Narsistin keskustelutyyli

Totta kirjoitti:

Tämä. Läheinen avioitunut narsistin kanssa. Jo yli 15 vuoden ajan hänet on eristetty sukulaisista, ystävistä, harrastuksista.. sivusta seuraajana on ollut järkyttävää huomata miten ennen sosiaalinen, huumorintajuinen ja läheinen ihminen muuttui narsistisen puolison seurassa. En toivu itse koskaan myöskään. Ehkä jonain päivänä läheiseni osaa hakea apua jotta pääsisi pois suhteesta

Tämmöisiä avautumisia itse en ymmärrä, että haukutaan toisia ihmisiä. Olet ihana kun olet niin mustasukkainen. Mustasukkaisuudestahan tämä kirjoitus näyttää kertovan. Ei kannata toisten ihanaa elämää haukkua, jos itsellä on vaikeaa.  Elä ihminen sinäkin, älä hukkaa elämääsi noin. Toisten ihmisten haukkumiseen. Eikö ihmiset osaa olla edes onnellisia, kun mustasukkaisuus on niin läpinäkyvää. Sukulaisille joku mustasukkainen. Miksi ihmisillä on tarve haukkua toisten elämää ja olla niin mustasukkainen? Mustasukkaisuus paistaa. On se mustasukkaisuutta. Huolestuttavaa ihmisten........

Totta kirjoitti:

Tämä. Läheinen avioitunut narsistin kanssa. Jo yli 15 vuoden ajan hänet on eristetty sukulaisista, ystävistä, harrastuksista.. sivusta seuraajana on ollut järkyttävää huomata miten ennen sosiaalinen, huumorintajuinen ja läheinen ihminen muuttui narsistisen puolison seurassa. En toivu itse koskaan myöskään. Ehkä jonain päivänä läheiseni osaa hakea apua jotta pääsisi pois suhteesta

Oletko miettinyt kysyä, puhua läheisesi kanssa? Oletko tietoinen miten onnellinen hän on? Onko ehkä harrastuksiakin? Varmasti on onnellinen ja harrastuksia. En ehkä epäilisi.  Tunnetkohan yhtään edes läheistäsi? Oletko edes kiinnostunut? Taidat kertoa nyt omasta elämästäsi, et taida päästä enää mihinkään, et saa soittaa, et olla kenenkään kanssa? Miten se on? Ei kuulu, ei näy, kuka sinua kieltää? Itselläni ei tulisi koskaan mieleenikään ketään estää tekemästä mitään. Onkohan sinun oma sukulaisesi halunnut itse tehdä, sinun takia irrotuksen sinusta. Oletko ajatellut asioita. Ajatteleeko ihmiset ikinä mitään??????????? Ehkä sinä olet ajanut pois ja täällä nyt nariset ja haukut sukulaisia. Ihan sama ketä haukut, ketä inhoat. Joku raja ja se on tullut nyt. Tee jotain ja koita edes osata olla yhteydessä ihmisiin oikein ja yksin. Kukaan ei vie sinulta ketään, sinä itse viet. Mieti jo. Nyt riitti. Rakastan.

Otahan yhteyttä, jos on asiaa, ihan yksin, jätä se puolison mielipide, niin voit saada sukulaiset takaisin, ne monet. niin ei tarvitse täällä märistä. Tämä on nyt tässä ja ikinä en itse kirjoita mihinkään tänne tai muualle. Jos ei uskalla omien sukulaisten kanssa yhteyttä pitää, niin on jo erikoista ja huolestuttavaa. Todella huolestuttavaa. Tämä jää nyt tähän. En kirjoita mitään. On niin helpompaa, koska elämässä on muuta nyt. Ja jotain hyvää  ja iloista onneksi. Sinulla on kumminkin hyviä sukulaisia, opi tuntemaan jo niin.

2010 ja 2011 kommenttien kirjoittajalle:

Lähde parisuhteessasi ja hae itsellesi ammattiapua. Tiedän, että se on todella haastavaa - jopa vaikein asia, mitä tulet ikinä tekemään - mutta pystyt siihen.

Elämä narsistin kanssa hyvää ja onnellista vain kolmessa kohtaa parisuhdetta: ennen suhdetta, rakkauspommituksen aikaan ja suhteen jälkeen.

Viestisi vaikuttaa ihan aidosti siltä, että tiedät itsekin kuinka paha tilanne on, mutta siltikin hyökkäät väärään suuntaan. Toivottavasti löydät ulos helvetistä.

