Oppiiko Helsinkiä rakastamaan? Siis ”maalta” tullut? Muuttoa mietin.

Kaikki ei opi. Moni haluaa pois Helsingistä.

Minua aina ihmetyttää väite ihmispaljoudesta. Olen asunut Helsingissä jo monta vuosikymmentä, enkä ole moiseen törmännyt. Tänäänkin kävelin Lauttasaaren ympäri, eikä montaa ihmistä tullut vastaan. Olen pyöräillyt tai mennyt bussilla töihin välillä itään välillä länteen, suurimman osan aikaa Meilahteen, rauhallista on ollut.

Lapsista toinen asuu Munkkivuoressa, käy töissä Otaniemessä, toinen Herttoniemessä ja töissä Kalasatamassa. Missä ovat ihmismassat?

Ei opi rakastamaan, mutta kyllä täällä hyvin pärjää. Kannattaa valita asuinalue huolella omien tarpeiden mukaan. Itse käyn Helsingin ydinkeskustassa ehkä pari kertaa kuukaudessa (toki korona-aikana vielä harvemmin).

Helsinki oli hyvä paikka  vielä 70-90 luvuilla.

Nyt kaupunki on pilalla.

Tykkäsin, mutten rakastanut. Muutin Oulusta sinne, mutta nyt takaisin täällä.

Tuskin sinä Espalle tai rautatieasemalle muutat. Täällä mitään ihmispaljouksia ole. Voit myös asia vaikka Espoossa tai Kirkkonummella ja käydä Helsingissä töissä.

No, täällä reunamilla on ihan ku maalla asuisi, asunnot vaan kalliimpia, mutta samanlaisia omakoti/rivarialueita vaikka kuinka ja ei täällä tosiaan ruuhaa näy. Ihan ytimessä on ihmisiä, mutta ei siellä päivittäin käy kuin ne, jotka on siellä töissä. Rakastaminen riippuu siitä, löydättekö paikkanne ja yhteisönne täältä, lapsille se tulee olemaan helpompaa kun heille se tulee väkisin ja helposti koulussa.

Itse olen oppinut vaikka kyllä siihen useampi vuosi meni. Sitten kun palaa käymään kotikaupungissa niin tulee ihan ikävä Helsinkiin. Ja on aina kiva tulla reissulta takaisin kotiin.

Helsingillä on niin monet kasvot.

Olen asunut Helsingissä maalta muuttaneena noin 30 vuotta. Kyllä minä viihdyn. Mutta asun Helsingin laidalla jossa lähinnä metsää. I edes ns rikkaampaa aluetta mutta rauhallista. Ihmispaljoutta ei paljon näe. Keskustassa käyn hyvin harvoin.

Olin reipas 4v, karsea paikka nykyään. Lapsena 90- luvulla saadut mukavat muistot todellakin sen eläintarhan härdellissä karisi tehokkaasti. Et opi, opit vihaamaan ja silmäsi avautuvat.

Ihan ensimmäiseksi voisin muistuttaa vakavasta kangastuksesta jonka uhriksi olet jäänyt.

Joo pk-seudulla näyttää olevan "asiantuntija/päällikkötason" tehtäviä auki viikoittain mutta itse pk-seudulla tuollaisesta parikin kertaa 50v molemmin puolin työttömäksi jääneenä voin kertoa että unohda koko juttu. 

Vaikka avoimen paikan vaatimukset ovat käsittämättömän yksityiskohtaiset ja tuntuvat silti vastaavan sinun CV:täsi täydellisesti, sille on vähintään 70 sinua pätevämpää ja epätoivoisempaa hakijaa. 

Ja joka tapauksessa pk-seudulla tekoälypohjainen hakujärjestelmä on ohjelmoitu heittämään automaattisesti roskiin kaikki hakemukset jotka tulevat 

a) työttömiltä tai

b) yli 40-vuotiailta

c) joltain pöndellä asuvalta "joo, kyl mä voin muuttaa stadiin jos saan paikan"-tyypiltä 

Joten voit päätellä mikä todennäköisyys on sille että paikan saa muualla asuva työtön 50v piällysmies eikä joku niistä kymmenistä nuoremmista jo pk-seudulla asuvista joiden CV on muutenkin tasokkaampi.

