Uskovaiset tai niistä asiosita tietävät - mulla on nolo kysymys :S

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 21:16"]

En ole mikään murrosikäinen enää, lähempänä kolmeakymppiä oleva suht normaali nainen. En yleensä herkisty kovin helposti itkuun. En mä mikään tunteeton tai kylmäkään ole, mutta harvemmin itken lauluja tai elokuvia vaikka saatankin ajatella että kylläpä tämä kosketti...

Nyt oon huomannut yhden erikoisen jutun ihan viimeaikoina. Kaikki hengelliset laulut saavat mut itkemään, en vaan ymmärrä miksi. Youtubea selaillessa päädyin kuuntelemaan ja nyt vaan tuntuu, että ei tuu itkusta loppua. Tätä on jo kestänyt useamman kuukauden. Aina kun kuulen hengellistä (kristillistä) musiikkia niin tulee kauhean liikuttunut olo, ei mitenkään erityisen surullinen mutta vaan liikuttunut olotila. En edes ole uskovainen. Mistä ihmeestä tämä johtuu? :S

[/quote]

Alat seota.

Älä nyt ainakaan mene tuohon "sielusi etsii Jumalaa" -halpaan... Nyt on hyvä hetki uskovaisille hyökätä käännyttämään.

Minullakin joskus on kausia, kun jokin erikoinen asia herkistää, siis jokin sellainen mille ei keksi mitään järkevää syytä. Eikä sille välttämättä löydäkään mitään syytä. Ei se ole itseäni haitannut, kyllähän ihmisissä tapahtuu muutoksia jatkuvasti.

Hyökätä käännyttämään? Millaisia vastauksia odotetaan jos kysymys on osoitettu nimenomaan uskovaisille?

Ota Raamattu kaveriksi ja aloita vaikka Johanneksen evankeliumista.

Ei tarvitse täällä alkaa mitään riitelyä, tähän saa vastata niin uskovaiset kuin ei-uskovaisetkin, mutta mielellään sellaiset jotka jotain näistä jutuista tietävät. uskonjutut eivät ole mulle mitenkään tuttuja, muuten kuin tietysti Suomessa kasvaneena tiedän kuka on Jeesus ja näin pääpiirteet kristinuskosta. Aiemmin nämä asiat eivät ole koskettaneet minua millään tavalla. Kotona vanhemmat kertoi, että Jumala on kuin aikuisten joulupukki ja saa siihen uskoa, jos se tuo hyvänmielen mutta ihan höpöhöpö juttuja ne ovat. Ei ole uskoansiat minua kiinnostaneet tai koskettaneet ei lapsena eikä aikuisena, mutta nyt olen ihan viime kuukausina, oikeastaan helmikuusta lähtien kuunnellut salaa hengellistä musiikkia kotona yksin. En tajua miksi ihmeessä, kun en oikein ole edes kiinnostunut uskovaisuudesta, mutta jotenkin se musiikki on alkanut mua koskettaa hirveästi. Tulee sellainen outo tunne, ei surullinen tunne muttei mikään helpottava ilon tunnekaan. Jotenkin selllainen ikävän tunne, jos sitä niin voisi kuvailla...

Todellakin, tämä on hämmentävää ja jos olisin vaikka raskaanan niin pistäisin hormonien piikkiin. mutta ei, ei tässä ole mitään erityistä tapahtunut viime aikoina. Youtuben kautta vaan päädyin kuuntelemaan erilaisia lauluja monilla eri kielillä ja ne nyt jollain oudolla tavalla kiehtoo ja koskettaa...

Joku sanoi että mene kirkkoon ja lue Raamattua. Myönnän, että mulle olis tosi suuri kynnys mennä uskovaisten tapahtumaan. Mutta toisaalta kerranhan täällä eletään, voishan sitä kokeilla ihan varmuuden vuoksi jos siellä vaikka viihtyisikin, kuka tietää :D

ap

Toivottavasti seuraat sydäntäsi ja löydät Jumalan. Rukoile, sulla on etsikkoaika.

Jos on etsikkoaika niin mistä tietää, mikä uskonto olisi se oikea? Ap herkistyy kristillisen kulttuurin musiikista, mutta tarkoittaako se välttämättä sitä että juuri kristinusko olisi oikea valinta?

Oletko raskaana?

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:01"]

Oletko raskaana?