Vierailija kirjoitti:

Otahan yhteyttä, jos on asiaa, ihan yksin, jätä se puolison mielipide, niin voit saada sukulaiset takaisin, ne monet. niin ei tarvitse täällä märistä. Tämä on nyt tässä ja ikinä en itse kirjoita mihinkään tänne tai muualle. Jos ei uskalla omien sukulaisten kanssa yhteyttä pitää, niin on jo erikoista ja huolestuttavaa. Todella huolestuttavaa. Tämä jää nyt tähän. En kirjoita mitään. On niin helpompaa, koska elämässä on muuta nyt. Ja jotain hyvää  ja iloista onneksi. Sinulla on kumminkin hyviä sukulaisia, opi tuntemaan jo niin.

Näemmä tämän voi lisätä tuhon ylempään listaan.

Vierailija kirjoitti:

2010 ja 2011 kommenttien kirjoittajalle:

Lähde parisuhteessasi ja hae itsellesi ammattiapua. Tiedän, että se on todella haastavaa - jopa vaikein asia, mitä tulet ikinä tekemään - mutta pystyt siihen.

Elämä narsistin kanssa hyvää ja onnellista vain kolmessa kohtaa parisuhdetta: ennen suhdetta, rakkauspommituksen aikaan ja suhteen jälkeen.

Viestisi vaikuttaa ihan aidosti siltä, että tiedät itsekin kuinka paha tilanne on, mutta siltikin hyökkäät väärään suuntaan. Toivottavasti löydät ulos helvetistä.

Kerro kokemuksia omasta irrottautumisesta narsisti puolisosta, kun  kokemusta on. Miten sinä pääsit narsisiti puolisostasi eroon ja millaisata ammattiapua sait? Oliko ammattiavusta apua. Saiko myös narsti puoliso apua? Miten jatkoitte, pääsitkö eroon vai oletteko vielä yhdessä?

Vähän ristiriitaiset fiilikset. Eipä sitä narsistia oikein voi tunnistaa, vaikka kuinka kävisi läpi kuinka kyseinen ihminen käyttäytyy.

Sellaisia sopan keittäjiä ovat kyllä. Et edes välttämättä ole parisuhteessa sellaisen kanssa vaan hän voi olla vaikka jonkun kaverin kummin serkku joka kokee jostain syystä asiakseen puuttua asioihisi tai käyttää sinua hyväkseen jossain asiassa etkä välttämättä koskaan saa edes tietoosi mitä tosiasiassa tapahtui ja kuka teki mitä.

Jossain toisessa ketjussa joku narsistin puoliso ihmetteli muiden kertomuksia. Onhan se niinkin että loppujen lopuksi ihmiset ovat erilaisia olivat he sitten narsisteja tai jotain muuta.

Toisaalta kun itsellä on sata varma narsisti lähipiirissä ja tullut huomattua että aina jollekin tulee jotenkin yllätyksenä se narsistin käytös ja asia saattaa jopa unohtua tai se selitellään itselle parhain päin ja sitten taas ihmetellään kun on joku sairas kuvio menossa.

Meinas itselle tulla itku kun narsistin puoliso päivitteli kuinka henkilö x ei haluakaan että he auttavat. Meni niin nopeasti koko juttu ohi etten edes kerinnyt sanomaan ettei x:n tarvitse ottaa heidän apuansa vastaan ja ettei siinä ole mitään väärää.

Tää narsisti kun auttaa niin siitä on oikeasti apu kaukana. Narsistia ei kiinnosta lopputulos, vaan se että saa esim rahallisen hyödyn tarjoamastaan avusta ja kokemuksen siitä että teki jotain hyvää ja että muut näkisivät että siinä on hieno ihminen joka ajattelee toisten parasta. Hyväksikäytetty on viallinen ja täytyy jollain tapaa hiljentää jos vaarana on joutua johonkin vastuuseen.

Vierailija kirjoitti:

2010 ja 2011 kommenttien kirjoittajalle:

Lähde parisuhteessasi ja hae itsellesi ammattiapua. Tiedän, että se on todella haastavaa - jopa vaikein asia, mitä tulet ikinä tekemään - mutta pystyt siihen.

Elämä narsistin kanssa hyvää ja onnellista vain kolmessa kohtaa parisuhdetta: ennen suhdetta, rakkauspommituksen aikaan ja suhteen jälkeen.

