Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Narsistin keskustelutyyli

Vierailija
28.12.2021 |

Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:

-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.

-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.

-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.

Kommentit (10671)

Vierailija
1961/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapailin hetken narsismin vahvassa ääripäässä olevaa, olenkin hänestä jotain ketjussa kertonut. Hänellä oli vahva uskomus, että kaikki haluavat hänelle pahaa jollakin tapaa. Hänellä oli menossa oikeusjuttuja niin työpaikkaan liittyen kuin ex-vaimojaan vastaan. Hän oli ollut omien sanojen mukaan pahasti koulukiusattu, työpaikkakiusattu, ex-vaimot ja lapset, naapurit levittivät hänestä huhuja. Kysyin voisiko olla niin, että hän on ymmärtänyt jotain väärin, että joskus stressaantuneena näkee kiusaamista siellä missä sitä ei ole. Hän suuttui ja kysyi väitänkö häntä narsistiksi kuten kaikki muutkin. Hän oli omien sanojen mukaan hankkinut kymmeneltä psykiatrilta lausunnon, ettei ole narsisti ja kysyi pitääkö ne näyttää minullekin.  En halunnut nähdä. Hän oli käynyt muutaman vuoden terapiassa, koska oli väsynyt kaikkeen kiusantekoon minkä kohteeksi joutui. Terapeutin lausunnon näin ja siinä puhuttiin erityisen herkästä ihmisestä ja sellainen hän koki olevansa. Mielestäni hän oli saanut terapiasta vain voimaa jatkaa läheisten kiusaamista, minkäänlaista itsereflektiota en huomannut. 

Hänellä oli yksi eksä, jota hän ei vainonnut. Kyselin vähän miten hän erosi muista. Käytin samaa taktiikkaa muutuin tylsäksi, itkuiseksi ja vetäydyin taka-alalle. En arvostellut enkä haukkunut häntä. Hän ei ollut enää kiinnostunut minusta ja onneksi en ole kuullut hänestä enää mitään. Hän oli täysin empatiakyvytön jopa omaa lastaan kohtaan, halusi vetää lasta "vastapalloon". Täällä puhuttiin projisoinnista. Vaikka emme tunteneet edes pitkään, niin hänen mielestään olin mustasukkainen kontrollifriikki ja ties mitä. 

Noi sun kuvaamat asiat sopii tosi hyvin epäluuloiseen tai eristäytyvään persoonallisuushäiriöön.

Persoonallisuushäiriöt on TODELLA yleisiä, 13 %:lla väestöstä on joku häiriö. Joidenkin tutkimusten mukaan luku on vielä suurempi. Jos yleistetään kaikkiin mielenterveyden häiriöihin niin luku on 25 %. Miksi on äärettömän tärkeää, että oikeasti erotetaan et kenellä on narsistinen persoonallisuushäiriö ("narsisti") tai joku muu mielenterveyden häiriö niin osaa voidaan hoitaa terapialla tai lääkkeillä. Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voida hoitaa.

Joo ja en edelleenkään ooo ammattilainen sekä oon sitä mieltä, et narsistista on tullut (ikävä kyllä) synonyymi hankalalle ihmisille, koska useat käyttää sitä (tälläkin palstalla) tosi löyhästi ilman perusteita.

Luulen, että narsisti on synonyymi empatiakyvyttömälle, äärimmäisen itsekeskeisiä luonteenpiirteitä omaavalle henkilölle. Hankala voi olla monella tapaa ja se ei kenestäkään narsistia.  

Terapiahoidot pohjautuvat aina keskustelulle ja ennen kaikkea vuorovaikutukselle, jossa potilas itsereflektion avulla oppii tunnistamaan ongelmien syitä, ratkaisukeinoja, käsittelytapoja. Jos henkilö ei koe minkäänlaista tarvetta muuttua eikä hänellä ole omasta mielestään ongelmia, terapia ei auta. Terapia tai lääkkeet eivät muutoinkaan aina auta persoonallisuushäiriön omaavaa, vaikka hän olisi itse motivoinut. Niitä on vaikea hoitaa. Narsistin kirjolla on eriasteisia tyyppejä. Ns. ohutnahkainen narsisti voi hakeutua terapiaan ja hyötyä siitä. Jos esimerkin tapaus saa diagnoosiksi epäluuloinen persoonallisuus, diagnoosi pitää usein sisällään korostuneen itsekeskeisyyden ja samalla usein täyttää narsistisen kriteerit. Toisaalta narsisti on usein epäluuloinen, kuten joku mainitsi esim. korostuneen mustasukkainen. 

Tässä ketjussa ei liene olennaista löytää oikeanlaista diagnoosia vaan jakaa kokemuksia maallikkopohjalla. Se että on kokenut esim. henkistä väkivaltaa mu**kun taholta, ei eroa kokemuksena mitenkään diagnosoidun narsistin henkisestä väkivallasta. Tässä ketjussa on hyvin tullut ilmi, että asianosaiset eivät ole kiinnostuneet terapiasta, lääkkeistä tai ongelmien ratkaisemisesta edes kotikonstein. 

Pahoittelen jo etukäteen pilkun viilaamistani, mutta jos nämä ohutnahkaiset narsismin spectrillä olevat vedetään keskusteluun mukaan niin sillä mittapuullahan me kaikki olemme narsisteja. Ohutnahkaiset janan toisessa ääripäässä, paksunahkaiset(joista täällä usein puhumme)siellä toisessa ääripäässä ja terveellä narsismilla varustetut siinä näiden välissä.

Tämä vähän sekoittaa tavallisen ihmisen käsitystä narsismista. Ihan maallikko kielellä narsistilla viitataan aina paksunahkaiseen, siihen, kuten sanoitkin, jota on lähes mahdoton hoitaa koska hän on kaikkivoipainen omassa täydellisyydessään eikä koe olevansa sairas.

