Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Neuvoja?
13.04.2015 |
Moi,
Olen sellaisessa tilanteessa etten enää tiedä mitä tehdä ja kaikki neuvot ja vinkit miten tästä pääsen yli ovat tervetulleita. Ja se tilanne on seuraavanlainen: Kerkesin seurustella tyttöystävän kanssa virallisesti kolmisen kk, hänellä siis oli ja on edelleen vauva. Tulin tilanteeseen jossa olisi mahdollista ottaa isän roolia, biologisen ollessa poissa kuvioista täysin (ei halua olla tekemisissä). Noh oltiin puhuttu asioista ja olin puhunut että voisin ja haluaisin ottaa tätä roolia, mutta kun tuli tosipaikka ja ns. hyväksyntä asialle että minä kelpaan siihen rooliin jne. Tuli minulle jonkinlainen paniikki? Lähestyin sitten kertomalla kuinka ahdistaa kun tuntuu että vauvanhoitoa tyrkytetään ja mukamas pakotetaan + kaikkea muuta kaverit katoo ympäriltä korttia tuli vedettyä hätäpäissään. Tästä johtuen siis parin viikon tauko näkemiselle ja kun sitten nähtiin hän jätti ja itse olisin halunnut jatkaa ei puhuttu asioita selviksi koska poistui paikalta (itse suutuin asiasta todella paljon, en kuitenkaan kenellekkään mitään tehnyt en ole sellainen tyyppi puran raivon muuhun, tässä tapauksessa auto oli kohde). Välissä oli viestittely hetkiä joissa molemmat halusivat jatkaa ja selvittää asiat, mutta nähtyämme kuitenkin hän päätti sanoa ettei halua jatkaa koska menin sanomaan tapaamishetkelläkin jotain sellaista mistä hän ei pitänyt. Näin pari kk tapahtuneesta olen vain miettinyt häntä. Olen saanut jopa ammatti apua tilanteeni kanssa, se miksi menin paniikkiin ja lauoin perättömiä asioita hänelle johtui pienestä shokista/järkytyksestä kun tajusi mitä kaikkea rooliin sisältyy. Se on valtava vastuu jota en osannut sillä hetkellä käsitellä. (tähän tulokseen ammattiavun kanssa ollaan tultu) Mutta nyt kun aikaa kulunut en tiedä voisiko tämän valmiimpi olla ottamaan kaikki se vastuu.
Olenko idiootti kun haluan sellasen roolin edelleen? Ja haluaisin olla se isä joka näyttää mallia, on esimerkki elämänsä alkutaipaleella olevalle pojalle.
Tuossa nyt jonkinlainen alustus, mutta itse asia mihin neuvoja kaipaisin: Miten tässä nyt voin toimia kun ei olla oltu pariin kk oikeastaan tekemisissä missään muodossa ei viestein eikä tapaamalla. Haluaisin yrittää uudelleen suhdetta puhtaaltapöydältä. Mutta miten aloitan lähestymään kun sillä hetkellä kun tämä eroaminen tapahtui oli tilanne aika kylmä ja jäätävä. Mitä jos hän ei halua edes tavata tms.? Tai mitä jos hän onkin heti valmis tapaamaan? Mitä? Miten? Kuinka? Miten voisin lähteä asiaa viemään eteenpäin? Olen kuitenkin uhrannut ajatuksiani ja aikaani heihin parin kk ajan ja haluan juttumme toimivan, se toimikin siihen asti kunnes tapahtui tämä pieni episodi joka johti eroon. Joka oli täysin minusta johtuva.
Vajoan ehkä aika alas kun tänne foorumille tällaisia asioita tulen kyselemään, mutta anyway...
Sana on vapaa jos jollain kokemuksia samankaltaisesta tilanteesta? Tai yleensäkkin siitä että jätkä haluaa palata yhteen ja yrittää uudelleen?
Itse en ole koskaan aikaisemmin tuntenut näin ja halunnut palata yhteen, vahva tunne!
Kommentit (15)
Exä ei sinua takaisin halua, joten eiköhän se asia ole loppuunkäsitelty. Sinulla ei ole oikeuksia eikä velvoitteita exäsi lasta kohtaan, ethän ole biologinen isä. Kirjoituksesi perusteella syntyi käsitys, että olet vielä kovin nuori ja/tai kypsymätön. Anna ajan kulua, ehkä löydät kumpanin, jonka kanssa olet valmis perheen perustamiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan toi nyt naisen kannalta aika ikävä tilanne. Ensin sä itse vapaaehtoisesti olet isäksi rupeamassa. Nainen on varmaan ollut onnellinen sekä parisuhteesta että siitä että vauva saa isänmallin. Ja sitten yhtäkkiä alatkin väittää, että sut on pakotettu isäksi yms. paskaa. Kuinka suhun vois enää luottaa? Miksi sä nyt olisit sen valmiimpi kun aiemminkaan. Mitä jos taas tosipaikan tullen heität paskalastin tuoreen äidin niskaan? Jätät yksin. Sillä naisella on kuitenkin siinä se vauva hoidettavana, ei se tarvi mitään keskenkasvuista pojankloppia siihen paateroitavaksi.