Viestisi vaikuttaa ihan aidosti siltä, että tiedät itsekin kuinka paha tilanne on, mutta siltikin hyökkäät väärään suuntaan. Toivottavasti löydät ulos helvetistä.

Hyökkää???????????????????????????????????????????? Voi pientä. Olet söpö täti. 

Täällä some tohtorit tekevät diagnooseja. Osa totuuksia varmasti, mutta suuri osa kuulostaa vain siltä että ei tule jonkun ihmisen kanssa toimeen. Lisäksi unohtuu se peili, jospa vika onkin sinussa? Narsismin piirteitä saattaa joskus esiintyä meillä jokaisella mutta se ei tee vielä narsistia.

Juha tietää kirjoitti:

Täällä some tohtorit tekevät diagnooseja. Osa totuuksia varmasti, mutta suuri osa kuulostaa vain siltä että ei tule jonkun ihmisen kanssa toimeen. Lisäksi unohtuu se peili, jospa vika onkin sinussa? Narsismin piirteitä saattaa joskus esiintyä meillä jokaisella mutta se ei tee vielä narsistia.

Osa ihmisistä todella ei tule toisten kanssa toimeen ja he usein syyttävät juuri heitä jotka olisivat valmiita jopa sopimaan, mutta ei, kun ei. Haukutaan kaikki. Ja omaa pahaoloa syletään toisten päälle. Huolestuin jopa yhdestä ihmisestä, mutta ei, kun hän ei voi ikinä nöyrtyä kenenkään luo tai myöntämään, että on ilkeä. Mutta jos on heikko itsetunto, niin ei voi mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Otahan yhteyttä, jos on asiaa, ihan yksin, jätä se puolison mielipide, niin voit saada sukulaiset takaisin, ne monet. niin ei tarvitse täällä märistä. Tämä on nyt tässä ja ikinä en itse kirjoita mihinkään tänne tai muualle. Jos ei uskalla omien sukulaisten kanssa yhteyttä pitää, niin on jo erikoista ja huolestuttavaa. Todella huolestuttavaa. Tämä jää nyt tähän. En kirjoita mitään. On niin helpompaa, koska elämässä on muuta nyt. Ja jotain hyvää  ja iloista onneksi. Sinulla on kumminkin hyviä sukulaisia, opi tuntemaan jo niin.

Tämän olisin voinut kirjoittaa ystävälleni, joka alkoi ruikuttamaan ja säätämään minulle kaikista ihmisistä ympärillään ja lopulta myös minua ja meidän perhettä. Valehteli minusta ja puolisostani. En tiedä miksi niin teki, mutta oli pakko vain sitten jättää hänet omaa arvoon. En jaksanut kuunnella hänen narinaa ja valitustaan. Olisin mielelläni sanonut hänelle noin. Joskus vain on huomattava, että narsisti ei näe kuin itsensä, ei anna vaihtoehtoja edes ystäville ja yleensä ei osaa edes lopettaa pahaa. Onko kasvatus, trauma lapsuudesta vai aikuisuuden hankaluudet. Miksi narsisti ei näe omaa inohottavaa toimintaa? Miksi ei halua edes olla hyvä ikinä? Mitä pelkää? Mitä viestittää käytöksellään? MIksi esittää joskus jotain muuta? Onko pelkoja kohdata ihmisiä tai puhua asiat halki? Pystyykö puhumaan? Itse olen nyt ollut irti kymmenen vuotta tästä ystävästäni ja niin on parempi. Ei halua pitää yhteyttä, kun ei voi sitä tehdä, niin silloin on luovutettava. Oman ja  perheen parhaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Yksi toimintamalli jonka huomasin oli se että aloitti myöhään iltaisin riidan haastamisen ja epäilen että tavoitteena oli ainakin osittain estää se että pääsisin nukkumaan. Saattoi myös soitella myöhään ja suuttui kun en vastannut.

Hänellä oli itsellään uniongelmia joten saattoi kokea että jos hän ei saa unta niin muutkaan ei sitten saa.

Hyvin tyypillistä kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania vaiheessa. Puoliso ei ymmärtänyt miksi minua nukuttaa ja miksi minä muka olen väsynyt kun hänkään ei ole. Hänhän oli edellisenä yönä vielä nukkunut paljon vähemmän kun minä. Kääntyi yleensä siihen, että en halua puhua, hän ei ole tärkeä, minulla on joku toinen mies yms.