Mielestäni ikävää että tätä toista ääripäätä, ohutnahkaista kutsutaan laisinkaan narsistiksi, koska tämä on todellisen narsistin täydellinen vastakohta. Aivot ovat varhaislapsuudessa kehittäneet samalla tavalla toki eräänlaisia puolustusmekanismeja ohutnahkaisellakin, mutta täysin eritavalla.

Yksinkertaistettuna, molemmat rikki, itsetunnoltaan erityisesti, paksunahkainen kohdistaa varhislapsuuden pettymykset kaikkiin muihin ja kostaa. Kun taas ohutnahkainen kääntää kaiken pettymyksen itseensä, EI MUIHIN, ja tuntee empatiaa. Tässä on mielestäni suuri ero. Ihmisyydessä on tärkeää miten kohtelee muita ihmisiä. On väärin puhua näistä kahdesta samalla termillä.

Onko näin? Koska ohutnahkaisen käytös voi olla hyvin, hyvin passiivis-aggressiivista ja käytännössä kaikki samat keinot (sumutus, projisointi, syyllistäminen jne.) käytössä samalla kuin sätti itseään (ja inhosi itseään.)

Itse olen melko vakuuttunut siitä, että todistin ohutnahkaisen narsistin muutosprosessia paksunahkaiseksi sitä mukaan, kun menestystä alkoi tulla. Molemmissa ääripäissä minä olin pohjimmiltaan syyllinen, ja lopullinen kosto aiemmista pettymyksistä kohdistettiin grandioosimaisesti lopulta minulle.

Okei, no kysyn näin; Kun meistä jokainen on jossain kohtaa narsismin spectrumilla, niin mitä sanoisit narsistin uhrina, missä kohtaa spectumia sinä olet?

Lääketieteen ja tämän ohutpaksunahkaisuus pölötyksen mukaan narsistin uhri on usein se toisessa äärilaidassa oleva, paksunahkaisen vastakohta. Hieman säälittävä, itsekin julmuuden hiljaisesti hyväksyvä tossukka joka antaa lapsensakin narsupuolisonsa käsiin hyväksyen julmuudet jne

Joku tässä nyt mättää. Täyttä paskaa nämä ohuet ja paksut. Suurin osa natsistin uhreista on kaikkea muuta kuin mitä tämä teoria väittää.

Osaako joku selittää paremmin tätä kaikki ovat narsuja asiaa? Help

Narsistin vastakappale on yleensä empaatikko tai läheisriippuvainen tai muu henkilö, jota narsisti on onnistunut sumuttamaan riittävän pitkään. Harvoin kaksi narsistia pystyy olemaan yhdessä, koska kaksi tyhjää kaivoa on kaksi tyhjää kaivoa, niistä on vaikea kummankaan ammentaa. 

Covert narsisti on sellainen herkkänahkaisempi muoto narsistista ja mahtaileva narsisti sitten se sairaan hyvän näennäisen itsetunnon omaava. 

Olen viimeisen puolen vuoden aikana kuunnellut arviolta 50 - 100 tuntia tietopaketteja narsismista enkä usko niiden pohjalta lainkaan tuohon kahden erilaisen narsistin pariutumisteoriaan.  

Terveelläkin ihmisellä on jonkin verran näitä piirteitä, jos ei olisi yhtään narsistinen niin ei antaisi itselleen mitään arvoa ja kaikki kävelisivät ylitse. Joillakin tämä terve narsismikin voi olla niin vahvaa, että se on ärsyttävää, mutta nämä tyypit eivät kuitenkaan ole sisältä tyhjiä ja pahantahtoisia.

Perinteinen narsisti on sitten se joka on hyvin voimakas persoona, painaa päälle ja aktiivisesti alistaa ja manipuloi, maalailee itseään muiden yläpuolelle.

Piilonarsisti taas näyttäytyy marttyyrinä ja alistuvana, mutta samaan aikaan kerää sisäänsä passiivisaggressiivista vihaa, joka sitten purskahtelee esimerkiksi selän takana muille ihmisille.

Vierailija
1962/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös lukenut paljon alan kirjallisuutta, ja käsitykseni mukaan kaikki narsistin kumppanit eivät suinkaan ole alunperin läheisriippuvaisia tai läheisriiippuvaisia suhteessa kaikkiin, mutta heistä ajan mittaan TULEE läheisriippuvaisia suhteessa narsistiin. Suhteen dynamiikka saa sen aikaan.

Itse tunnistan näin jälkikäteen olleeni läheisriippuvainen hänestä, ja jollain tasolla olen edelleen (trauma bond), mutta tämä läheisriippuvaisuus ei näy muissa suhteissani mitenkään näkyvästi. Ihan olen pystynyt sulkemaan elämäni ulkopuolelle vahingolliset tuttavuussuhteeni, osaan sanoa ei ja pitää puoliani esim. työelämässä, minulla on terveitä ja pitkäikäisiä ystävyyssuhteita. Empaatikko kyllä olen.

Kiitos tästä kommentista. Olen joutunut rakentamaan itseäni aikalailla uudelleen narsistisen suhteen jälkeen ja tämä läheisriippuvuus on yksi aspekti, jota olen joutunut miettimään. Olinko sitä muka jo ennen suhdetta, vai ajoiko toisen käytös minut läheisriippuvaiseksi. No, tämä on itsetutkiskelun paikka. 

Kuten meille kaikille. :) Ole hyvä, hyvä jos oli apua.

Toinen asia, jonka vielä nostaisin esille. Täälläkin usein toistetaan ettei narsistilla ole empatiakykyä, mikä sekoitti ainakin omia ajatuksia alkuun. Lukemani perusteella empatia voidaan jakaa emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Emotionaalista empatiaa narsisti ei toisten puolesta kykene tuntemaan, mutta kognitiivista eli opittua kyllä. Fiksu narsisti tietää kyllä, milloin häneltä odotetaan empatiaa ja millaisissa tilanteissa sitä kuuluu näyttää ja miten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1963/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut vahva usko yliluonnolliseen jo kauan ennen narsistia.

