Lue keskustelun säännöt.
Käyttekö usein läheistenne haudoilla?
27.04.2015 |
Te, joilta on joku läheinen kuollut, käyttekö usein heidän haudoillaan?
Itselle jotenkin haudalla käynti on vieras asia, olen käynyt isäni haudalla kolmesti elämässäni (joista yksi hautajaiset), isän kuolemasta on 18 vuotta. Joka päivä jossain tilanteessa isä tulee kuitenkin edes nopeasti mieleen, eli häntä kuitenkin (lämmöllä) muistelen.
Miten te muut?
Kommentit (14)
Kerran pari vuodessa, isän, mummin ja ukin haudoilla. Tosin toiselle hautausmaalle on n. 500 km ja siellä ei tule sukuhaudoilla usein käytyä, viimeksi olin hautajaisissa talvella. Alkaa ne siellä asuvat sukulaiset olla tyyliin serkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn ehkä kerran kuukaudessa ja sisarukseni myös. Yleensä käymme siistimässä haudat ja viemässä kynttilät. Jollekinhan se haudan hoito jää, joten kuka teillä, jotka ette juurikaan haudoilla käy, hoitaa haudat? Vai maksatteko hoidosta seurakunnalle?
En. Muistelen kyllä muuten, eli unohtamisesta ei ole kyse.
Sama. Isä kuoli kaksi vuotta sitten ja olen käynyt pari kertaa haudalla. Ei tunnu miltään haudalla käynti. Muutenkin voi muistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn ehkä 6 kertaa vuodessa lähimmällä hautausmaallamme, missä suurin osa läheisistä on ( mm. äitini ja lapseni isä).
Ihmiset tekee surutyönsä hyvin eri tavoin, toisille haudalla käynti on se tapa käsitellä surua ja jättää jäähyväisiä, toiset tekevät sen jollain ihan muulla keinoin.
Itse käyn haudoilla nykyään 5-10 kertaa vuodessa. Huolehdin, että ne ovat siistissä kunnossa, tosin ostan myös tätä palvelua seurakunnalta.
Asiahan riippuu paljon myös siitä, miten lähellä tai kaukana haudasta asuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi kerran kuussa. Välimatkaa ko. hautausmaalle on reilut 300 kilsaa.
Isäni kuoli 5 vuotta sitten, olen käynyt hänen haudallaan vain kaksi kertaa. Muistelen edesmenneitä rakkaita muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käy haudalla useinkaan. Jouluna tavan vuoksi, koska ne kynttilät pitää sytyttää ettei sukulaiset pahastu, mutta muutoin en koskaan. En koe hautapaikkaa mitenkään erityisenä. Minäkin muistelen arjessa ja voin vaikka tuohon omaan pihaan laittaa kynttilät ja ne on ikään kuin hänelle ja näen sen paljon mielekkäämpänä kuin kynttilöiden kuskaamisen haudalle. Olen jo tuskaillut aikaa, jolloin äitinikin on kuollut ja sitä hautaa pitää kait jotenkin pitää kunnossa. Ainakin äidille on hyvin tärkeää, että siellä on asialliset kukat ja kaikki siistiä. Hän hoitaa tämän nyt ja koska se on äidille tärkeää pitänee äidin hautapaikka pitää kunnossa. Minä vain en näe tässä mitään tarpeellista. Voisin istuttaa äidille kukan omaan pihaan ja hoivata sitä tässä.
Isä kuoli lähes vuosi sitten. Käyn haudalla vähintään kerran viikossa, vien kynttilän. Kesällä ja syksyllä laitan kukat ja muulloin pidän siistinä. Joskus vien tuoreita kukkia.
Äiti ei ole tainnut haudalla käydä viime kesän jälkeen. Asumme samalla paikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaikki sukulaiset tuhkattu ja sitten kipattu yhteismaalle eli ei ole hautoja joilla käydä.
Isäni kuoli puolitoista vuotta sitten. Käyn haudalla joka tai joka toinen päivä.
Poikavauvani kuoli viisi vuotta sitten. Käyn hänen haudallaan nykyään n 2kk välein. Alussa kävin pari kertaa viikossakin, kun jotenkin tunsin valtavaa tarvetta olla edes hänen jäännöstensä lähellä. Varmaan vähän hullun näköisenä silittelin hautakiveä, juttelin siellä hänelle ja silittelin sitä kohtaa maassa, johon hänen uurnansa haudattiin. Isovanhempien haudalla käyn 1-2 kertaa vuodessa, muut lähisukulaiset ovat onneksi vielä elossa.