Mä vähän luulen että sun mahdollisuudet meni jo. Sillä naisella on jo oma elämä sen vauvan kanssa, ei se sua kaipaa.
Edellä olevissa kommenteissa voi olla totuuden siemeniä, mutta oma mielipiteeni kuitenkin on että yrittänyttä ei laiteta. Minkä käsityksen itse sain olet ehkä kuitenkin vilpitön kaveri, jolla mennyt vähän ajatukset solmuun. Onhan kyseessä kuitenkin iso asia, molemmillekin. Olet vähän vaivaantunut kun et varmaan halunnut asioiden noin etenevän ja menevän? Eli neuvoni on että lähesty toki, mutta tee se kaveripohjalta älä puhu mistään parisuhde jutuista vaan tyyliin miten menee ja näin, haistele ilmapiiriä millaisen vastaanoton saat viesteillesi. Jos vastaukset kauhean tylyjä ja lyhyitä niin se varmaan kertoo jo jotain, ettei hänkään kauhean kypsä sitten ole?
Mut tsempit sulle, kyllähän tuossa voisi olla vuosisadan rakkaustarinankin alku soitto. Positiivisesti ajateltuna. :)
Kuinka vanha sä olet? Onkohan tuosta asiasta nyt tullut sulle jonkinlainen pakkomielle? Siis että sun on vaikea luopua ajatuksesta. Haluatko sä enemmän sen naisen kumppaniksi vai haluatko olla isähahmo lapselle? Ja kyllä mua ainakin huolestuttaisi sun aggressiivisuus, mainitsit että purit vihasi autoon, eli hajotat siis paikkoja, kun suutut. Se on pelottavaa käytöstä, eikä sellainen sovi etenkään isälle tai isähahmolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vaikea uskoa että kukaan mies oikeasti kiintyisi toisen siittämään lapseen. En ainakaan itse pystyisi, vaikka voihan sille tosin kaverina aina olla. Olisihan se tavallaan "helppoa isyyttä", että voisi aina lähteä lätkimään ilman velvoitteita, ilman mitään vaatimuksia. Sitä naista säkin tosiasiassa haluat, etkä lasta. Naisen saa helpommin, jos esittää olevansa valmis isäpuoleksi.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2015 klo 12:15"]
Aika vaikea uskoa että kukaan mies oikeasti kiintyisi toisen siittämään lapseen. En ainakaan itse pystyisi, vaikka voihan sille tosin kaverina aina olla. Olisihan se tavallaan "helppoa isyyttä", että voisi aina lähteä lätkimään ilman velvoitteita, ilman mitään vaatimuksia. Sitä naista säkin tosiasiassa haluat, etkä lasta. Naisen saa helpommin, jos esittää olevansa valmis isäpuoleksi.
[/quote]
Olen itse yh-nainen ja olen törmännyt kyllä pari kertaa sellaiseen mieheen jolla on tuntunut olevan suoranainen pakkomielle nimenomaan isyydestä. Ihan kuin minä olisin vaan joku sivujuttu, joka pitää hyväksyä sen ohessa että pääsee isäksi lapselle. Itselleni on tällaisista tullut kylmät väreet ja epämiellyttävä olo. Lapsellani on jo isä, vaikkei elämässämme olekaan aktiivisesti. En etsi lapselle isää vaan itselleni elämänkumppania. Jos miehelle taas kumppanuus minun kanssani tuntuu olevan ihan sivuasia, niin eihän siitä mitään tule.
Muutenkin, ei sitä niin kauheasti painoa viitsi miesten isäksi ryhtymispuheille laittaa. MInä ainakin ajattelen että se erottamaton kaksikko ollaan minä ja mun lapsi. Jos joku mukava mies siihen kuvioon tulee niin saa tulla, ja tosi kiva jos hänelle ja lapselle muodostuu myös hyvä suhde. Mutta se mukava mies voi siitä myös häipyä jos siltä alkaa tuntua, joten kovin paljon ei kannata sen varaan rakentaa. Lopulta vastuun kannan äitinä minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Potkit autoo - ensi kerralla ihmistä. ootko 15 v
Mikä tosipaikka ja mikä hyväksyntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jo vain... Ja sitte spekulointeihin ja epäkohtiin. Tekstin ulosanti kyllä joo, totta saa kuulostamaan nuorelta, enkä väitä etteikö vajaa 25 sitä olisi? Niin kuin mainitsin ehkä virhe tänne avautua ja vielä suurempi vastailla näihin kommentteihin mutta eipä tässä menetettävää...
Tuohon isähahmo rooliin tunnuttiin nyt takertuvan, joo no se oli asia mistä asiat lähti alamäkeen. Mutta se että olisin nyt valmis tarkoittaa vain sitä että olen asian käsitellyt ja olisin varmasti aikaisemminkin ollut asian kanssa sinut JOS vastapuoli olisi kyennyt puhumaan aioista eikä poistunut paikalta (kypsää?). Kuitenkaan en sen takia ole mikään "pakkomielteinen" että haluan lapselle isän mallin vaan olen lapsen äidistä kiinnostunut vieläkin. Tilanteet lähti vain etenemään tuo isähahmonrooli edellä kun näin jälkeen päin on asiaa miettinyt kun sen olisi pitänyt edetä parisuhteen rakentaminen edellä. RIGHT?
