Oletko riippuvainen lapsenomaisesti vanhemmistasi?
Siis sillai häiritsevän paljon? Soittelet joka päivä? Käyt niin usein, että joutuvat ohjailemaan ja huomaat itsekkin.
Kommentit (7)
EN OLE ! Äitini on jo Haudassa ollut jo 20- vuotta oletko Sinä Itse ?
T.N47
En oo, itte elän elämääni ja pidän yhteyttä äitiin muuten kun siksi että tarttisin sitä kuten lapsi.
Käymme perheen kanssa kerran viikossa ja soittelen päivittäin.
En ole. Isä kuoli kun olin 15 ja äitini kanssa en ole ollut tekemisissä sen jälkeen kun täytin 18.
En ole, mutta äitini haluaisi että olisin. Hän siis ihan väkisin yrittää päättää elämästäni, sisustuksestani, jopa siitä että en saisi itse pestä omia ikkunoitani, koska hän pesee ne sitten käydessään. En myöskään saisi asua yksin, koska äiti on kovin huolissaan, että miten minulla menee. Avioliittoni oli onneton, mutta äidin mielestä en olisi saanut erota, koska en tule pärjäämään yksin. Joo kiitti kannustuksesta!
Ja olen siis ihan terve ja täysjärkinen kolmekymppinen. Äitiin on kyllä pitänyt ottaa aika reilusti etäisyyttä (lue = laittaa välit lähes poikki), että pysynkin täysjärkisenä myös jatkossa. Ymmärrän, että hän projisoi omia ongelmiaan ja pelkojaan minuun, mutta rajansa kaikella.
En; isä kuoli 15 vuotta sitten ja äiti on dementoitunut. Hän tuntee minut vielä, mutta ei muista parin minuutin päästä, mitä on puhuttu.
En ole, enkä ole koskaan ollut. 19-vuotiaana kun lähdin Yliopistoon opiskelemaan, niin sen jälkeen en ole ollut riippuvainen kenestäkään, vaan hoidan asiani ja elämäni itse. Toki yhteydessä olen vanhempiini muutaman kerran kuukaudessa, jos asiaa on puolin ja toisin, mutta lähinnä kuulumisia vaihdetaan, ei tarvita kukaan keltään mitään "palveluita" tms.