[/quote]

Haha en oo :D Tuossa ylemmässä viestissä juuri sanoinkin, että jos olisin raskaana niin pistäisin tämän sen piikkiin. Mutta ei, en ole raskaana enkä myöskään käytä mitään hormonivalmisteita. E-pillerit aloitin kymmenen vuotta sitten ja pari kuukautta jaksoin niitä syödä kun aiheuttivat niin kauhean herkkyyden mulle. Kaikki itketti ja heti kun lopetin pillerit niin olin taas oma itseni.

ap

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 22:57"]Jos on etsikkoaika niin mistä tietää, mikä uskonto olisi se oikea? Ap herkistyy kristillisen kulttuurin musiikista, mutta tarkoittaako se välttämättä sitä että juuri kristinusko olisi oikea valinta?
[/quote]

Niinpä. Paras on ehkä etsiä mahdollisimman paljon tietoa eri uskonnoista. Vertailla keskenään mikä tuntuu todelta itselle.
Toivon siunausta elämääsi . Toivottavasti löydät sinulle oikean tien.

t. se muslimi :)

Tunnistan tuon tunteen, olen saanut hiukan kristillisemmän kasvatuksen, mutta ei meidänkään perheessä uskovaisia oltu. Joissakin hengellisissä lauluissa on erityistä voimaa, joka käy tunteisiin. Koen enemmänkin eksistentiaalista ahdistusta /maailmantuskaa, tai miten sen kukin ilmaisee. Siinä tuntee oman pienuutensa maailmankaikkeudessa jne. Lapsuuden ja nuoruuden pohjalta sisimpään on jäänyt usko korkeampaan voimaan, ja se auttaa yli tuskasta ja epävarmuudesta. Oma valintani on uskoa tekemättä siitä numeroa, vältän joutumasta mihinkään lahkoon/herätysliikkeeseen tms. mukaan.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:12"]

Tunnistan tuon tunteen, olen saanut hiukan kristillisemmän kasvatuksen, mutta ei meidänkään perheessä uskovaisia oltu. Joissakin hengellisissä lauluissa on erityistä voimaa, joka käy tunteisiin. Koen enemmänkin eksistentiaalista ahdistusta /maailmantuskaa, tai miten sen kukin ilmaisee. Siinä tuntee oman pienuutensa maailmankaikkeudessa jne. Lapsuuden ja nuoruuden pohjalta sisimpään on jäänyt usko korkeampaan voimaan, ja se auttaa yli tuskasta ja epävarmuudesta. Oma valintani on uskoa tekemättä siitä numeroa, vältän joutumasta mihinkään lahkoon/herätysliikkeeseen tms. mukaan.

[/quote]

Juuri näin. Itsellä "pohjalla" lapsuuden usko vaikka koti ei sinänsä uskovainen ollutkaan. Rankat elämänkokemukset ja erityisesti oma vakava sairaus sai pohtimaan uskoa syvemmin, ja olen saanut rauhan ja lohdun siitä itselleni. En kuulu mihinkään lahkoon, käyn silloin tällöin kirkossa, rukoilen usein, opetan lapsilleni jonkin verran uskonasioita. Raamattua pitäisi lukea enemmän (täällä käyn usein lukemassa kaikenlaista: http://evl.fi/EVLfi.nsf?OpenDatabase&lang=FI).

Mun mielestä sydämen usko riittää, toki esim. kirkossa käynti vahvistaa uskoa ja Pyhän Hengen vaikutus sinussa herättää erilaisia kysymyksiä oman tunnon merkeissä. Käytän esim. hyvin vähän alkoholia enää, jotenkin se on vain jäänyt pois.

"Etsikkoaika"? Kuulostaa ihan joltain psykoosin tapaiselta :D

Minulla itse asiassa kävi juuri tuolla samalla tavalla kun olin 16-vuotias. Sukuni on aina ollut melko uskontovastainen ja häpesin liikutustani sekä kiinnostustani hengelliseen, erityisesti kristilliseen musiikkiin. Se vain yhtäkkiä alkoi enkä osaa selittää tunnetta muuten kuin sellaisena kaipauksena. En väitä, että sinulla nyt välttämättä olisi näin, mutta minä tulin uskoon muutama vuosi sitten ja luulen että tuo kaikki alkoi siitä kaipuusta. N20

Jumala rakasti maailmaa niin paljon että antoi ainoan Poikansa, että yksikään joka Häneen uskoo ei hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. :) (Johannes 3:16)

Jeesus on Jumalan Poika, Vapahtaja ja Herra. Hänen kauttaan yksin on syntien anteeksiantamus. Kukaan ei myöskään pääse Isän luo muuten kuin Jeesuksen kautta. (Johannes 14:6)

Synti erottaa ihmisen Jumalasta. Kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla. (Room. 3:23)

Jeesus Kristus kantoi synnit ristillä, Hän maksoi koko maailman syntivelan kuolemallaan. Synnitön kuoli syntisten puolesta, jotta monet pelastuisivat.

