***MARRASTEN ALKUVIIKKO***

Alkuun Noemalle lämpimät onnittelut ihanan talon vuoksi!

Sieltä se pesä vihdoin näyttäytyi!



Palailen myöhemmin,pokko pokkolainen huhuilee pinniksestä,hänestä onkin tullut varsin vaativainen herra nykyään;)



Sapiina ja johtaja

Mummulareissulta ollaan kotiuduttu ja kylläpä onkin mukavaa olla taas kotona, vaikka oli oikein virkistävää olla viikko mummulassakin. Jessekin ihan innoissaan taas tutkii omia lelujaan ja paikkoja muutenkin. Mieskin on saatu kotiin reissuiltaan. Kyllä nyt kelpaa. :-)



Äitini kyllä kovasti päivitteli tätä meidän vauhtihirmua, hetkeäkään kun ei malttaisi pysyä paikoillaan. Sanoi ettei varmaan yksinään jaksaisi Jesseä hoitaa, ainakaan kovin pitkää aikaa kerrallaan. On niin kova vahtiminen tuossa pojassa. Vahtimisesta huolimatta Jesse ennätti tiputtamaan lattialle sellaisen koristeakvaarion, missä vain muovikaloja mutta vettä kohtuullisen paljon. Hetkeksi vain käänsin selän ja kuulin kamalan rysäyksen, katsoin taakseni ja siinä hämmentynyt poika istui vesilammikossa kumoon kupsahtanut akvaario vieressään ja siitä pulppusi koko ajan lisää vettä Jessen päälle. Huh sentään, onneksi akvaario ei tippunut Jessen niskaan, olisi tullut iso pipi. Tuli poitsulta parku silti, taisi olla vähän märkä ja viileä olo. ;-) Ja säikähti varmasti myös mun säikähtämistäni.



Pikku-pupuselle lämpimästi tervetuloa mukaan kirjoittelemaan! Ei haittaa lainkaan vaikka ryhtyisit yltiöaktiiviksi, tosi mukavaa aina lueskella muiden juttuja. :-)



Noema: Ihanaa että se unelmakoti löytyi vihdoin! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saatte sen omaksenne ihan oikeasti. Peukkuja lupaan pitää pystyssä kunnes nimet on papereissa! :-) Siellä kelpaisi sitten teidän rämäpää-Onnin leikkiä ja uima-altaassa sukellella. :-)



Vallaton vauhtityttö tuntuu olevan Katzuskalla. Nauratti oikein kun kuvittelin mielessäni tanssimiset ja kädet ojossa viipottamiset. :-D



Pitteisköhän sitä lähteä vihdoin aamiaiselle... Herättiin tänään 7.20 ja Jesse on nukkunut nyt puolisen tuntia ekoja päikkäreitä. Oon vaan itse touhunnut koko aamun enkä ole malttanut rauhoittua sen vertaa että olisin syönyt. Kummasti riittää tekemistä kun on ollut tovin kotoa pois.



Auringonpaistetta alkuviikkoon toivottavat



Auringonkukka ja suloisesti nukkuva Jesse

Onnea Noeman unelmakodille:))))) Toivottavasti saitte sen ihan aikuisten oikeasti:)



Ja tervetuloa uudelle mammalle!



Omat kuulumiset lyhyesti:

Suuri kivi tipahti rinnalta, kun tyttö ihan ykskaks siirtyi päivähoidon päivärytmiin jo valmiiksi! Olin vähän jänskännyt että riepu elää ihan eri aikataulua kuin sitten hoidossa pitäisi elää (johon siis vieläkin on aikaa mutta kuten huomaatte niin äiti murehtii hyvissä ajoin:)). Vaan nyt mennään samalla päivärytmillä kuin perhepäivähoitajillakin täällä on tapana:) Tiesin, että rytmi vielä muuttuu ja aikaa tosiaan on mutta ihanaa:) Olen itse paljon energisempi kun murhe poistui:) Vielä kun tytsy alkaa syömään oikeita ruokia - ja sekin tapahtuu joku kaunis päivä, tiedän sen:) Ja joku yö (tänä vuonna;)) meillä nukutaan heräämättä, luotan siihenkin:)



Onko kukaan marrasmamma osittaisella hoitovapaalla tai jäämässä sellaiselle? Sori en muista vaikka varmaan juttua on ollut.



