Entinen ystävä väittää olevansa joku rangaistusvanki

Kun lopetin hänen näkemisen hänen toistuvasti ollessaan mulle ilkeä eikä kuunnellut pyyntöjäni että lopettaisi. Vaikka oli hyviäkin asioita kontrolloi kuitenkin kovasti tekemisiäni, loukkaantui ja valitti jos näin toisia, vähätteli tuntietani, komensi ja käskytti vihaisena, purki kaikki kiukkunsa minuun, julkisestikin. Nyt ihmettelee kun en enää näe kun on kuitenkin pyytänyt anteeksi. Minun tunteeni häntä kohtaan vaan ovat loppu, en jaksa enää.

teinkö teistä väärin?