Olen sosiaalisesti kömpelö ja outo nainen

Et kuuntele toista ihmistä, ihan tyypillinen nainen, ei mitään outoa.

Vierailija kirjoitti:

Voi nyyh. Sulla on kuitenkin varmasti kavereita, ja saat miehiltä paljon huomiota. Tuskin olet sinkkukaan. Jos mies on sosiaalisesti kömpelö ja outo hän on käytännössä aina yksin ja parisuhteesta voi vain haaveilla. Et tiedä mistään mitään.

Ei se ole "oudolle" naiselle sen helpompaa. Päinvastoin, usein naiselta odotetaan että hän olisi se parisuhteen sosiaalinen ja avoin osapuoli. Nörttimäinen introvertti mies vaikka on useimmille ihan ok, jos nyt sen verran löytyy rohkeutta että aloitteen tekee, mutta auta armias kun on nörttimäinen introvertti nainen, kyllä on kiinnostuneet vähissä. 

Itse olen tosiaan sosiaalisesti kömpelö, äärimmäisen introvertti nainen, enkä ole koskaan päässyt vakiparisuhteeseen. Nyt olen jo keski-ikäinen. Kavereita minulla ei ole ollut ikinä. Koulussa kiusattiin. Ainoa syy miksi en tule menemään neitsyenä hautaan sentään on, että opiskeluaikana tuli joskus biletettyä, ja sieltä bileistä joku huoli sentään yhden illan panoksi, ja itsekin kännipäissäni innostuin semmoisesta.

Vierailija kirjoitti:

Outoa, että pitää flexata jollain ihan normaalilla persoonallisuudenpiirteellä. No, kai se erottuvuus pitää vääntää vaikka väkisin.

Ei se mitään fleksaamista ole. Mulla sama juttu, ja kyllähän se aiheuttaa mun elämään paljon kielteisiä tunteita ja jopa haittaa työelämässä. Puhumattakaan nyt jos haluaisi vaikka parisuhteen. Mieluiten sitä vaan sulkeutuisi omaan kämppään hikikomoriksi välttyäkseen vaivaannuttavilta noloilta sosiaalisilta tilanteita, kun ei tunnu mitään kehitystä edes tapahtuvan vaikka kuinka yrittäisi mennä epämukavuutta vastaan ja pakottautua vaan niihin sosiaalisiin tilanteisiin.

Tuntuu että vanhemmiten minusta on tullut vain oudompi. Nuorena olin pääosin vain ujo ja hiljainen. Nyt nelikymppisenä olen yhdistelmä jännittävää sosiaalisten tilanteiden pelkoista ujoa, ja suorapuheista räpätätiä. Se vasta on ihmisille yllättävä ja vaikeasti suhtauduttava yhdistelmä :D Juuri kun ovat lokeroineet, että tuo nyt on tuommoinen harmiton hissukka, niin se räpätäti-puoli tulee esiin hyvin voimallisesti ja möläyttelee jotain, tai päättää hoitaa jonkun asian hyvin tehokkaasti ihmisten kanssa. No, sitten taas uudestaan ujomoodiin. Ihmiset tulkitsee, että vittumainenhan se vaan on, koska ujo se ei selvästi ole vaan tuommoinen räpätäti, joten ne sen hiljaisuudetkin lienee jotain kaunoja ja sitä että pitää itseään liian hyvänä puhuakseen meille taviksille.

Voi kun te osaisitte lakata välittämästä siitä, mitä jotkut random-tyypit teistä ajattelevat. Ei teitä edes huomata, jos tosiaan olette harmaita, ahdistuneita hissukoita. Niitä räväköitä Kouvolatukkia enemmänkin ihmetellään, jos niitäkään. On omanlaistansa narsismia kuvitella, että jokaikinen sosiaalinen tilanne on sellainen, jossa teitä arvioidaan ja arvotetaan ja kyräillään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa, että pitää flexata jollain ihan normaalilla persoonallisuudenpiirteellä. No, kai se erottuvuus pitää vääntää vaikka väkisin.

Ei se mitään fleksaamista ole. Mulla sama juttu, ja kyllähän se aiheuttaa mun elämään paljon kielteisiä tunteita ja jopa haittaa työelämässä. Puhumattakaan nyt jos haluaisi vaikka parisuhteen. Mieluiten sitä vaan sulkeutuisi omaan kämppään hikikomoriksi välttyäkseen vaivaannuttavilta noloilta sosiaalisilta tilanteita, kun ei tunnu mitään kehitystä edes tapahtuvan vaikka kuinka yrittäisi mennä epämukavuutta vastaan ja pakottautua vaan niihin sosiaalisiin tilanteisiin.

Tuntuu että vanhemmiten minusta on tullut vain oudompi. Nuorena olin pääosin vain ujo ja hiljainen. Nyt nelikymppisenä olen yhdistelmä jännittävää sosiaalisten tilanteiden pelkoista ujoa, ja suorapuheista räpätätiä. Se vasta on ihmisille yllättävä ja vaik

Olen tavallaan samanlainen, mutta itsellä liittyy henkiseen prosessiin mitä käyn läpi. Aikaisemmin olin ahdistunut, hiljainen ja ujo. Toisaalta myös herkkä ja empaattinen. Myöhemmin  aloin vahvistua sisäisesti, kokemaan vapautumista ja löysin itseni uudelleen. Nyt olen sekoitus "vanhaa minää"  ja uutta.