Nyt siivoamaan... neliötä piisaa ja ikkunat pitäisi pestä. Pitäisi, konditionaali:)



:) mammakka

noemalle peukut täälläkin pystyssä, että nimet paperiin saatte!!!

Aivan ihanalta kuulosti löytämänne talo!!! =) minusta vanhoissa taloissa on aivan eri henki ja jotenkin kodikkaampia ovat ja Oi mansardikatto =) minun unelmani =)



Hilda

Lueskelin mielenkiinnolla tuota Noemaan suusta kaivamista, kun meillä on se kans ihan pop tällä hetkellä. Ihan tavalliset maut ja ennen hyvin maistuneet ruuat on nyt ihan yöks, kaivaa niitä pienestä suustaan kaksin käsin naama irvessä... Puurit ja jugusrtit & hedelmsoseet menee lusikalla ongelmitta, mutta kunnon ruoka ei. Kaikki sormin tarjottu taas erinomaisesti... On olo kun jollain alkuasukkaalla, kun kaikki syötetään käsin ja sotkua tulee enemmän kun tarpeeks Mutta hyvä että jotenkin päin menee ruokaa alas, alkuasukkaasti tai sivistyneesti ;)



Auringonkukan reissuista tuli mieleen, että musta on tullut aika laiska lähtemään yökylään. Tai ei laiska, mutta jotenkin kun tämä elämä on niin paljon helpompaa täällä kotona ja rytmit helpompi pitää, niin sitten ei viitsi lähteä muualle sotkemaan näitä " jo saavutettuja etuja" . Pelkään ehkä liikaakin rytmien sekaisin menoja sun muita ongelmia. Ja oon ihan satavarma, etttä sitten joskus ehkä useamman lapsen äitinä kadun, että miksi en silloin reissannut enempää, kun se yhden kanssa vielä oli niiiiin helppoa...



Käytiin äsken 10 kk neuvolassa ja kivasti oli tullut mittaa ja painoa. Mikään jässikkä tuo meidän ukko ei ole, painoa 9400, pituutta 73,5, mutta edellisiin lukemiin verrattuna oltiin tehty kunnon parannus. Olikin neuvolantäti vaihtunut, ja olikin tosi mukava pakkaus. Kiva kun synkkaa, kun oon juttua kuullut muunkinlaisista tädeistä...



Vielä resepti minultakin, eli vielä kun on grillikautta jäljellä, niin kääräiskääpä maustamattomia broilerinfileitä pekonin sisään ja sitten grilliin, suolaa ei tarvi. Fileet kypsyy pekonipeitossaan tosi mehukkaiksi. Ja kaveriksi vaikka perunasalaattia ja grillattua maissia. Nooan tämän herkkua on muuten kala. Pikku pala mikroon hetkeksi ja avot, " ruoka" on valmis. Yök lusikalla syötettynä, mutta suurinta herkkua sormin tarjoiltuna...



Pikku-pupunen ja Nooa (joka jäi äsken omaan sänkyyn silmät ummessa, mutta jolla nyt on ihan omat kivat menossa, kovaa päristelyä ja kiljahtelua vaan kuuluu...)

Huh, tänään herätty 5.50! Annin enkkari (hyvin kyseenalainen sellainen). Ekat unet vetäs jo kasilta ja nyt on koisinut puolisen tuntia pihamaalla. Annin nukahtamista on ruvennut häiritsemään istumaan nouseminen. Illalla ihan silmät puoliummessa ihan pakolla pönkäs ittensä istumaan. Piti ottaa likka kainaloon ja nukuttaa oman peiton alle. Kun ei päässyt liikkumaan, simahti alta viiden minuutin.



Keräsin loput omput puusta tänään ja melkein enemmän meni kompostiin kun talteen. Ampparit ovat keksineet oivan herkuttelupaikan ja useasta ompusta oli paloja järsitty. Noh, onhan noita jo hillottu ja pakastettu ihan tarpeeks.



Noema: Hyvä että mieluinen koti löytyi. Täällä myös peukut pystyssä, että saatte nimet paperiin.



Pikku-pupunen: tervetuloa minunkin puolestani jokkoon loistavaan.



mammakka: olet varmaan maininnut, mutta koskas olet töihin lähdössä? Minä lähden tammikuussa ja nyt jo suru puserossa, kun joutuu Annin hoitoon viemään. Osittaista hoitovapaata olen harkinnut (ja harkitsen edelleen), mutta varmaan nyt lähden ainakin alkuun kokopäiväsesti töihin. Voipihan sitä sitten pomon kanssa neuvotella ja jäädä myöhemmin osittaiselle. Mun työ on vaan sellanen, ettei sen hoitaminen välttämättä onnistu osittaisen hoitovapaan aikana.



