mitä järkeä tässä elämässä enää on?

olen vähän päälle kolmekymppinen. en ole koskaan seurustellut. en koskaan tule saamaan ihanaa parisuhdetta. en saa lapsia, mistä olen jo vuosikaudet haaveillut. olen ruma, ujo ja hiljainen. en ole peruskoulun jälkeen valmistunut mistään. töitä tein parikymppisenä muutaman vuoden, nyt monen monta vuotta työttömänä. olen yrittänyt opiskella, tuloksetta. yhden ainuttakaan ystävää tai läheistä ei ole. ainut ystäväni on terapia, mutta en koe hyötyväni siitä mitenkään. olen haaveillut lemmikistä, mutta en osaa enkä uskalla ajatella elämääni niin pitkälle kuin se vaatisi. olen suunnattoman velkaantunut enkä usko koskaan selviäväni näistä veloista. minulla on ollut paniikkihäiriö jo vuosikymmenen. minun on vaikea oppia uutta saati muistaa jotain muka oppimaani. mitä helvettiä yhteiskunta tekee tällaisella yksilöllä? kyllä minä olen vuosi toisensa jälkeen yrittänyt muuttua, onnistumatta siinä. en ole yrittänyt itsemurhaa enkä aiokaan, mutta ajatuksena se on tavallaan lohdullinen.