Miten lopettaa "passaavan tekijän" rooli?
Tilanne on nyt sellainen, että en enää jaksaisi huolehtia tietyistä asioista perheessämme kuin lähinnä itseni osalta. Esimerkiksi perheenjäsenten petivaatteiden vaihto kierto ja ruoanlaitto, ainakaan tässä määrin eli 100%sti.
Jos minä en mieti ruokia ja valmista niitä niin menu olisi 7pvänä vkossa eineksiä, puolivalmiita ja jotain ulkoa ostettua mättöä kuten Burger Kingiä ja pizzaa.
Ja jos minä en huolehtisi petivaatteiden ja pyyhkeiden vaihdosta niin olisi samat petivaatteet ja pyyhkeet viikkotolkulla, varmaan kuukauden ja ylikin.
Ruokaa pakko tehdä, koska en kykene syömään vain mainittuja vaihtoehtoja eli en varmaan voi siitä laistaa...ja petivaatteet ainakaan parivuoteeseen ei onnistu niin, että vaihtaisin vain itselleni, koska parivuoteen lakana jne.
Mites sitten?
Olen vain täysin kyllästynyt tähän touhuun, olisi kiva että minullekin tulisi joskus puhtaat petivaatteet alle ilman että itse asiaan puutun tai että ei tarvitsisi miettiä viikon ruokalistaa ja kokata.
Antakaa edes jotain neuvoja, olen niin täynnä tätä touhua, että pala kurkussa tätäkin naputtelen..
Kommentit (14)
Keskustelu ja tehtävälista, missä kaikille omat tehtävät.
Hanki vuode, jossa nukut vain sinä itse. Vaihdat omat lakanasi ja pyyhkeesi ja muu perhe vaihtaa omansa.
Erota kuukauden ruokakulut ja pane ne vaikka rahana johonkin rasiaan, josta saavat maksaa omia ruokiaan miten haluavat. Itse valmistat ruokaa itsellesi tai syöt miten nyt syötkin.
Siivouksesta voi myös lintsata ja tehdä vain sen verran, jonka katsoo omalla kohdallaan kohtuulliseksi.
kukaan ei tule menehtyään aliravitsemukseen tai likaisuuteen esimerkiksi puolen vuoden kokeilun jälkeen.
- Näin kannattaa toimia, jos olet töissä. Jos olet kotirouva, tilanne on hieman hankalampi moraaliesti.
Ilmoitan aamulla että tänään vaihdetaan lakanat, sitten kysyn jossain vaiheessa onko ne vaihdettu? Yleensä ei, joten sanon että teette nyt, likaiset suoraan pyykkikoneeseen 90c pesuun. Lapset tietävät missä puhtaita säilytetään ja pesukonetta osaavat käyttää. Ruokaa teen itse ( että saan sellaista kun haluan) mutta muu perhe käy kaupassa ja siivoaa keittiön, tiskit koneeseen ja kaappiin, kattaa pöydät jne.
Puhu miehellesi. Kerro että olet loppuun palamisen kynnyksellä ja tarvitset hänen apuaan, osallistumistaan kotitöihin.
Meillä auttoi selkeä työnjako. Minä huolehdin asiat a ja b, puoliso x ja y. Ruokavuorot jaetaan puoliksi. Toisen tekemiseen ei puututa, ei yhtään vihjailla, että miten olis voinut tehdä paremmin.
Perhekokous, jossa tehdään työnjako.
Niitä nyt sitä mitä olet kylvänyt. Kun teet itsestäsi noin pystyvän ja tarpeellisen niin tietenkin muut mukautuvat tyytyväisenä palveltavaksi.
Paras neuvo kaltaisellesi on keskittyä olemaan arvostelematta muun perheen tyyliin tehdä siivous, petaus tai ruoka. Siinä riittää sinulle tekemistä ja se on seuraava itkun paikka.
Meillä oli sama. Mies ei vaihtanut yhdessäoloaikanamme kertaakaan lakanoita, pessyt vessaa tai tehnyt ruokaa. Ei kertaakaan! Sen sijaan hän kyllä vietti paljon aikaa lasten kanssa, mitä minäkin mielelläni olisin tehnyt, jos siis olisin kodinhoidolta ehtinyt. Olisi ollut ihanaa vaikka kerran tulla ulkoa lasten kanssa niin, että koti olisi ollut siisti ja ruoka odottamassa, mutta sitä ei tapahtunut. Niinpä meillä oli kuvatunlainen työnjako.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama. Mies ei vaihtanut yhdessäoloaikanamme kertaakaan lakanoita, pessyt vessaa tai tehnyt ruokaa. Ei kertaakaan! Sen sijaan hän kyllä vietti paljon aikaa lasten kanssa, mitä minäkin mielelläni olisin tehnyt, jos siis olisin kodinhoidolta ehtinyt. Olisi ollut ihanaa vaikka kerran tulla ulkoa lasten kanssa niin, että koti olisi ollut siisti ja ruoka odottamassa, mutta sitä ei tapahtunut. Niinpä meillä oli kuvatunlainen työnjako.
Mieskö siis kieltäytyi, kun sanoit hänelle, että voisitko tänään vaihtaa lakanat / pestä vessan / laittaa ruuan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli sama. Mies ei vaihtanut yhdessäoloaikanamme kertaakaan lakanoita, pessyt vessaa tai tehnyt ruokaa. Ei kertaakaan! Sen sijaan hän kyllä vietti paljon aikaa lasten kanssa, mitä minäkin mielelläni olisin tehnyt, jos siis olisin kodinhoidolta ehtinyt. Olisi ollut ihanaa vaikka kerran tulla ulkoa lasten kanssa niin, että koti olisi ollut siisti ja ruoka odottamassa, mutta sitä ei tapahtunut. Niinpä meillä oli kuvatunlainen työnjako.
Mieskö siis kieltäytyi, kun sanoit hänelle, että voisitko tänään vaihtaa lakanat / pestä vessan / laittaa ruuan?
Ei kieltäytynyt toki, mutta vetkutti aloittamisen kanssa niin kauan, että mulla meni hermot. Konsti se on sekin. Nyt saapi olla paskaisissa lakanoissaan vaikka maailman tappiin. Ero tuli.
Helpompi on pariutua alunperin oma-aloitteisen tekijän kanssa kuin yrittää päästä eroon passausroolista.
Otat äkkilähdön jonnekin vähintään viikoksi.