Hyvä, että muillakin lapsosilla " syömisongelmia" . Meillä menee välillä hirmusatseja ruokaa ja välillä ei juuri mitään. Samoin, luolamies ( tai -nais) tyyliin meillä syödään. Perunalihasosetta herne-maissi-paprikalla höystettynä ja kun sormin saa syödä niin johan uppoo. Ja välillä menee se lusikkakin suuhun sitten. Puurot ja hedelmät onneksi uppoo.



Kalaa meillä ei syödä kans. Täytyypi kokeilla sitä mikrovinkkiä, kukahan sen nyt kertoi... mitäs kalaa olet mikrossa laittanut? Ihan jotain pakastekalaa vai (seitiä?)? Pikku-pupunenhan sen tämän vinkin oli antanut.



Hitsi vieläköhän oli jotain... No, jää toiseen kertaan. Menen keittämään itselleni kahvit iltapäivän ratoksi, jos ehtis vaikka rauhassa juoda, ennenkuin Anni herää.



Hertta ja Anni

Amalia on tosi perso koiran luulle : neiti maiskuttaa kaikista mieluiten koiran puruluuta ja sit koira töllöttää vieressä, välillä tosin tarjoaa koiralle imut ja taas lutkuttaa samaista luuta..... yöks.... Ja koiranruoka.... Sehän se vasta namia onkin : neiti tuppaa sitä suun täyteen ja sit posket pullallaan menee sivummalle niitä setvimään.... yöks taas....



Ja on meil koirankupit vessassa, mutta aina joku neideistä jättää oven auki ja toi haukansilmä heti huomaa moisen :o/ Tuntuu et typy on jatkuvasti jossain ei-sallitussa paikassa ja omat leut eivät kiinnosta lainkaan. Saman lelulaatikon voi illalla kantaa pois samanmoisena mitä sen on aamulla olohuoneeseen kantanut. Meillä kun ei voi koirien takia pitää olohuonetta miten vain. Illalla pitää kerätä lelut, houkutusruuat jne. pois koirien ulottuvilta ja aamulla sitten on kiirus luututa koko alakerta ettei Amalia ehdi luuttuamaan :o/



No, sellaista meille. Tänään oltiin perhekerhossa ja sitä ennen käväisin labrassa. Tasan kahen viikon päästä ois se sisätautipoli. Jänskättää ja oikeestaan pelottaa mennä sinne ja toivon vallan että ovat erehtyneet ja kilpirauhaseni tajuaa toimia kunnolla vaikkakin oireista tiedän ettei niin ole :o(



Hoitovapaista sen verran että mie ole sekä ansiosidonnaisella että kotihoidontuella. Aattelin olla ainakin jonkun tovin kotosalla enkä töihin halaja vaikka tiukkaa välillä onkin. Ei oo muuten herkkua viedä kahta hoitoon ja kolmas menis iltapäiväkerhoon + sit ois viel 2 isointa kotona " järjestää" paikkoja ! Mutta onhan tää kyl ollu ja onkin antoisaa aikaa enkä millään kadu kotona olemista. Taitaa olla elämäni järkevimpiä tekoja ;o) En oo töissäviihtyvää tyyppiä :o)



Mut nyt laittaa muksuille ruokaa : 2 kattoo videoita, Amalia nukkuu ja kohta tulee 2 vanhinta koulusta.... Mukavaa syyspäivää kaikille



T : Rapuäiti, Amalia ja katras

Amalia siis syö näin



9:00 velli 50 ml-200 ml

10:00 lihasose, pieni pilttipurkki

10:30 maito 200 ml

14:30 hedelmäsose

15:30 lihasosetta pieni pilttipurkillinen + 200 ml maitoa

19:00 puuro 1-2 dl

20:30 maitoa 100-200 ml



En tiedä onko tää nyt liikaa vai liian vähän. Jos joku on jotain mieltä niin sanokoon sillä meil on huomen neuvola ja täti kyselee kuitenkin syömisistä ;o)



Ja syökö jo jonkun vauveli itse ? Amalia syö viel sylissä selällään kaikki soseet ja tutipulloa juodaan vaunuissa/sängyssä/sohvalla pitkäkseen eikä suostu juomaan taas sylissä.....