Tämä nyt ei liity keskustelutyyliin, mutta onko narsitilla vaikea olla kumminkin, kun tilanteita on päällä? Heillähän on yleensä tilanteita päällä, joten miltä heistä mahtaa tuntua? Haluavatko lopulta jotain muuta kuin sitä pahaa, mitä usein itse tekevät. Vai onko niin, että he todella haluavat myllerystä vai haluaisivatko olla ihan seesteisen elämän kannalla? Eikö se syö ihmistä, jos aina on joku ihmeellinen säätö päällä? Heillähän on jotain aina menossa, joko syyttelyä, epäilyä ja jonkinlaista muiden ihmisten solvaamista tai he nostattelevat itseään korokkeelle, mutta eivät näe siinä mitään ongelmaa. En vuosikymmeniin edes miettinyt narsismia, mutta jotenkin se on nyt tullut lähelle ja aika julmalta näyttää. Totta, mutta se sain myös paljon hyvää aikaan. Ehkä kiitän joskus näitä ihmisiä, että myös pahasta voi saada hyvää. Se elämä, on oppikoulua aina. 

hauska huomata miten tän palstan läskit kouvolatukat kokoontuu täällä leimaamaan narsisteiks jokasen jonka kaa ne ei tuu toimeen :DDDDDDD

Totta kirjoitti:

Tämä. Läheinen avioitunut narsistin kanssa. Jo yli 15 vuoden ajan hänet on eristetty sukulaisista, ystävistä, harrastuksista.. sivusta seuraajana on ollut järkyttävää huomata miten ennen sosiaalinen, huumorintajuinen ja läheinen ihminen muuttui narsistisen puolison seurassa. En toivu itse koskaan myöskään. Ehkä jonain päivänä läheiseni osaa hakea apua jotta pääsisi pois suhteesta

Hienoa, että itsekin olet ymmärtänyt miten miehesi pitää sinua erossa sukulaisista. Kaikki sen tietävät. Et tieten itse myöskään halua suvun kanssa olla tekemisissä. Se on kait se päätös minkä teit jo vuosia sitten. Oma päätös. Tuttua tarinaa. Mutta tärkeintä ei ole se. Ehkä tärkeintä on ymmärtää mitä itse haluaa.👏🏻

Vierailija kirjoitti:

Käytännön kokemusta tälläisesta ei kenelläkään ole, koska tällaisia ohutnahkaisia narsisteja ei ole olemassakaan.

Covert narsistit ovat ns. ohutnahkaisia narsisteja. He ovat huomattavasti vaikeampia spotata kuin overt tyypin narsistit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi toimintamalli jonka huomasin oli se että aloitti myöhään iltaisin riidan haastamisen ja epäilen että tavoitteena oli ainakin osittain estää se että pääsisin nukkumaan. Saattoi myös soitella myöhään ja suuttui kun en vastannut.

Hänellä oli itsellään uniongelmia joten saattoi kokea että jos hän ei saa unta niin muutkaan ei sitten saa.

Hyvin tyypillistä kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania vaiheessa. Puoliso ei ymmärtänyt miksi minua nukuttaa ja miksi minä muka olen väsynyt kun hänkään ei ole. Hänhän oli edellisenä yönä vielä nukkunut paljon vähemmän kun minä. Kääntyi yleensä siihen, että en halua puhua, hän ei ole tärkeä, minulla on joku toinen mies yms.

Toki, mutta nyt oli kyseessä narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei liity keskustelutyyliin, mutta onko narsitilla vaikea olla kumminkin, kun tilanteita on päällä? Heillähän on yleensä tilanteita päällä, joten miltä heistä mahtaa tuntua? Haluavatko lopulta jotain muuta kuin sitä pahaa, mitä usein itse tekevät. Vai onko niin, että he todella haluavat myllerystä vai haluaisivatko olla ihan seesteisen elämän kannalla? Eikö se syö ihmistä, jos aina on joku ihmeellinen säätö päällä? Heillähän on jotain aina menossa, joko syyttelyä, epäilyä ja jonkinlaista muiden ihmisten solvaamista tai he nostattelevat itseään korokkeelle, mutta eivät näe siinä mitään ongelmaa. En vuosikymmeniin edes miettinyt narsismia, mutta jotenkin se on nyt tullut lähelle ja aika julmalta näyttää. Totta, mutta se sain myös paljon hyvää aikaan. Ehkä kiitän joskus näitä ihmisiä, että myös pahasta voi saada hyvää. Se elämä, on oppikoulua aina. 

