Ne, jotka lukiossa hyviä matikassa, olitteko

Ja tuokin on totta, että perheen asenteet periytyy. Korostan omalle lapselleni miten tärkeää matematiikka on ja vaikka nyt seiskalla hoitaa muut läksyt ja kokeet itse, matematiikkaa katsellaan yhdessä ja teen harkkalaskuja ennen kokeita. Lapsi saa ysejä kokeista, sais kymppejäkin jos haluaisi muttei nyt teininä oikein haluakaan. Tiedostan tosiaan tuon päälle oppimisen ja siksi haluan varmistaa että lapsi sisäistää kunkin asian kunnolla. - Sama kerrosoppiminen pätee kieliin. Jos ei satsaa ennen kaikkea sanojen oppimiseen niin miten voisi puhua kieltä. Kielten sanat oppii yksi kerrallaan samoin kuin pikkulapsi oppii äidinkielensä - hapuillen ja virheitä tehden mutta oppii kuitenkin varmasti. Matematiikan perussäännöt on niitä sanoja jotka on vain opittava ulkoa. Terv 21

Vasta lukiossa aloin ymmärtää matikkaa. Geometriassa kyllä olin aina hyvä, mutta algebra upposi vasta vanhempana. Luin pitkän matikan.

Ala- ja  yläasteella olin surkea, siis toivoton! En tiedä mistä johtui, en usko että oli viitseliäisyydestä kiinni, koska kaikki muut aineet sujui.. Numerot oli siis 7 luokkaa. Lukioon mennessä otin yhden preppauskurssin alkuun ja koin jonkun ahaa-elämyksen. En kuitenkaan uskaltanut valita pitkää matikkaa, mutta lyhyt mentiin täysillä kympeillä. Kirjoitin lopuksi vain E:n, mikä todella jäi harmittamaan, kun L olisi ollut pisteen päässä.

Ala-asteella olin keskimäärin kasin oppilas, mutta yläasteella koin jonkun ahaa-elämyksen ja matikka oli yhtäkkiä tosi helppoa. Lukiossa minulla oli pitkä matematiikka ja siitä selvisin jotenkuten läpi. Varmaan olisi mennyt paremmin jos olisin jaksanut panostaa enemmän.

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="25.04.2015 klo 15:20"]

Olin todella surkea, en ymmärtänyt mistään mitään. Lukiossa sain kaverilta one to one opetusta ja kokeista sain kymppejä. Kirjoituksissa en kuitenkaan osannut soveltaa oppimaani, joten ne menivät huonosti enkä oikeastaan osaa nytkään matematiikkaa kuin ne perusasiat. En kylläkään tiedä mihin tarvitsisin esim derivointia..?

[/quote]

Eipä sitä varmaan arkielämässä tarvikaan. Näin fyysikkona tulee kyllä derivaatta vastaan töissä päivittäin!

[/quote]

Kemiantekniikassa yhdellä jos toisella kurssilla vastaus tulee derivoimalla, sääli että olen ihan onneton derivoija..

Mulla numerot 7-8 koko kouluajan, mutta kirjoitin tuurilla mitenkään valmistautumatta E pitkästä matikasta, jolla saikin suoraan opiskelupaikan. Yliopistossa aineeni pakolliset matematiikankurssit menivät läpi rimaa hipoen enkä tajunnut niistä mitään, koska pohjatiedoissa oli niin pahoja heikkouksia ja olin liian laiska kertaamaan.

Ala-asteella ja yläasteella  9, lukion pitkässä 7, kirjoitin B:n. Ei lukiossa enää jaksanut kiinnostaa. Pitkä fysiikka silti 9... Ehkä, jos olisi panostanut enemmän.. No nykyään filosofian maisteri ja johtotehtävissä, eipä ole integraalilaskentaa tarvinnut. :)