Mihinkä tuo pikku riiviö sillä aikaa ehtii...



HERTTA: Olen pistänyt lohipaloja pakkaseen ja siitä heitän jäisenä hetkeksi mikroon. On sitten aina sopiva annos heti tarjolla. Ahvenella on kokeiltu myös. Meillä tämä yhteiseen ruokaan siirtyminen on alkanut vähän nihkeästi, kun syöminen on ollut mitä on ollut, niin siksi laittelen pääasiassa pikku-ukolle vielä omat ruuat.



RAPUÄITI: Hyvä että muillekin maistuu koiran luut... ja nappulat... ja vesi. En ymmärrä mikä noissa luissa kiinnostaa, niin tylsän näkösiä kapistuksia ei tästä taloudesta muita löydy, mutta silti ne saa aina vipinää kinttuihin. Ja stereot, johdot, kaapit ym saa olla ihan rauhassa, kunhan vaan koirannappulat on esillä. Ja nehän on, ei anna luonto periksi siirtää niitä pois ulottuvilta, vaikka helpompi tapa se tietty oliskin...



Sit kun tuota kieltää, niin räpiköi käsillänsä niinkun avuton kana ja näyttää siltä, että etpä olisi voinut verisemmin loukata. Ja heti uudestaan kokeilemaan, olisko se vielä kiellettyä...



Mutta nyt kamppeet niskaan ja ulos, vaviskaa kävyt ja pihlajanmarjat, täältä tullaan!!



Pikku-pupunen ja Nooa (joka luulee olevansa koiran ja kanan risteytys)

Ja tervetuloa uudelle mammalle meidänkin puolesta. Sama syntymäpäivä on lapsosillamme.



Noema: tein sitä kana juttua ja kyllä oli hyvvää ja helppoa. Ja toivottavasti talo on nyt löytynyt ja saatte se kodiksenne.



Täytys viä tehdä marjapiirakka, porkkanakakku, ja kanakeiton teen sitten, kun mies ei ole syömässä. Hän on hiukkasta epäluuloinen keittojen syöjä..



Jesse kerkiää sitten saada akvaariotkin jo lattialle :))))



Meillä tytsy on oppinut osoittelemaan etusormella kaikkea näkemäänsä. Ei vielä heiluta, eikä taputa, mutta kaikkia ohi käveleviä tätejä ja setiä osoittelee.



Apuva, nyt löyhkää, täytynee mennä vaipan vaihto puuhiin..

En ole taaskaan jaksanut kirjoitella tänne, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan..



Meillä poika kasvaa ja nukkuu hyvin. Aluksi oli ongelmia päikkäreiden kanssa, mutta nyt sitten nukutaan niitäkin paremmin. Taisi lämmin kesä olla vähän liikaa pikkuiselle.



Uusia asioita opitaan koko ajan. Meillä ei vielä kontata eikä vielä nousta seisomaan. Polviseisontaan noustaan kyllä ja niinpä pöydällä olevat tavarat saavat kyytiä. Myös ruuan päristely on mukavaa puuhaa varsinkin kun saadaan isosisko näyttämään mallia.. :) Mitenkäs muiden pikkuiset liikkuvat? Mä olen aika hermona tämän kehityksen takia, koska poitsun siskolla on ollut kehityksessä häikkää joten sitä ajattelee, että näin on sitten hänelläkin.



Painon kanssa on myös ongelmia. Poika ei painanut viime neuvolassa kuin 8.530 g ja pituutta oli 73,5 cm. Meillä syödään aika paljon mielestäni, mutta laitan tähän listaa miten meillä. Jos jollain olisi jotain lisättävää niin kertokaa ihmeessä minulle!!! Sitä kun olen miettinyt, että syötänkö hänelle liian vähän..



klo 8: Puuroa 1,5 dl+ maitoa 150 ml

klo 11.30 Iso Piltti-purkillinen ( 8kk ) pöperöä+ 150 ml maitoa

klo 15 hedelmä/jugurtti sosetta + 120 ml maitoa

klo 17 Iso Piltti- purkillinen ( 8 kk ) pöperöä+150 ml maitoa

klo 19.30 Puuroa 1,5 dl+ 150 ml maitoa



välillä olen keittänyt perunaa ja lisännyt sitä ruoka-annoksiin. Ja puuron keitän hiutaleista.