Juu, minä sain kummallakin kerran uuden entisen tasoisen paikan mutta minulla housut kestävät hakea työtä yli vuoden ja yli sadan ainoastaan oman alan ja täsmälleen CV:tä vastaavan paikan verran.

Sittenkin pääsin  haastatteluun ainoastaan olemalla lopulta oikeassa paikassa oikeaan aikaan kun alkuperäinen rekrytointi oli osoittautunut katastrofiksi ja firman oli pakko löytää joku joka voi aloittaa välittömästi ja ainakin paperilla näyttää niin kokeneelta että saa raiteilta syöksyvän projektin heti haltuunsa.

Sen verran vielä edelliseen että missä ikinä asutkin, voit joutua odottamaan vaikka 1,5 vuotta sitä että työssäkäyntialueella on seuraavan kerran avoinna "oman alan" työpaikka mutta sitten oletkin todennäköisesti paras hakija kun firma on yhtä nihkeä palkkaamaan siihen ketään "joo joo, voin muuttaa pk-seudulta pöndelle jos saan paikan"-hemmoa.

Tuokin on parempi kuin hakea Helsingissä 1,5 vuotta paikkaa ja saada kolme kertaa viikossa kiitosviesti mallia "emme jatka kanssasi tällä kertaa eteenpäin koska saimme yli 80 erinomaista hakemusta joista olemme valinneet jatkoon menijät.

Sitä paitsi sen mahdollisen etelän hetelmän palkkapyyntö tulee olemaan Helsingin jäljiltä sellaista tasoa että maakuntafirman dirikka makaa vartin selällään paperipussiin hengittämässä. Siellä missä nyt olet, eläminen on sen verran halvempaa että selviät ainakin ansiosidonnaisilla mukavasti. 

Oppii.

Kannattaa valita alue huolella.

Itse asuin 30 vuotta Keskuspuiston vieressä Paloheinässä. Hiihtämään ja lenkille suoraan ovelta. Tallille 10 min polkupyörällä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensimmäiseksi voisin muistuttaakin vakavasta kangastuksesta jonka uhriksi olet jäänyt.

Joo pk-seudulla näyttää olevan "asiantuntija/päällikkötason" tehtäviä auki viikoittain mutta itse pk-seudulla tuollaisesta parikin kertaa 50v molemmin puolin työttömäksi jääneenä voin kertoa että unohda koko juttu. 

Vaikka avoimen paikan vaatimukset ovat käsittämättömän yksityiskohtaiset ja tuntuvat silti vastaavan sinun CV:täsi täydellisesti, sille on vähintään 70 sinua pätevämpää ja epätoivoisempaa hakijaa. 

Ja joka tapauksessa pk-seudulla tekoälypohjainen hakujärjestelmä on ohjelmoitu heittämään automaattisesti roskiin kaikki hakemukset jotka tulevat 

a) työttömiltä tai

b) yli 40-vuotiailta

c) joltain pöndellä asuvalta "joo, kyl mä voin muuttaa stadiin jos saan paikan"-tyypiltä 

Joten voit päätellä mikä todennäköisyys on sille että paikan saa muualla asuva työtön 50v piällysmies eikä joku niistä kymmenistä nuoremmista jo pk-seudulla asuvista joiden CV on muutenkin tasokkaampi.

Juu, minä sain kummallakin kerran uuden entisen tasoisen paikan mutta minulla housut kestävät hakea työtä yli vuoden ja yli sadan ainoastaan oman alan ja täsmälleen CV:tä vastaavan paikan verran.

Sittenkin pääsin  haastatteluun ainoastaan olemalla lopulta oikeassa paikassa oikeaan aikaan kun alkuperäinen rekrytointi oli osoittautunut katastrofiksi ja firman oli pakko löytää joku joka voi aloittaa välittömästi ja ainakin paperilla näyttää niin kokeneelta että saa raiteilta syöksyvän projektin heti haltuunsa.