Väkisinkin tuli monesti mieleen, että kun näennäisen tervejärkinen ihminen käyttäytyi julmasti ihmisiä, eläimiä ja jopa omaa lasta kohtaan, että mukana on paha henkimaailma. Se julmuus ja tunteettomuus. Uskomaton kovuus ihan joka asiassa.

Eron aikoina koin myös vahvasti saavani apua sieltä hyvältä puolelta, henkistä voimaa ja suurta lohtua. Myös tapahtui sellaisia asioita, mitä ei voi järjellä selittää.

Puhun näistä ihan avoimesti, eikä kukaan ole pyöritellyt silmiään tai sanonut mitään. Minua ei haittaa jos ajattelevat että ihan hullu tuo on 😂

Miksi pitää hakea selityksiä yliluonnollisista fantasioista, kun yksinkertainen ja täysin pätevä selitys on että päässä on vikaa?

Siksi koska tapahtui yliluonnollisia asioita, minulle, ei narskulle. Kun narsku häipyi, ne loppuivat.

Uskon että sillä on jotain tekemistä energioiden kanssa. En ole perehtynyt auroihin, mutta uskoisin narskun auran olevan perin kummallinen.

Vai että oikein yliluonnollisia? Pikemminkin psyykkisiä, jos ne ovat riippuneet toisen henkilön tekemisistä.

Pää kiinni siellä jos ei ollu parempaa sanottavaa

Vierailija
1964/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni sanaa narsisti käytetään liian vähän ja he ovat alidiagnosoituja siksi, etteivät itse hakeudu hoitoon eivätkä mene edes kehoituksesta. Tämä on tärkeää siksi, että narsistin kanssa ei voi saada toimivaa parisuhdetta tms. lähi-ihmissuhdetta ja siksi kohteen olisi parasta tiedostaa asia mahdollisimman varhain, jotta hän voi pelastaa itsensä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähin vaurioin. 

Tämä. Narsisti hakeutuu harvoin itse terapiaan, mutta narsistit sen sijaan ajavat kumppaneitaan avun piiriin.

Itse olen tämänkin elämässäni kokenut. Ex-kumppani kyllä ajatteli saavansa minulta kehuja ja ihailuja siitä, että ”ajatteli että voisi mennä terapiaan”. Ei mennyt, vaan etsi itselleen sen sijaan uuden uhrin.

Todellakin narsismi pitäisi tunnistaa paremmin eikä hokea tuota iänikuista ”ei kaikki exät ole narsisteja” -mantraa.

On se nyt vähän perseestä jos jollakin on vaikka lievästi autistisia piirteitä ja sen takia ei ole sosiaaliset taidot ihan normitasolla, niin hänet sitten leimataan narsistiksi kun "ei sillä ole niin väliä mitä termiä käytetään".

Autistikin voi olla narsisti. Ja narsistin käytös ei ole mitään "sosiaaliset taidot eivät yllä normitasolle" vaan tahallista toisen ihmisen väärinkäyttöä. Valehtelua, pettämistä, kontrollointia, manipuolointia, alistamista, minuuden rikkomista jne. 

Onko näin että autisti voi olla narsisti?

toki

Vierailija
1965/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös lukenut paljon alan kirjallisuutta, ja käsitykseni mukaan kaikki narsistin kumppanit eivät suinkaan ole alunperin läheisriippuvaisia tai läheisriiippuvaisia suhteessa kaikkiin, mutta heistä ajan mittaan TULEE läheisriippuvaisia suhteessa narsistiin. Suhteen dynamiikka saa sen aikaan.

Itse tunnistan näin jälkikäteen olleeni läheisriippuvainen hänestä, ja jollain tasolla olen edelleen (trauma bond), mutta tämä läheisriippuvaisuus ei näy muissa suhteissani mitenkään näkyvästi. Ihan olen pystynyt sulkemaan elämäni ulkopuolelle vahingolliset tuttavuussuhteeni, osaan sanoa ei ja pitää puoliani esim. työelämässä, minulla on terveitä ja pitkäikäisiä ystävyyssuhteita. Empaatikko kyllä olen.

Kiitos tästä kommentista. Olen joutunut rakentamaan itseäni aikalailla uudelleen narsistisen suhteen jälkeen ja tämä läheisriippuvuus on yksi aspekti, jota olen joutunut miettimään. Olinko sitä muka jo ennen suhdetta, vai ajoiko toisen käytös minut läheisriippuvaiseksi. No, tämä on itsetutkiskelun paikka. 

Kuten meille kaikille. :) Ole hyvä, hyvä jos oli apua.

Toinen asia, jonka vielä nostaisin esille. Täälläkin usein toistetaan ettei narsistilla ole empatiakykyä, mikä sekoitti ainakin omia ajatuksia alkuun. Lukemani perusteella empatia voidaan jakaa emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Emotionaalista empatiaa narsisti ei toisten puolesta kykene tuntemaan, mutta kognitiivista eli opittua kyllä. Fiksu narsisti tietää kyllä, milloin häneltä odotetaan empatiaa ja millaisissa tilanteissa sitä kuuluu näyttää ja miten.

Juu, kyllä narsisti osaa tarvittaessa esittää olevansa empaattinen henkilö. Olisiko se sitten jotain ulkokultaista ja opittua, tarpeentullen käytettävissä olevaa sympatiaa. "Sympatia vahvistaa usein sen kohteen kokemaa tunnetta eikä negatiivisten tunteiden yhteydessä useinkaan vie tilannetta parempaan suuntaan."

Vierailija
1966/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi toimintamalli jonka huomasin oli se että aloitti myöhään iltaisin riidan haastamisen ja epäilen että tavoitteena oli ainakin osittain estää se että pääsisin nukkumaan. Saattoi myös soitella myöhään ja suuttui kun en vastannut.