Mutta nyt täytyy lähteä itse syömään. Kaalilaatikko odottaa!



Kipe

hei taas!



Nyt on mammakalla mennyt ohi tämä reseptihomma! Muutaman reseptin olen pinoista lukenut ja reseptivaihdosta on ollut juttua mutta kiertävätkö ne herkkuohjeet sähköposteissa vai pinoissa? Tuli nähkääs vesi kielelle jo siitä, kun joku kehui noeman kanareseptiä ja minä en etes tiedä, mikä se resepti on;)



Niin ja Hertta, töihin lähden marraskuun alussa. Tyttö on kotona isänsä kanssa joulukuun alkuun ja sitten alkaa perhepäivähoito. Osittaista hoitovapaata olen kaavaillut tammikuun alusta alkaen mutta hyshys, työnantaja ei vielä tiedä;) Tiedätkö sinä tai joku muu että koskeeko osittaista hoitovapaatakin se 2 kk aikaraja, siis että 2 kk aikaisemmin " pitää" ilmoittaa työntantajalle / hakea vapaata?



Saunaan!!

:) mammakka

Mammakka, ohjeita oli edellisen (alku)viikon pinossa.. eiköhän löydy, kun selaat taaksepäin.. kantsii katsoa!



Kipe, meilläkin pieni tyttö 67cm ja hmm.. en muista painoa, mut samanlailla syödään kun teillä. Paitsi maitoo ei mee noin paljoa.. Ruoat uppoaa nykyisin hyvin, paremmin kuin kesällä, että saapas nähdä, onko välipunnitukseen mennessä tullut yhtään reilummin kasvua. Vauhti on kyl kova ollut, et eipä tuosta hitaammasta kasvusta neuvollassa olla huolissaan.

Niin iltaa vaan pitkästä aikaa minunkin puolestani ja tervetuloa uusille..

En ole ehtinyt aina lukeakaan juttuja, joten saatan olla vähän pimennossa.

Olen sählännyt meijän taloprojektin kanssa ja muutenkin ollaan mennä viipotetttu niin paljon.



Tosiaan poika otti perjantaina kaksi kertaa parit ensiaskeleensa ilman tukea. =) Ekat näin minä ja mummi ja toiset nin myös ja isä. Oli se aika jänskän näköistä. =) Mutta ei ole sen jälkeen tepastellut ilman tukea.



Joo-o mukava leffa tulossa töllöstä tänään.



Minä olen hoitovapaalla ja mahdollisesti 3v asti. Tämä on niin korvaamatonta aikaa. Jos on tiukkaa niin kitkutellaan, mutta kyllä sitä pärjää jos haluaa.



Noemakin oli löytänyt kodin? Kiva



mutta pidemmittä puheitta illanjatkoja!!!!!!

Ihan pönttö olo :(

Fannyn kanssa ollu tänään niin vääntöä joka asiasta. Riitelyt ym. on ihan typeriä juttuja!

Niistä ei saa aikaan kuin pahaa mieltä. Meidän neitonen on muutenkin erittäin temperamenttinen tyttö ja äiti samoin, niin sota on välillä aikamoinen. Onneksi miehen alku on rauhallista sorttia kuten isikin. TAsapainottaa tätä perhe-elämää kummasti. =)



Ja aasin siltana vauvakuumeeseen & lapsilukuun, niistä oli puhetta vähän aikaa sitten. Meidän perhe on kasassa =) Yritän parhaani mukaan kuume viirukselta välttyä, varmaan turha toivo, mutta tässä ois tarkotus pysyä. Vaikka mun unelmissa lapsia ois monta, just niin kuin rapuäidillä, kunnon katras. =)



Meilläkin taitaa neuvola olla viikon päästä.



Perttu menee tukea vasten jo aika vinhaa vauhtia. Ja keittiön laatikoiden tavarat saa kyytiä. Ja pikkiriikkiset sormet jää väliin :(

Auringonkukan Jesse-poju on kyllä aika ehtivä viipeltäjä =)



Nyt iltapalaa massuun.



Hyveli yöteli koko marrasten jengi =)

Neiti alkaa kakomaan jos yritän niitä hälle syöttää, mutta koiran ruoka ei tee mitään vaan sitä maiskutetaan innolla :oD



Mut nyt syöttää neiti ja sit unosil et ehitään neuvolaan mikä on sit 14:00. Tuun ilmoittelee mittoja iltapäivästä.