Minun edesmennyt isäni oli narsisti. Arvaan, että hänellä oli sisäisesti aina paha olo. Häpeä on se tunne millä kuvailisin hänen tunteneen. Vaatteet eivät olleet tarpeeksi muodikkaat, koti ei ollut viimeisen päälle sisustettu, naapuri ei kadehtinut, työ ei ollut tarpeeksi hyvä, rahaa ei ollut riittävästi. Status ei ollut kunnossa. Tätä pahaa oloa hän purki fyysisesti ja henkisesti meihin.

Ulospäin kaikki näytti olevan kunnossa. Työkavereiden, sukulaisten ja tuttujen mielestä hän oli maailman komein ja kiltein isä mitä voi ikinä olla. Hänellä oli riippuvuuksia (seksi, alkoholi, kauniit naiset). Luulen, että koska hänen oma elämä oli niin kaoottista hän yritti kontrolloida meitä muita. Naapurit kyllä tiesi millainen hän oikeasti oli ja että kun muu perhe oli poissa niin kotona pidettiin bileitä, joissa oli muita naisia ja juotiin paljon viinaa. Isällä oli tietynlainen luokittelu kenen mielipiteillä oli väliä ja näiden ihmisten suuntaa hän piti maskia yllä, mutta naapurit kuului tähän toiseen luokkaan. Korttitalo kaatui siihen, että hän alkoholisoitui ja joutui jäämään pois töistä. Sen jälkeen kun vanhemmat erosi niin isä kiusasi äitiä kaikin mahdollisin keinoin. Hän uhkasi meidän henkeä toistuvasti, teki perättömiä ilmoituksia, soitti työpaikalle, haki äidin oikeuteen raha-asioiden takia. Myöhemmin hän kännipäissään teki typeriä juttuja ja joutui lyhyeksi aikaa vankilaan. Kun hän kuoli niin hautajaisissa oli paljon väkeä, jotka oli edelleen sitä miltä että isä oli maailman paras kaveri, ystävä, hyvä työkaveri. Lähipiiri kyllä tiesi jo siinä vaiheessa totuuden.

Tuntuu tosi hassulta, että täällä on niin moni joka "tunnistaa" narsistin. Aika monella narsistilla on maski niin tiukasti päällä, että ei sitä ulkopuolinen, ystävä tai työkaveri näe. Mullakin on kestänyt vuosia ennen kun oon huomannut jonkun lähipiirin ihmisen käyttäytyvän narsistisesti. Ikävä kyllä mulla on tapana päästää tällaisia ihmisiä vähän liian lähelle varmaan just isäni takia. Tätä palstaa lukiessa saa sen käsityksen et narsisti on joku kadulla raivoava höyrypää, mutta totuus on kyllä toinen. 

Vierailija kirjoitti:

hauska huomata miten tän palstan läskit kouvolatukat kokoontuu täällä leimaamaan narsisteiks jokasen jonka kaa ne ei tuu toimeen :DDDDDDD

Mistä tälläistä päättelet? Ylipäänsä mitään ylläolevasta?

Vierailija kirjoitti:

Tämä nyt ei liity keskustelutyyliin, mutta onko narsitilla vaikea olla kumminkin, kun tilanteita on päällä? Heillähän on yleensä tilanteita päällä, joten miltä heistä mahtaa tuntua? Haluavatko lopulta jotain muuta kuin sitä pahaa, mitä usein itse tekevät. Vai onko niin, että he todella haluavat myllerystä vai haluaisivatko olla ihan seesteisen elämän kannalla? Eikö se syö ihmistä, jos aina on joku ihmeellinen säätö päällä? Heillähän on jotain aina menossa, joko syyttelyä, epäilyä ja jonkinlaista muiden ihmisten solvaamista tai he nostattelevat itseään korokkeelle, mutta eivät näe siinä mitään ongelmaa. En vuosikymmeniin edes miettinyt narsismia, mutta jotenkin se on nyt tullut lähelle ja aika julmalta näyttää. Totta, mutta se sain myös paljon hyvää aikaan. Ehkä kiitän joskus näitä ihmisiä, että myös pahasta voi saada hyvää. Se elämä, on oppikoulua aina. 

On varmasti vaikea ajoittain narsistillakin, KUITENKAAN ,sääli ei auta, mikään määrä rakkautta ei paranna- Älä uhraa asian miettimiseen yhtään ylimääräistä hetkeä. Jos annat rakkautesi, narsisti kusee sen päälle nauraen, tuntematta yhtään pahaa oloa.