Hänellä oli itsellään uniongelmia joten saattoi kokea että jos hän ei saa unta niin muutkaan ei sitten saa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1967/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapailin hetken narsismin vahvassa ääripäässä olevaa, olenkin hänestä jotain ketjussa kertonut. Hänellä oli vahva uskomus, että kaikki haluavat hänelle pahaa jollakin tapaa. Hänellä oli menossa oikeusjuttuja niin työpaikkaan liittyen kuin ex-vaimojaan vastaan. Hän oli ollut omien sanojen mukaan pahasti koulukiusattu, työpaikkakiusattu, ex-vaimot ja lapset, naapurit levittivät hänestä huhuja. Kysyin voisiko olla niin, että hän on ymmärtänyt jotain väärin, että joskus stressaantuneena näkee kiusaamista siellä missä sitä ei ole. Hän suuttui ja kysyi väitänkö häntä narsistiksi kuten kaikki muutkin. Hän oli omien sanojen mukaan hankkinut kymmeneltä psykiatrilta lausunnon, ettei ole narsisti ja kysyi pitääkö ne näyttää minullekin.  En halunnut nähdä. Hän oli käynyt muutaman vuoden terapiassa, koska oli väsynyt kaikkeen kiusantekoon minkä kohteeksi joutui. Terapeutin lausunnon näin ja siinä puhuttiin erityisen herkästä ihmisestä ja sellainen hän koki olevansa. Mielestäni hän oli saanut terapiasta vain voimaa jatkaa läheisten kiusaamista, minkäänlaista itsereflektiota en huomannut. 

Hänellä oli yksi eksä, jota hän ei vainonnut. Kyselin vähän miten hän erosi muista. Käytin samaa taktiikkaa muutuin tylsäksi, itkuiseksi ja vetäydyin taka-alalle. En arvostellut enkä haukkunut häntä. Hän ei ollut enää kiinnostunut minusta ja onneksi en ole kuullut hänestä enää mitään. Hän oli täysin empatiakyvytön jopa omaa lastaan kohtaan, halusi vetää lasta "vastapalloon". Täällä puhuttiin projisoinnista. Vaikka emme tunteneet edes pitkään, niin hänen mielestään olin mustasukkainen kontrollifriikki ja ties mitä. 

Noi sun kuvaamat asiat sopii tosi hyvin epäluuloiseen tai eristäytyvään persoonallisuushäiriöön.

Persoonallisuushäiriöt on TODELLA yleisiä, 13 %:lla väestöstä on joku häiriö. Joidenkin tutkimusten mukaan luku on vielä suurempi. Jos yleistetään kaikkiin mielenterveyden häiriöihin niin luku on 25 %. Miksi on äärettömän tärkeää, että oikeasti erotetaan et kenellä on narsistinen persoonallisuushäiriö ("narsisti") tai joku muu mielenterveyden häiriö niin osaa voidaan hoitaa terapialla tai lääkkeillä. Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voida hoitaa.

Joo ja en edelleenkään ooo ammattilainen sekä oon sitä mieltä, et narsistista on tullut (ikävä kyllä) synonyymi hankalalle ihmisille, koska useat käyttää sitä (tälläkin palstalla) tosi löyhästi ilman perusteita.

Luulen, että narsisti on synonyymi empatiakyvyttömälle, äärimmäisen itsekeskeisiä luonteenpiirteitä omaavalle henkilölle. Hankala voi olla monella tapaa ja se ei kenestäkään narsistia.  

Terapiahoidot pohjautuvat aina keskustelulle ja ennen kaikkea vuorovaikutukselle, jossa potilas itsereflektion avulla oppii tunnistamaan ongelmien syitä, ratkaisukeinoja, käsittelytapoja. Jos henkilö ei koe minkäänlaista tarvetta muuttua eikä hänellä ole omasta mielestään ongelmia, terapia ei auta. Terapia tai lääkkeet eivät muutoinkaan aina auta persoonallisuushäiriön omaavaa, vaikka hän olisi itse motivoinut. Niitä on vaikea hoitaa. Narsistin kirjolla on eriasteisia tyyppejä. Ns. ohutnahkainen narsisti voi hakeutua terapiaan ja hyötyä siitä. Jos esimerkin tapaus saa diagnoosiksi epäluuloinen persoonallisuus, diagnoosi pitää usein sisällään korostuneen itsekeskeisyyden ja samalla usein täyttää narsistisen kriteerit. Toisaalta narsisti on usein epäluuloinen, kuten joku mainitsi esim. korostuneen mustasukkainen. 

Tässä ketjussa ei liene olennaista löytää oikeanlaista diagnoosia vaan jakaa kokemuksia maallikkopohjalla. Se että on kokenut esim. henkistä väkivaltaa mu**kun taholta, ei eroa kokemuksena mitenkään diagnosoidun narsistin henkisestä väkivallasta. Tässä ketjussa on hyvin tullut ilmi, että asianosaiset eivät ole kiinnostuneet terapiasta, lääkkeistä tai ongelmien ratkaisemisesta edes kotikonstein. 

Pahoittelen jo etukäteen pilkun viilaamistani, mutta jos nämä ohutnahkaiset narsismin spectrillä olevat vedetään keskusteluun mukaan niin sillä mittapuullahan me kaikki olemme narsisteja. Ohutnahkaiset janan toisessa ääripäässä, paksunahkaiset(joista täällä usein puhumme)siellä toisessa ääripäässä ja terveellä narsismilla varustetut siinä näiden välissä.

Tämä vähän sekoittaa tavallisen ihmisen käsitystä narsismista. Ihan maallikko kielellä narsistilla viitataan aina paksunahkaiseen, siihen, kuten sanoitkin, jota on lähes mahdoton hoitaa koska hän on kaikkivoipainen omassa täydellisyydessään eikä koe olevansa sairas.