Mammakka: joo, osittainen hoitovapaa pitää myös ilmoittaa 2kk etukäteen. Siinä on vielä sellanen juttu, että työnantajan ei ole pakko suostua osittaiseen hoitovapaaseen. Kantsii siis ajoissa neuvotella työnantajan kanssa. Kokoaikanen hoitovapaahan on ilmotusluontonen juttu, muttei enään tää osittainen... näin ainakin meillä.



Rapuäiti: Joo, huomasin ittekin ettei sähköpostini tullut perille. Yritin lähettää sulle kaks kuvaa ja viesti tuli takas, että sun sähköposti täynnä. Yritän uudelleen yhden kuvan kera.



Leipomukset kesken täytyy joutua valmistelemaan ne, vieraita pärähtää kohta kylään, Kivaa!



Hertta

Tervetuloa pikku-pupunen!



Meillä oli 10 kk neuvola viime viikolla ja mitat oli 77 cm ja vajaat 11kg, en muista tarkkaan.



Poikanen on nyt kovassa kuumeessa, ihan tulikuuma. Yöt on taas olleet sen mukaiset. Voi pikkuista :( Käytiin lääkärissäkin ja korvat yms. on ok, jotain virustautia on. Parin päivän sisällä näkee onko vauvarokkoa, jos ilmaantuu näppyjä. Mietin tässä, en lääkärissä hoksannutkaan sanoa, että poika sai Hib-rokotuksen viikko sitten, voisko se näin myöhään nostaa kuumeen? Jotenkin luulis et se ois enemmänkin sit vain pientä lämpöä ja tulis heti seuraavana parina päivänä.



Ystäväni kertoi minulle tänään suru-uutisen, hänen pieni vauvansa kuoli. Raskaus oli nyt neljännellä kuulla menossa, ja voi kun minäkin sekä tietysti ystäväni ennätettiin olla niin iloisia odotuksesta. Suru tuli kyllä silmään. En tiedä mitä osaisin ystävälle sanoa tai kuinka voisin olla avuksi. Ei tässä ole oikein mitään sanoja.



Huokaus. Tämmöistä omaa napaa tänään. Täytyy noita kirjoittamianne reseptejä kokeilla joku päivä, kuulostivat herkullisilta!



Gerda ja karhunpoika sairastaa...



p.s. puhihaa kerkesinkin jo ihmetellä minne olet kadonnut :)

Mammakka kyseli eilen onko osittaiselle hoitovapaalle jääviä. Täällä yksi. Aloitan työt helmikuun alussa ja alan tehdä kuuden tunnin työpäivää. Pomolta kysyin lupaa tähän ensi kerran jo keväällä, kesän ajan sulatteli asiaa ja näytti sitten vihreää valoa. Hieno juttu! Palkka tietysti on sitten mitä on, mutta katsotaan miten asiat lähtee rullaamaan niin ja tarvittaessa alan tehdä täyttä työpäivää. Olisi vaan niin kiva viettää aikaa tuon rakkaan hulivilin kanssa edes se pari tuntia päivässä enemmän.



Nyt miehen palatessa reissuiltaan, Jesse on ollut niin isin poikaa että. Isin syliin pitää päästä jatkuvasti kiehnäämään ja pipin tullessa haluaa lohtua juuri isiltä (kelpaan tietty minäkin paremman puutteessa ;-). Ihana on ollut seurata tuota ja nähdä miten onnelliseksi se miehenkin tekee, tuntee varmasti olonsa tärkeäksi. :-)



Vaunuista alkoi kuulua sellaista hölömölötystä että taisipa poitsu herätä päikkäreiltään. Nukkuikin oikein makoisasti melkein 3h. Raikas syyssää tekee näköjään ihmeitä.



Sitten päivän huhuilut: Missä 10kaks? Missä Gerda? Tulkaas meidän muiden äitien seuraan " hiekkalaatikolle" . Ja kaikki muutkin tänne, hips ja hops! :-)

Just sua huhuilin mut olitkin samaan aikaan koneella. Surumieli tuli kun luin kuulumisesi. Tosi ikävää että karhunpoika sairastaa! Toivotan pikaisia paranemisia pikkuiselle ja jaksamista sinulle! Lohtuhali myös ystäväsi masukin kuoleman johdosta! Ei ole aina elämä reilua. :-(