Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä koskaan päiviä, jolloin tekisi mieli puhua puheluita koko päivän?
02.01.2022 |
Haluaisin puhua kaikkien kanssa. En kuitenkaan kehtaa enää soittaa kellekään, koska olen hiljattain puhunut. Olen puhunut tänään jo kolme tuntia puhelimessa.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä sitä juttua saa riittämään noin pitkään? Olisin itse ihan rättiväsynyt ku kokoajan pitäisi keksiä jotain lässyteltävää
En minäkään mistään lässyttelystä tai säästä jaksa puhua. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ikinä,vihaan puhelimessa puhumista.
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä,vihaan puhelimessa puhumista.
Sama! Soitan vaan kun on pakko. Rakastan kun asioita voi hoitaa viestitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä,vihaan puhelimessa puhumista.
Sama! Soitan vaan kun on pakko. Rakastan kun asioita voi hoitaa viestitse.
Etkö koskaan juttele ihmisten kanssa muutenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, mutta tekee mieli keskustella täällä palstalla koko päivä.. Olen huono puhumaan, mutta parempi kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on maniat tulilla.
Ihan tavallinen, rauhallinen sunnuntai. Olen vain puhunut paljon puhelimessa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ja nuorena tuota tuli tehtyä paljonkin :D
Hei ap! Olen kaivannut kohtaamista kaltaisesi ihmisen kanssa. Voitko kertoa jotenkin lisää tuosta puhumisen ilosta tai keskustelemisesta yleensäkin. Miltä se tuntuu? Tykkäätkö kertoa tarinoita?
Inspiraatiota ja jotain valaistumista kaipaisin , kun itse pelkään puhumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä puhelimessa puhumisesta . Jos on jollekulle asiaa, laitan viestin
Soittaminen on kivaa. Minä tykkään erityisesti pienon soitosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan siitä samanlaisen hyvänolon tunteen kuin mehukkaasta kahvikakun puraisusta ja siihen kuumaa kahvia päälle. Siis puhelimessa juttelusta.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Olen kaivannut kohtaamista kaltaisesi ihmisen kanssa. Voitko kertoa jotenkin lisää tuosta puhumisen ilosta tai keskustelemisesta yleensäkin. Miltä se tuntuu? Tykkäätkö kertoa tarinoita?
Inspiraatiota ja jotain valaistumista kaipaisin , kun itse pelkään puhumista.
Nyt ei pidä luulla, että olen aina tällainen että puhuisin 3 h päivässä. Tykkään toki jutella esim. naapureiden kanssa ulkona, mutta yleensä olen seurassakin usein se, joka kuuntelee ja on hiljaisempi. Ujo en ole.
Minusta on kiva jutella sekä sellaisen kanssa, jonka tunnen vuosikymmenten takaa, että sellaisen kanssa, jonka olen tuntenut vain vuoden. Olen, kuten sanottu, kuuntelijatyyppi. Joskus tulen kertoneeksi sitten myös omia asioita.
Miksi pelkäät puhumista? Pelkäätkö ihmisten kanssa oloa muutenkin? Sitten sinun kannattaisi varmaan puhua asiasta jonkun ammattilaisen kanssa, koska syitä voi olla monia ja keskustelupalstalla ei sinua oikein voi noin vain auttaa. Mutta jos et pelkää ihmisiä, mene vain siihen tilanteeseen ja kuuntele, mitä toinen sanoo ja sitten sano, mitä tulee mieleen. Ei se ole niin vaikeaa. Ja muista jossain vaiheessa irtautua tilanteesta myös.
Tarinoita en kerro, enemmänkin analysoin jos jotakin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus joutuu tahtomattaan. Tuttuja kavereita ympäri Suomea sattuvat soittelemaan niin tovi vierähtää. 1,5 -3 tuntia herkästi puhelussaan. Vähempi tuppisuu tuttuja kun itselläkin Savon verta suonissa. Mualima parantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on maniat tulilla.
Ihan tavallinen, rauhallinen sunnuntai. Olen vain puhunut paljon puhelimessa. ap
Monenko kanssa olet sitten puhunut?
Itselle ei tule tuollaista tarvetta. Aika vähän ihmiset muutenkin nykyään soittelee. Mulla on kaksi tuttavaa, joista tietää etukäteen, että puhelu kestää tunnin. Jos puhutaan vain kerran kaksi vuodessa se on ok, mutta säännöllisesti asiat ehtii hoitaa nopeammin.
Hae asiakaspalvelijaksi. Treenaa jo miellyttävää puheääntä.
Minä haluaisin rupatella tänään. Mutta olen jo rupatellut tänään ja eilen ihmisten kanssa. Ei sitä koko ajan voi heitä häiritä.
Miten ihmeessä sitä juttua saa riittämään noin pitkään? Olisin itse ihan rättiväsynyt ku kokoajan pitäisi keksiä jotain lässyteltävää