Mielestäni ikävää että tätä toista ääripäätä, ohutnahkaista kutsutaan laisinkaan narsistiksi, koska tämä on todellisen narsistin täydellinen vastakohta. Aivot ovat varhaislapsuudessa kehittäneet samalla tavalla toki eräänlaisia puolustusmekanismeja ohutnahkaisellakin, mutta täysin eritavalla.

Yksinkertaistettuna, molemmat rikki, itsetunnoltaan erityisesti, paksunahkainen kohdistaa varhislapsuuden pettymykset kaikkiin muihin ja kostaa. Kun taas ohutnahkainen kääntää kaiken pettymyksen itseensä, EI MUIHIN, ja tuntee empatiaa. Tässä on mielestäni suuri ero. Ihmisyydessä on tärkeää miten kohtelee muita ihmisiä. On väärin puhua näistä kahdesta samalla termillä.

Onko näin? Koska ohutnahkaisen käytös voi olla hyvin, hyvin passiivis-aggressiivista ja käytännössä kaikki samat keinot (sumutus, projisointi, syyllistäminen jne.) käytössä samalla kuin sätti itseään (ja inhosi itseään.)

Itse olen melko vakuuttunut siitä, että todistin ohutnahkaisen narsistin muutosprosessia paksunahkaiseksi sitä mukaan, kun menestystä alkoi tulla. Molemmissa ääripäissä minä olin pohjimmiltaan syyllinen, ja lopullinen kosto aiemmista pettymyksistä kohdistettiin grandioosimaisesti lopulta minulle.

Okei, no kysyn näin; Kun meistä jokainen on jossain kohtaa narsismin spectrumilla, niin mitä sanoisit narsistin uhrina, missä kohtaa spectumia sinä olet?

Lääketieteen ja tämän ohutpaksunahkaisuus pölötyksen mukaan narsistin uhri on usein se toisessa äärilaidassa oleva, paksunahkaisen vastakohta. Hieman säälittävä, itsekin julmuuden hiljaisesti hyväksyvä tossukka joka antaa lapsensakin narsupuolisonsa käsiin hyväksyen julmuudet jne

Joku tässä nyt mättää. Täyttä paskaa nämä ohuet ja paksut. Suurin osa natsistin uhreista on kaikkea muuta kuin mitä tämä teoria väittää.

Osaako joku selittää paremmin tätä kaikki ovat narsuja asiaa? Help

On olema jana:

narsisti <-> läheisriippuvainen / empaatikko

Ja on varmasti olemassa myös jana:

paksunahkainen narsisti <-> ohutnahkainen narsisti

Kysymys kuuluu, onko nämä päällekäiset tai / vai toisiaan sivuavat janat vai täysin erilliset.

Olen itse läheisriippuvainen (tai ainakin olin edellisessä suhteessani narsistin kanssa, enää en oikein itsekään tiedä, olenko läheisriippuvainen näin sinkkuna/terveessä parisuhteessa vai en) ja joskus jollain aiheeseen liittyvällä foorumilla törmäsin väitteeseen, että läheisriippuvaiset ovat kaikki myös narsisteja. 

Tätä ajatusta ei tosin tue mikään kirjallisuus, mitä minä olen aiheen tiimoilta lukenut. Tunnelukkoja käsittelevä amerikkalainen alkuperäisteos esimerkiksi tunnistaa kyllä narsisimin ja käsittelee monessa eri kohtaa sen syntymistä (temppperamentti + lapsuudenkokemukset), mutta läheisriippuvuutta siinä kirjassa ei nouse esiin. Voihan joku tietenkin olla samaan ainaan läheisriippuvainen ja narsisti (eli ilmeisesti siis ohutnahkainen narsisti, jos ymmärsin oikein), mutta aikamoiselta kombolta kuulostaa.

Miten voi edes olla samaan aikaan kykenemätön empatiaan ja empaatikko? 

Kyllähän tästä nykyisin löytyy ties minkälaisen psykopaatin tarinoimaa kirjallisuutta, jostain sinäkin olet asiasta lukenut.

Käytännön kokemusta tälläisesta ei kenelläkään ole, koska tällaisia ohutnahkaisia narsisteja ei ole olemassakaan.

Vierailija
1968/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös lukenut paljon alan kirjallisuutta, ja käsitykseni mukaan kaikki narsistin kumppanit eivät suinkaan ole alunperin läheisriippuvaisia tai läheisriiippuvaisia suhteessa kaikkiin, mutta heistä ajan mittaan TULEE läheisriippuvaisia suhteessa narsistiin. Suhteen dynamiikka saa sen aikaan.

Itse tunnistan näin jälkikäteen olleeni läheisriippuvainen hänestä, ja jollain tasolla olen edelleen (trauma bond), mutta tämä läheisriippuvaisuus ei näy muissa suhteissani mitenkään näkyvästi. Ihan olen pystynyt sulkemaan elämäni ulkopuolelle vahingolliset tuttavuussuhteeni, osaan sanoa ei ja pitää puoliani esim. työelämässä, minulla on terveitä ja pitkäikäisiä ystävyyssuhteita. Empaatikko kyllä olen.

Kiitos tästä kommentista. Olen joutunut rakentamaan itseäni aikalailla uudelleen narsistisen suhteen jälkeen ja tämä läheisriippuvuus on yksi aspekti, jota olen joutunut miettimään. Olinko sitä muka jo ennen suhdetta, vai ajoiko toisen käytös minut läheisriippuvaiseksi. No, tämä on itsetutkiskelun paikka. 

Kuten meille kaikille. :) Ole hyvä, hyvä jos oli apua.

Toinen asia, jonka vielä nostaisin esille. Täälläkin usein toistetaan ettei narsistilla ole empatiakykyä, mikä sekoitti ainakin omia ajatuksia alkuun. Lukemani perusteella empatia voidaan jakaa emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Emotionaalista empatiaa narsisti ei toisten puolesta kykene tuntemaan, mutta kognitiivista eli opittua kyllä. Fiksu narsisti tietää kyllä, milloin häneltä odotetaan empatiaa ja millaisissa tilanteissa sitä kuuluu näyttää ja miten.

