Tuntuu välillä että en oikein saa tyydytystä jos en osta jotakin? Onko muilla samaa?

Olet materialisti joka on rakastunut tavaraan.

Mulla ei onneksi ole tuollaista. Voin vain arvailla. Se voisi johtua siitä, että ihminen on lajina luonnostaan keräilijä. Ennen maanviljelyksen alkua ihmisryhmt liikkuivat ison osan vuorokaudesta etsimässä ravintoa ja muita elämisen tarpeita luonnosta. Löytäminen tuotti tyydytystä ja mielihyvää.

Ymmärrettävää. Ihmiset on vuosituhansia eläny metsästäjä-keräilijöinä, niin nykyään se sisäänrakennettu keräilyinto luonnollisesti kohdistuu materiaan. Sitä on niin hyvin saatavilla ja sieltä löytyy kaikkia kivoja juttusia mitä voi tarvita

Monella naisella on tuo sama rahan tuhlaus addiktio

Oho samat ajatukset jollain toisella :D

Minä sanoisin jotta olet kaupallinen ja himo shoppailija, jota mahdollisesti kärsit myös jonkinsortin maniasta. Koska länsimainen kulttuuri on monesti kuluttamiseen perustautunut, niin tarvitseeko sitä ihmetellä minkä takia ihmiset shoppailee.

Materialisti myös niinkuin joku sanoi. Rakastat tavaroita ja uutuuden viehätys lumoaa.

Mulla oli kanssa ostohulluus aikoinaan. Ratkaisin asian kiertämällä kirpputoreja ja ostelemalla sieltä sitten kaikkea halpaa. Nykyään en käy enää edes kirppiksillä ;) 

Itselle taas tuntuu tosi ikävältä ostella asioita, vaikka tarvitsisin niitä ja pitäisin niistä.

Vierailija kirjoitti:

Minä sanoisin jotta olet kaupallinen ja himo shoppailija, jota mahdollisesti kärsit myös jonkinsortin maniasta. Koska länsimainen kulttuuri on monesti kuluttamiseen perustautunut, niin tarvitseeko sitä ihmetellä minkä takia ihmiset shoppailee.

Materialisti myös niinkuin joku sanoi. Rakastat tavaroita ja uutuuden viehätys lumoaa.

Tämä! Myöskin se, että koitat paikata jotain puutteita ostelemalla tai vajavaisuuksia. Sitten ostelu täyttää sen tyhjien hetkeksi aikaa. Mieti oletko tyytyväinen elämääsi ja puuttuuko sinulta mitään. On tutkittu että esim rakkauden puutteiset shoppailee paljon.

Hieman samanlainan ongelma täälläkin. Koronan alettua ja himasta käsin työskentely on tehnyt elämästä paljon tylsemmän kuin mitä se oli ennen Koronaa, Joten tykkään ostella milloin mitäkin ja se suurin "ilo" tulee itseasiassa sen tuotteen saapumisen odottamisesta, eli Elämääni tulee silloin jotain...ylimääräistä, jota voi "innolla" odotella - eli toisin sanoen jonkinlainen hetkellinen päämäärä. Kuulostaako kenellekkään tutulta? 

Tietynlaisen tyhjiön täyttäminen ostelemalla, joka antaa sitten hetkeksi sen täyden tunteen. Vähän sama ku jotku täyttää sitä tyhjiöö esim syömällä tai päihtymällä. Voisi auttaa, jos tekee tuttavuutta sen tyhjiön kanssa, tunnustelee sitä ja hyväksyy sen. Sellainen kuitenkin kaikista ilmeisesti löytyy, ihmiset vaan elää sen kanssa eri tavoilla. Jotkut tajuaa, että se on täynä rakkautta, ja tälleen saavat aivan uutta potkua elämään