Manipuloiva aikuinen lapseni

Niin mielenkiintoista seurata, miten oma lapsi, joka on pienestä asti ollut muita syyttävä, vastuun pakoilija, oman edun tavoittelija ja herkästi loukkaantuva sekä anteeksiantamaton, rakentaa omaa aikuista elämäänsä. Vaikeuksia on tulossa ja paljon, mutta mitenkåän en pysty enää vaikuttamaan hänen elämäänsä. Onneksi on myös onnen hetkiä, mutta perusluonnetta en ole pystynyt kasvattajanakaan kitkemään pois hänestä. Pahinta on se, että omasta lapsestani mietin, että toivottavasti hän ei tule tekemään omia lapsia. Onko kenelläkään muulla vanhemmalla samanlaisia tuntemuksia tai ajatuksia, omasta rakkaasta lapsestaan?