Juu, kyllä narsisti osaa tarvittaessa esittää olevansa empaattinen henkilö. Olisiko se sitten jotain ulkokultaista ja opittua, tarpeentullen käytettävissä olevaa sympatiaa. "Sympatia vahvistaa usein sen kohteen kokemaa tunnetta eikä negatiivisten tunteiden yhteydessä useinkaan vie tilannetta parempaan suuntaan."

Tuntemani narsisti osaa kyllä esittää empaattista, mutta selän takana saattaa avautua siitä, kuinka ei kestä kuulla lainkaan muiden ongelmista. Häntä ärsytti kaikenlainen vertaistuki (kuten varmasti tämäkin ketju ärsyttäisi) ja muiden ihmisten asioiden "märehtiminen". Saattoi suoraan sanoa, ettei häntä kiinnosta vaikka ystävien ongelmat, vaikka olisimme käyneet läpi täysin samaa asiaa tai kyseessä oli paras ystäväni.

Hän siis osaa esittää empaattista ja sanoa oikeat ensisanat, mutta ei elää toisen surun kanssa, vaan pohjimmiltaan hän kokee tilanteessa suurta ärsytystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1969/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yksi toimintamalli jonka huomasin oli se että aloitti myöhään iltaisin riidan haastamisen ja epäilen että tavoitteena oli ainakin osittain estää se että pääsisin nukkumaan. Saattoi myös soitella myöhään ja suuttui kun en vastannut.

Hänellä oli itsellään uniongelmia joten saattoi kokea että jos hän ei saa unta niin muutkaan ei sitten saa.

Valvottaminen on kidutusväline. Valvottaminen on narsistien vakiokamaa.

Kun ex tuli baarista (tykkäsi hillua kännissä), siinä missä normaali ihminen yrittäisi hiipiä hiljaa ettei toinen herää, hän AINA herätti ja tarvi minut yleisöksi.

Jos teeskentelin nukkuvani, hän kävi käsiksi ja retuutti kunnes istun häntä vastapäätä ja hän sai jakamattoman huomioni.

Silloin kun sain mongerruksesta selvää, hän kehui itseään miten hänestä tulee vielä kuuluisa (en ole sen koommin kuullut) ja solvasi minua kuinka tavallinen olen häneen verrattuna. Ideani kuitenkin kelpasi.

Alkoholinkäyttö on toinen asia. Itsekin join eron jälkeen ja näin paljon erilaisia ihmisiä, mutta narsistin tapa mennä kännissä täysin sekaisin on aivan outo. Yleensä ihminen voi kännissä hiukan turruttaa itseään, aistejaan ja muistojaan, mutta narsistilla ei oikein ole sitä itseä mitä turruttaa ja sitten etsii sitä viinasta. Psykopaatin aivot tarvii enemmän stimulaatiota että tuntisi jotain, mutta eihän niillä ole samaa tunnepalettia kuin muilla. Syvyyttä haetaan sitten siitä ainoasta mitä osataan eli väkivallasta ja huonoudesta. Ja kännin piikkiin kaikki.

En osaa tätä selittää, zombievitsi ei tähän sovi, mutta sellainen narsisti on, elävä kuollut.

Vierailija
1970/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös lukenut paljon alan kirjallisuutta, ja käsitykseni mukaan kaikki narsistin kumppanit eivät suinkaan ole alunperin läheisriippuvaisia tai läheisriiippuvaisia suhteessa kaikkiin, mutta heistä ajan mittaan TULEE läheisriippuvaisia suhteessa narsistiin. Suhteen dynamiikka saa sen aikaan.

Itse tunnistan näin jälkikäteen olleeni läheisriippuvainen hänestä, ja jollain tasolla olen edelleen (trauma bond), mutta tämä läheisriippuvaisuus ei näy muissa suhteissani mitenkään näkyvästi. Ihan olen pystynyt sulkemaan elämäni ulkopuolelle vahingolliset tuttavuussuhteeni, osaan sanoa ei ja pitää puoliani esim. työelämässä, minulla on terveitä ja pitkäikäisiä ystävyyssuhteita. Empaatikko kyllä olen.

Kiitos tästä kommentista. Olen joutunut rakentamaan itseäni aikalailla uudelleen narsistisen suhteen jälkeen ja tämä läheisriippuvuus on yksi aspekti, jota olen joutunut miettimään. Olinko sitä muka jo ennen suhdetta, vai ajoiko toisen käytös minut läheisriippuvaiseksi. No, tämä on itsetutkiskelun paikka. 

Kuten meille kaikille. :) Ole hyvä, hyvä jos oli apua.

Toinen asia, jonka vielä nostaisin esille. Täälläkin usein toistetaan ettei narsistilla ole empatiakykyä, mikä sekoitti ainakin omia ajatuksia alkuun. Lukemani perusteella empatia voidaan jakaa emotionaaliseen ja kognitiiviseen empatiaan. Emotionaalista empatiaa narsisti ei toisten puolesta kykene tuntemaan, mutta kognitiivista eli opittua kyllä. Fiksu narsisti tietää kyllä, milloin häneltä odotetaan empatiaa ja millaisissa tilanteissa sitä kuuluu näyttää ja miten.

Juu, kyllä narsisti osaa tarvittaessa esittää olevansa empaattinen henkilö. Olisiko se sitten jotain ulkokultaista ja opittua, tarpeentullen käytettävissä olevaa sympatiaa. "Sympatia vahvistaa usein sen kohteen kokemaa tunnetta eikä negatiivisten tunteiden yhteydessä useinkaan vie tilannetta parempaan suuntaan."