Tuo agressiivisuus mistä mainittiin, ei en todellakaan rikopaikkoja tai ole muille vaarallinen. Auto oli kohteena ja vain moottori sai tuntea sen kiukun mitä sisälläni patosin koska en saanut asioista puhua loppuunasti.
Ja hei c'moon monellako 18v on 2 ammattia? Ja mainittakoon nyt kuitenkin niille jotka asian kanssa haluavat painia, että toinen tutkinto on korkeakoulu tutkinto/ammatti.
Vasta kysymys kuinkas vanhat ne näitä kommentteja heittelee? Joo ei tarvi vastata, täys provo.
Pitäkää outona idioottina jos tykkäätte... Mutta totuushan on se että paskaa voi täälä puhua kuinka paljon vaan, joiden joukkoon jopa asiaakin mahtuu ja voin poimia ne järkevimmät kommentit hattuuni.
Mene sinne naisen ovelle ja kerro se mitä täällä kerroit. Mutta älä mene päikkäriaikaan, jotkut mammat on aika vauhkoja tuon ajan hiljaisuudesta:) Ota varuiksi printti aloituksestasi ja anna se kouraan jos ei oikein näytä siltä, että saisit suun vuoroa. Jos itse olisin se toinen osapuoli niin arvostaisin kaikkein eniten sitä, että tulet suoraan puhumaan ja sanot asiat niin kuin ne ovat. Jos toinen tulee ovelle ja haluaa puhua niin sen täytyy olla tosissaan. Tekstarit on helpompi sivuuttaa.
Jos nainen sanoo, että myöhäistä on niin silloin sun pitää se vain hyväksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ne tutkinnot muuta sitä tosiasiaa että tunnut lapselliselta. Jos nainen ei halua sun kanssa enää keskustella sen jälkeen kun olet päin naamaa väittänyt hänen pakottaneen sua isäksi lapselleen ym. paskaa niin se on voi voi. Sä et tässä ole uhri vaikka kuinka sellaiseksi yrität tekeytyä. Sä petit naisen luottamuksen, lähdit itse haluamaasi vastuuta pakoon ja teit sen vielä hyvin raukkamaisesti. Olisit voinut tehdä sen ihan toisinkin, mutta sen sijaan sä satutit juuri synnyttänyttä naista todella pahasti. Nyt olet sitten uhri kun nainen ei halua kokea samaa enää uudestaan. Et sä oikeasti ole kovin paljoa kasvanut.
Väärät on kanavat täältä mitää neuvoa hakee, katkeria ämmiä palsta pullollaan sanon vaan. Turhaa täältä kysellä yhtään mitään, jos haluaisit todellisia hyviä neuvoja sun pitäis kirjottaa koko tarina tapaamisesta eroon. Ei näillä täälä riitä ymmärrys ja tajunta pienistä selostuksista näkemään kokonaisuutta just sun näkökulmasta samalla ymmärtäen toistakin osapuolta. Ainakin tällä palstalla äidit asettuu aina just toisen äidin saappaisiin, joten... tiedät lopputuloksen. Ja eihän täälä kukaan muu tiedä miten asiat oikeesti on menny kuin sinä. Kuten sanoit voit poimia järkevimmät kommentit hattuus.
*Vinkki* Käytä omaa järkeä ja luovuuttas selvittämään voitko saada uuden mahdollisuuden. Ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä on vain hidasteita. Just Do It!
Jätä täälä saamas kritiikki omaan arvoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin 15!! pystyn allekirjottamaan... Ei täältä mitää jeesiä saa, heti on joku 15 tai 18v autonpotkija kusipää kun on sanonut hätäpäissään jotain mitä ei todellakaan ole tarkoittanut. Noooo, oli typerää tänne edes lähtee kyselee mitää. Kyllä mä selviän tästä ilman neuvojaki ku totta puhutaan.
Jokainen tekee joskus virheitä, itsekin olen tehnyt ja menettänyt jotain itselleni tärkeää. Ja nyt yrittää hyvittää tapahtunutta fiksaa omat virheet ja olla parempi mies, koska unohdin olla sellainen.
Epäilijät ja lässyttäjät, Deal With It!
Alue: Aihe vapaa
Ei sun auta kuin lähestyä sitä naista jollain tapaa. Voi olla hyvinkin, että hän on laittanut sinut jo mielessään menneeseen aikaan eikä halua enää yrittää mitään suhdetta. Jos näin on, sinun pitää se vain hyväksyä.
Mutta onhan sekin toki mahdollista että hän on valmis antamaan sinulle uuden mahdollisuuden. Älä kuitenkaan mene asiaan "isän rooliin pyrkiminen" edellä. Ensisijaisesti toivotttavasti olet ottamassa sitä naista kumppaniksesi etkä lasta. Lapsi sinun täytyy toki hyväksyä, mutta se millaiseksi suhteenne muodostuu riippuu monesta asiasta.