Huhtikuiset uuteen viikkoon
Heipat!
En löytänyt huhtikuisille vielä tämän viikon aloitusta, toivottavasti en ollut " puusilmä" .
Meillä on tänään np-ultra, pikkuisen jännittää, vaikka viime viikolla pääsimmekin mukavan neuvolalääkärin toimesta pikkuista jo kurkkailemaan. Toivottavasti kaikki on edelleen tuolla masussa ok.
Eilen olimme lähdössä kummilikan synttäreille ja mulle tuli ongelma... ainoat sopivat farkut olivat pesussa ja mitkään muut housut eivät enää mahdu kunnolla kiinni. Joten ongelma ratkaistiin pitämällä farkkujen napit auki pitkän paidan alla. Onneksi nuo pitkät T-paidat ovat jälleen muotia :).
Täytyy ilmeisesti tällä viikolla lähteä ostamaan isompia housuja... Kotona onneksi voi pitää venyviä ja vanuvia jazzhousuja tai verkkareita, mutta töihin tai kylään niillä ei oikein kehtaa lähteä. Lueskelin tuosta viikonlopun ketjusta tuosta Belly Beltistä, kuullosti sekin aika hyvältä vaihtoehdolta, joten täytyypä illemmalla tutkailla mistä sen sais näppärimmin tilattua.
Mutta nyt täytyy jatkaa töiden tekemistä, vaikka keskittyminen ei juuri tänä maanantaina olekaan parhaimmillaan, koko ajan tulee vilkuiltua kelloa ja laskettua tunteja koska pitää sairaalalle lähteä. Kerroin asiasta pomolle viime viikolla, muut täällä töissä eivät mun raskaudesta vielä tiedä, jos sais asian pidettyä omana tietona vielä muutaman viikon. (Tosin on ainakin yksi kollega huomannut mun pyöristymisen, kun perjantaina jo vinkkasi hyväksi havaitsemastaan dieetistä ;)...)
Hyvää uuden viikon alkua kaikille!
T: Mysteria 11+5
Kommentit (46)
Mulla oli kanssa np-ultra keskiviikkona 20.päivä. kyllä oli vaavi viime näkemästä muuttunut:) sain kaksi kuvaakin mukaani, joita nyt ylpeänä esittelen kaikille... Sillon 20.päivä kerrottiin sitten tuleville isovanhemmillekin ja nehän hassut menivät ihan sekaisin...
Myös minulle on tullut eräs pikku ongelma, ei mahdu enään housut jalkaan.. täytynee housuja lähteä ostamaan..
Kristiina87 12+4
Eli olo on alkanut helpottaa melkoisesti, vaikka koko ajan on kuitenkin vielä vähän kuvotusta. Lähinnä siis mitään ruokaa ei tee mieli, mutta syödä pystyn jo lähes normaalisti. Tai siis annoskoko on pienentynyt huomattavasti, kun eihän tämän parin kuukauden paaston jälkeen mahaan enää kerralla paljon mahdu.
Ensi viikolla olis se np-ultra ja nyt on alkanut vähän hirvittää ajatus koko ultrasta. Jostain syystä on alkanut epäilyttää, onko masussa enää ylipäänsä elämää. Pahoinvointi hellitti paljon aiemmin kuin esikoisen aikoihin ja muutkin oireet tuntuvat kadonneen. Öisin ei enää tarvitse vessassa juosta ja turvotuksen kadottua huomasin, että mahakaan ei ole kasvanut senttiäkään. Samat housut käy edelleen. Sitä paitsi olen melkoisen laiha, joten luulis näillä viikoilla (12+) jo edes jotain itse huomaavan. Esikoisen ajoista vain ei ole muistikuvia, kun olo oli niin surkea ja silloin oli turvotustakin vielä monta viikkoa. Mites teillä muilla, onko ketään, jolla maha ei vielä näkyisi itsellekään? Ei kai tässä auta kuin odotella sitä ultraa. Onneksi on viikonloppu tulossa niin voisi pitkästä aikaa lähteä koko perheellä kotiseinien ulkopuolelle ja saisi vähän muutakin ajateltavaa.
Mä kävin alkuraskauden ultrassa,ja täti sai lasketuksi ajaksi 2.3..kuukautisten mukaan ois ollu 10.4..no tutkittiin sit iltasella miehen kaa papereita ja huomattiin et täti oli mitannu aivan väärin.tänään oli sit uusinta ultra,johon päästiin kun valitettiin ja nyt laskettu aika taas 10.4.
eli kaikkea voi käydä.mä tietysti kerkesin käydä jo veriseulassakin,ja
sieltä pamahti sit viesti et kai arvot hukas..onnex voi huokaista helpotuksesta kun ne johtu siitä kun koe otettu 4viikkoa liian aikaisin..
Kolmas lapsi tulossa,mutta aina näköjään tulee yllätyksiä=)
oliskohan toi joku paise tai tulehtunut talirauhanen? Kannattaa varmaan lääkärille näyttää, jos se vaikka pitää tyhjentää (mun mieheltä on jouduttu tyhjentämään paiseita), mutta ei toi nyt vaaralliselta kuulosta. Tsemppiä!
Tehdääs pientä galluppia!
Eli onko kellään veikkauksia kumpaa sukupuolta masun asukki on? Sitähän sanotaan että useimmiten äidin tunteet on oikeassa. Mulla oli esikoisesta alusta asti niin vahva poika- olo, että vaatteet + muut tarvikkeet olin suunnannut ihan pojalle! Mies sitten koitti vähän toppuuttella että eihän tiedetä kumpi sieltä tulee. No, poikahan sieltä tuli :) Tällä toisella kierroksella ei kyllä ole mitään veikkausta! Ja eihän sillä väliä kumpi tulee, ihan mielenkiinnolla vaan kyselen :)
Sanna 10+1
Ensimmäisestä olin ihan varma sieltä rakenneultran tienoilta asti, että poika on tulossa. Olikin sitten tyttö ja se oli minulle aikamoinen järkytys. Miten omat tuntemukset pystyi niin huijaamaan?
Vielä ei ole tullut mitään tuntemuksia mihinkään suuntaan - niinkuin niihin voisi luottaa. Pahoinvoinnit oli aikaisemmilla viikoilla, muuten aika samanlaista ollut tähän asti. Ainoastaan ruokapuolella ollut eroja. Nyt pystyn syömään huomattavasti epäterveellisempiä ja rasvaisempia ruokia kuin ekalla kertaa. Täytyy palata asiaan myöhemmillä viikoilla.