Tuntemani narsisti osaa kyllä esittää empaattista, mutta selän takana saattaa avautua siitä, kuinka ei kestä kuulla lainkaan muiden ongelmista. Häntä ärsytti kaikenlainen vertaistuki (kuten varmasti tämäkin ketju ärsyttäisi) ja muiden ihmisten asioiden "märehtiminen". Saattoi suoraan sanoa, ettei häntä kiinnosta vaikka ystävien ongelmat, vaikka olisimme käyneet läpi täysin samaa asiaa tai kyseessä oli paras ystäväni.

Hän siis osaa esittää empaattista ja sanoa oikeat ensisanat, mutta ei elää toisen surun kanssa, vaan pohjimmiltaan hän kokee tilanteessa suurta ärsytystä.

Usein nuo valon enkeliksi naamioituneet paholaiset esittää jopa poikkeuksellisen herkkää ja empaattista, soittelevat kotiinkin että oletko kunnossa.

Pian on paska ovella kutsumatta tuomassa jotain jaffapulloa. Jolla on sitten omasta mielestään bondannut niin että kokee oikeudekseen tunkea vaikka toisen suvun juhliin kuokkimaan vielä aikojen päästä. Empaattisen esittäminen on kiusaajalle aina vain väline. Tuo auttajan esittäjä on vaarallinen vaikka olisi keijunainen vaalea tukka sädekehänä. Puhutaan pariväkivallasta, mutta kateelliset nais"bestikset"kin voi tilanteen tullen osoittautua vaarallisiksi, kun tavoite eli päästä lähipiiriin on saavutettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1971/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi toimintamalli jonka huomasin oli se että aloitti myöhään iltaisin riidan haastamisen ja epäilen että tavoitteena oli ainakin osittain estää se että pääsisin nukkumaan. Saattoi myös soitella myöhään ja suuttui kun en vastannut.

Hänellä oli itsellään uniongelmia joten saattoi kokea että jos hän ei saa unta niin muutkaan ei sitten saa.

Valvottaminen on kidutusväline. Valvottaminen on narsistien vakiokamaa.

Kun ex tuli baarista (tykkäsi hillua kännissä), siinä missä normaali ihminen yrittäisi hiipiä hiljaa ettei toinen herää, hän AINA herätti ja tarvi minut yleisöksi.

Jos teeskentelin nukkuvani, hän kävi käsiksi ja retuutti kunnes istun häntä vastapäätä ja hän sai jakamattoman huomioni.

Silloin kun sain mongerruksesta selvää, hän kehui itseään miten hänestä tulee vielä kuuluisa (en ole sen koommin kuullut) ja solvasi minua kuinka tavallinen olen häneen verrattuna. Ideani kuitenkin kelpasi.

Alkoholinkäyttö on toinen asia. Itsekin join eron jälkeen ja näin paljon erilaisia ihmisiä, mutta narsistin tapa mennä kännissä täysin sekaisin on aivan outo. Yleensä ihminen voi kännissä hiukan turruttaa itseään, aistejaan ja muistojaan, mutta narsistilla ei oikein ole sitä itseä mitä turruttaa ja sitten etsii sitä viinasta. Psykopaatin aivot tarvii enemmän stimulaatiota että tuntisi jotain, mutta eihän niillä ole samaa tunnepalettia kuin muilla. Syvyyttä haetaan sitten siitä ainoasta mitä osataan eli väkivallasta ja huonoudesta. Ja kännin piikkiin kaikki.

En osaa tätä selittää, zombievitsi ei tähän sovi, mutta sellainen narsisti on, elävä kuollut.

Joillakin näillä narsuleilla toden totta on se humaltuminenkin aivan jotain käsittämätöntä! Tosiaan menevät johonkin aivan käsittämättömään tilaan mitä vaikea edes selittää. Varmasti poikkeuksiakin löytyy ja jotkut ehkei muutu niin rajusti.

Vierailija
1972/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhut ihan,kuin mun elämästä vielä pari päivää sitten,,

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1973/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä. Läheinen avioitunut narsistin kanssa. Jo yli 15 vuoden ajan hänet on eristetty sukulaisista, ystävistä, harrastuksista.. sivusta seuraajana on ollut järkyttävää huomata miten ennen sosiaalinen, huumorintajuinen ja läheinen ihminen muuttui narsistisen puolison seurassa. En toivu itse koskaan myöskään. Ehkä jonain päivänä läheiseni osaa hakea apua jotta pääsisi pois suhteesta

Vierailija
1974/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on ollut vahva usko yliluonnolliseen jo kauan ennen narsistia.

Väkisinkin tuli monesti mieleen, että kun näennäisen tervejärkinen ihminen käyttäytyi julmasti ihmisiä, eläimiä ja jopa omaa lasta kohtaan, että mukana on paha henkimaailma. Se julmuus ja tunteettomuus. Uskomaton kovuus ihan joka asiassa.

Eron aikoina koin myös vahvasti saavani apua sieltä hyvältä puolelta, henkistä voimaa ja suurta lohtua. Myös tapahtui sellaisia asioita, mitä ei voi järjellä selittää.

Puhun näistä ihan avoimesti, eikä kukaan ole pyöritellyt silmiään tai sanonut mitään. Minua ei haittaa jos ajattelevat että ihan hullu tuo on 😂

Miksi pitää hakea selityksiä yliluonnollisista fantasioista, kun yksinkertainen ja täysin pätevä selitys on että päässä on vikaa?

Siksi koska tapahtui yliluonnollisia asioita, minulle, ei narskulle. Kun narsku häipyi, ne loppuivat.

Uskon että sillä on jotain tekemistä energioiden kanssa. En ole perehtynyt auroihin, mutta uskoisin narskun auran olevan perin kummallinen.

Vai että oikein yliluonnollisia? Pikemminkin psyykkisiä, jos ne ovat riippuneet toisen henkilön tekemisistä.