Jeesus nousi kolmantena päivänä kuolleista. Ylösnousemuksellaan Hän voitti kuoleman ja synnin vallan. Hän nousi taivaisiin ja on tuleva takaisin tuomitsemaan elävät ja kuolleet. Hänelle on annettu kaikki valta tuomita. (Matt. 28:18)

Tuomiolle joutuvat he, jotka torjuvat evankeliumin, Jeesuksen sovitustyön. Jumalan tuomioistuin ei syntistä sääli. Mutta Jeesukseen uskovat uudestisyntyneet saavat armon Jumalan silmissä.(Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Joh. 3:17-18)

Tee parannus synneistäsi. Käänny pois synneistäsi Jumalan puoleen. Hän antaa katuvalle armon. Usko että Jeesus kuoli sinunkin puolestasi ja haluaa että kaikki tekevät parannuksen ja pelastuvat. (ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi." Mark. 1:15)

Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. (Room.10:9-10)

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 23:41"]

Minulla itse asiassa kävi juuri tuolla samalla tavalla kun olin 16-vuotias. Sukuni on aina ollut melko uskontovastainen ja häpesin liikutustani sekä kiinnostustani hengelliseen, erityisesti kristilliseen musiikkiin. Se vain yhtäkkiä alkoi enkä osaa selittää tunnetta muuten kuin sellaisena kaipauksena. En väitä, että sinulla nyt välttämättä olisi näin, mutta minä tulin uskoon muutama vuosi sitten ja luulen että tuo kaikki alkoi siitä kaipuusta. N20

[/quote]

Kiitos tästä viestistä. Oma perheeni ja taustat ovat niinikään hyvinkin uskontovastaisia. Jos nyt musta tulis joku hihhuli niin tiedän, että vanhempani ja koko perheeni pitäisi mua hulluna. Mieheni ei ole mikään himouskovainen, mutta hän kävi riparin ja haluaa käydä jouluna kirkossa ja muutenkin uskoo Jumalaan, mutta ei se kauheesti hänen elämästään näy enkä tiedä yhtään miten hánkään reagoisi jos tietäisi että itkeä vollotan täällä portugalinkielisiä ylistyslauluja yksin kotona :D

Voinko kysyä että millaiseen seurakuntaan menit ekan kerran ja miten ja millaisessa seurakunnassa käyt nykyään?

ap

Jumala kutsuu sinua.Ole avoin.

[quote author="Vierailija" time="14.04.2015 klo 21:34"]

Etsikkoaika on se aika kun et vielä ole uskossa mutta Jumala kutsuu sua luokseen. Rukoile, lue Raamattua, käy jumalanpalveluksissa ja juttele tarvittaessa papin kanssa :)

[/quote]Tiesitkö että kaikki uudestisyntyneet kristityt ovat pappeja?

(Vanhan liiton päivinä Israelin kansan keskellä vain harvat saattoivat olla papillisessa tehtävässä. Aluksi vain Aaronin suku palveli pappeina, mutta myöhemmin tehtävä laajeni Leevin suvun haltuun (2.Moos.28:1; 5.Moos.17:9; Heb.7:11). Uudessa liitossa jokainen Jeesuksen verellä synneistä vapautettu uudestisyntynyt Jumalan lapsi on Jumalan ja Messiaan pappi ja tulee kerran myös hallitsemaan pappina ylösnousemusolotilassa Messiaan kanssa rauhanvaltakunnassa (Ilm.20:1-6).

Uuden liiton puolella on siis vallalla yleinen pappeus. Jokainen uskovainen on hengellisesti Jumalan ja Messiaan pappi.)

Tätä ei silti pidä sotkea seurakuntavirkoihin. Siellä on järjestys, jonka mukaan seurakunnan kaitsijan tulee olla:

2 Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan, 3 ei juomiseen taipuvainen, ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan lempeä ja sopuisa. 4 Hänen on pidettävä hyvää huolta perheestään, kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja saavutettava kaikkien kunnioitus. 5 Jos joku ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta? 6 Hän ei saa olla vastakääntynyt, jotta hän ei ylpistyisi eikä joutuisi tuomittavaksi Paholaisen kanssa. 7 Hänen on nautittava myös ulkopuolisten arvonantoa, jottei hänestä puhuttaisi pahaa ja jottei hän lankeaisi Paholaisen virittämään ansaan.

Seurakunnanpalvelijoiden ominaisuudet

8 Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään. 9 Heidän tulee tuntea uskon salaisuus ja pitää omatuntonsa puhtaana. 10 Myös heidät on ensin tutkittava, ja kun heidät on todettu moitteettomiksi, he saavat ryhtyä hoitamaan tehtäväänsä. 11 Samoin tulee naisten olla arvokkaita, eivätkä he saa puhua muista pahaa. Heidän on oltava raittiita ja kaikessa luotettavia. 12 Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään. 13 Ne, jotka hoitavat virkansa hyvin, saavat arvostetun aseman ja voivat rohkeasti julistaa uskoa Kristukseen Jeesukseen.

Raamatun luvut srk:n kaitsijoista ja palvelijoista olivat siis:

1 Tim.3

Jos nyt ihan totta puhutaan niin en ymmärtänyt paljoakaan tuosta viestistä 35... 
viitsisitekkö mennä jonnekin muuaalle väittelemään teologisia kysymyksiänne?

ap