Joo, aivan, ap;:llä on ensin muita ongelmia kuin että "oppiiko rakastamaan" Helsinkiä...

Ja minulla on se käsitys, että pääsääntöisesti nuo hommat on maakunnissa niin paljon leppoisampia, ettei sillä kokemuksella ehkä Helsingissä välttämättä pärjää.

Helsinki on pieni kaupunki.

Itse viihdyn pk-seudulla parhaiten. Jotenkin vaan kuitenkin sellainen fiilis tulee, että valtaosa suomalaisista ei osaa olla kaupunkilaisia.

Kyllä oppii. Itseäni ahdistaa maalaiskaupungissa käydessäni se verkkainen elämänmeno. Nyt on tosin varmaankin pakko siirtyä muihin maisemiin koska elämä pk-seudulla on niin kallista. Palkka kyllä varmasti pienenee. 

Riippuu ihan rakastaako sitä paikkaa, jossa on nyt. Jos rakastaa, niin tuskin oppii Helsinkiä rakastamaan. Ei Helsingissä ole sellaista luonnonkauneutta, puhtautta ja valoa, jota on monissa muissa paikoissa pohjoisemmassa ja rannikolla.

Joo, aivan, ap;:llä on ensin muita ongelmia kuin että "oppiiko rakastamaan" Helsinkiä...

Ja minulla on se käsitys, että pääsääntöisesti nuo hommat on maakunnissa niin paljon leppoisampia, ettei sillä kokemuksella ehkä Helsingissä välttämättä pärjää.

Ei ole väliä sillä ovatko hommat oikeasti leppoisampia tai vähemmän vaativia kun HR:n tädillä tai rekrytoivalla esimiehellä kuitenkin on tuollainen ennakkoasenne.

Tuokin ongelma on puhtaasti teoreettista luokkaa kun www-hakulomakkeessa laittaa ruksin kohtaan "työtön", ei se se hakemus koskaan edes tallennu mihinkään.

Viimeistään syntymäaika joka paljastaa iän olevan 50v luokkaa varmistaa sen että sähköpostiin kilahtaa "Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun, kiitoksia hakemuksestasi viesti" samalla hetkellä kun painat hakusivulla Enteriä.

Pahin on kuitenkin tämä harhakäsitys joka lähes kaikilla pk-seudulla töissä olevilla kollegoillakin on. Olo on niin huoleton kun pikaisen vilkaisun perusteella "just mun työnkuvaa vastaaviin vaativiin asiantuntija/päällikkötehtäviin on joka viikko ainakin pari kolme ilmoitusta".

Niin on juu, niihin on vaan jokaiseen melkein sata sinua pätevämpää ja  nuorempaa hakijaa. Sikäli kuin paikka edes on oikeasti olemassa. Monessa suuressa firmassa paikka on jo annettu jollekin mutta ison talon prosessien takia se on pakko laittaa julkiseen hakuun mikä on erinomaista mainostakin kun se antaa kuvan kovassa kasvussa olevasta firmasta

Vierailija kirjoitti:

Olin kesätyöläisenä Helsingissä, silloisella Tele-Nokialla (josta myöhemmin kasvoi se nykyinen Nokia). Oli 1990-luvun alussa. Asuin siis Kannelmäessä, mutta työpaikka Mäkkylässä.

Oli ihana kesä!

Taidettiin olla samassa paikassa. Hieno henki ja yhdessä tekemisen meininki joka sittemmin happani käsiin kun firman todellisen menestyksen luoneita suorittavan portaan työntekijöitä alettiin kohdella karjana ja optioissa rypevät dirikat eristivät itsensä täydellisesti työntekijöistä moniportaisen keskijohdon avulla.

En osaa sanoa oppiiko rakastamaan, mutta itse ainakin lähinnä siedän tällä hetkellä omaa kaupunkiani ja ajoittain myös vihaan, joten pyrin siirtymään sellaiseen paikkaan, josta edes tykkäisin. Ei haittaa, vaikka en koskaan rakastamalla rakastaisi uutta kaupunkia, kunhan se on parempi kuin nykyinen.