Tämä on tyypillinen narsistisen ihmisen halveksiva ja ylimielinen kommentti.

Asiahan ei sinulle edes kuulu, ja sinunlaisten kaikkitietävien vuoksi en asiaa täällä edes tarkemmin avaa. Sen verran voin sanoa, ettei kukaan toinen henkilö liittynyt asioihin millään tavalla eikä narsistilla ollut harmainta hajua mistään tapahtumista. Viimeiseksi olisin narskulle kertonut mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1975/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muiden ihmisten haukkuminen ja vähättely on yleistä. Tämä kohdistuu ystäviisi ja sukulaisiisi. Hän kääntää muut sinua vastaan selkäsi takana ja ihmissuhteet päättyvät yksi toisensa jälkeen. Narsisti pitää huolen että saa vakuutella sinulle vian löytyvän näistä muista ihmisistä. 

Jatkan tämän kommentoijan ajatusta: hän myös ”varastaa” ystäväsi. Huomaat yhtäkkiä, että ystäväsi ovat hänen kanssaan tekemisissä, heistä on tullut perheystäviä. He eivät olekaan yksinomaan sinun. Kontrollifriikki vaatii, että mm. tapaamisista pitää sopia niin, että hän on sähköposteissa, tekstaressa, whatsupissa ryhmässä mukana. Huomaat, että kenenkään toisen puoliso ei siellä ole, vain ystäväsi itse. Tämähän taas johtuu siitä, että et voi sopia mitään puolisosi puolesta. Ei riitä edes, että kysyisit ja varmistaisit. Jos näin erehdyt tekemään saat kuulla olevasi itse kontrollifriikki. Parin riidan jälkeen olet valmis luopumaan tapaamisista ja alistut siihen, että ystäväsi onkin nyt teidän molempien ystävä. Itse menetin kaksi, kolme läheistä tällä tavoin.

Ja vastavuoroisesti sinä et tunge hänen ystäviensä elämään. Et vaadi, että olet kaikessa viestittelyssä mukana. Sinähän haluaisit silloin vain kontrolloida. Puolisosi pitää omat ystävänsä erillään, itsellään.

Kuvaa narsistin mielenmaailmaa. Muiden ystävyyssuhteet aiheuttaa kateutta ja narsisti sotkee nämä ihmissuhteet. Seuraavaksi narsisti ystävystyykin ystäviesi kanssa. Huomaat kuinka vanha jumppakaverisi etääntyy ja viettää aikaa narsistin kanssa. Tätä jatkuu kunnes ystävä on entinen ystävä.  

Vierailija
1976/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuolle tahallaan valvottamiselle on nimikin, sleep deprivation. Tosi yleinen keino hallita ja alistaa toista.

Tuolla on avattu asiaa hyvin: https://innertoxicrelief.com/why-do-narcissists-deprive-you-of-sleep/

Voi olla öistä herättämistä, myöhäisillan raivareita ja riidanhaastamista tyhjästä jotka jatkuu pikkutunneille, mudiikin tai telkkarin huudattamista tarkoituksellisen kovalla tms, häiriköintiä öisin puheluin tai viestein.

Vierailija
1977/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lisään että olin itse suhteessa jo siinä pisteessä että mietin koko ajan vaan unta, lepoa ja nukkumista.

Vierailija
1978/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuolle tahallaan valvottamiselle on nimikin, sleep deprivation. Tosi yleinen keino hallita ja alistaa toista.

Tuolla on avattu asiaa hyvin: https://innertoxicrelief.com/why-do-narcissists-deprive-you-of-sleep/

Voi olla öistä herättämistä, myöhäisillan raivareita ja riidanhaastamista tyhjästä jotka jatkuu pikkutunneille, mudiikin tai telkkarin huudattamista tarkoituksellisen kovalla tms, häiriköintiä öisin puheluin tai viestein.

Ehkä hirvein on kähmintä joka alkaa juuri kun oli nukahtanut. Vaikka olisi ollut seksiä tavallisesti, alkaa tunkeminen, jankuttaminen, äärimmäisin kiusanteko, joka ei etene millään tavalla niinkuin seksi, sillä ei edes ole tekemistä minkään kanssa. Vain fyysinen koko, väkivalta, pahuus. Itse lamaantuu tai on aamuyöstä täynnä adrenaliinia.

Ja huonounisena vointi aina vain huonompi. Päivällä ei voi uskoa mitä yöllä tapahtui.

Vierailija
1979/10671 |
19.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuolle tahallaan valvottamiselle on nimikin, sleep deprivation. Tosi yleinen keino hallita ja alistaa toista.

Tuolla on avattu asiaa hyvin: https://innertoxicrelief.com/why-do-narcissists-deprive-you-of-sleep/

Voi olla öistä herättämistä, myöhäisillan raivareita ja riidanhaastamista tyhjästä jotka jatkuu pikkutunneille, mudiikin tai telkkarin huudattamista tarkoituksellisen kovalla tms, häiriköintiä öisin puheluin tai viestein.

Häiriköt voi valvottaa koko kerrostaloa.

Vierailija
1980/10671 |
20.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta kirjoitti:

Tämä. Läheinen avioitunut narsistin kanssa. Jo yli 15 vuoden ajan hänet on eristetty sukulaisista, ystävistä, harrastuksista.. sivusta seuraajana on ollut järkyttävää huomata miten ennen sosiaalinen, huumorintajuinen ja läheinen ihminen muuttui narsistisen puolison seurassa. En toivu itse koskaan myöskään. Ehkä jonain päivänä läheiseni osaa hakea apua jotta pääsisi pois suhteesta

Kerrot siis itsestäsi. Päästä jo siitä miehestäsi irti. Tätille kävi noin, kertoo aina itsestään, vaikka muista kuvittelee tuollaista. On pitkän aikaa huomattu, mutta itse ei näe, ei näe. On muiden syys kaikki, mutta näin minun täti toiimii. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kaksi