Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Olen lukenut, että narsistit tosiaan katsoo pornoa todella paljon. Kyllä tietty muutkin ihmiset katsoo sitä, mutta se myös kuuluu narsistin piirteisiin todella isolla tavalla. Muiden oireiden ohella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Niin, ja mun piti vielä lisätä, että eikö olekin ihanaa, kun ei tarvitse enää ajatella juhlapäivinä, että mitä sieltä taas tulee.

Ihan kuin olisimme saman ihmisen kanssa olleet. Nämä ovat juuri niitä merkkejä, jotka saivat mut ymmärtämään minkä kanssa olin tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Muffinseja! Sori mutta nauroin tuolle. Jopas oli lahja! Minä en tainnut saada mitään, pitää ihan miettiä. Ne lahjat jotka ostin hänelle, ei tietenkään ollut mistä hän piti, ja sitten riideltiin siitä. Mutta ilman muuta lahjat piti ostaa koska jos ei, niin sitten hän mökötti päiväkaudet. Ja isot juhlat piti aina olla hänelle ja kaikkien piti tulla niihin, mutta hän ei missään tapauksessa halunnut mennä muiden ihmisten juhliin ikinä tai jos meni, niin siitä sitten tuli riita juhlien jälkeen, että hänen piti olla sellaisen tyhmien ihmisten joukossa. Narsistien kanssa ei voi voittaa, ei sitten millään. Se on ihan mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Niin, ja mun piti vielä lisätä, että eikö olekin ihanaa, kun ei tarvitse enää ajatella juhlapäivinä, että mitä sieltä taas tulee.

Ihan kuin olisimme saman ihmisen kanssa olleet. Nämä ovat juuri niitä merkkejä, jotka saivat mut ymmärtämään minkä kanssa olin tekemisissä.

On todellakin ihanaa, ettei tarvi enää hermoilla noiden asioiden suhteen. Ja rahaakin säästyy kun ei tarvi ostella enää lahjoja tai pistää juhlia pystyyn. Joo kuulostaa kuin puhuttais samasta ihmisestä, niin samanlaiset kokemukset on ollut. Jos nyt ikinä tapaan uuden miehen ja näen näitä varoitusmerkkejä, niin heti juoksen toiseen suuntaan tukka vinkuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Muffinseja! Sori mutta nauroin tuolle. Jopas oli lahja! Minä en tainnut saada mitään, pitää ihan miettiä. Ne lahjat jotka ostin hänelle, ei tietenkään ollut mistä hän piti, ja sitten riideltiin siitä. Mutta ilman muuta lahjat piti ostaa koska jos ei, niin sitten hän mökötti päiväkaudet. Ja isot juhlat piti aina olla hänelle ja kaikkien piti tulla niihin, mutta hän ei missään tapauksessa halunnut mennä muiden ihmisten juhliin ikinä tai jos meni, niin siitä sitten tuli riita juhlien jälkeen, että hänen piti olla sellaisen tyhmien ihmisten joukossa. Narsistien kanssa ei voi voittaa, ei sitten millään. Se on ihan mahdotonta.

Niin on moni muukin nauranut. Lapset onneksi söivät. Mä kuvittelin, että meillä on rahat vähissä, ihan oikeasti. Varmasti jotain sai piilotettua, mutta omaisuutta oli itse asiassa aika paljon, kuten erossa selvisi. Olisi voinut viedä vaikka maailmanympärysmatkalle ja timantit päälle. Pihi, mikä pihi. Siis muiden kuin itsensä suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Muffinseja! Sori mutta nauroin tuolle. Jopas oli lahja! Minä en tainnut saada mitään, pitää ihan miettiä. Ne lahjat jotka ostin hänelle, ei tietenkään ollut mistä hän piti, ja sitten riideltiin siitä. Mutta ilman muuta lahjat piti ostaa koska jos ei, niin sitten hän mökötti päiväkaudet. Ja isot juhlat piti aina olla hänelle ja kaikkien piti tulla niihin, mutta hän ei missään tapauksessa halunnut mennä muiden ihmisten juhliin ikinä tai jos meni, niin siitä sitten tuli riita juhlien jälkeen, että hänen piti olla sellaisen tyhmien ihmisten joukossa. Narsistien kanssa ei voi voittaa, ei sitten millään. Se on ihan mahdotonta.

Niin on moni muukin nauranut. Lapset onneksi söivät. Mä kuvittelin, että meillä on rahat vähissä, ihan oikeasti. Varmasti jotain sai piilotettua, mutta omaisuutta oli itse asiassa aika paljon, kuten erossa selvisi. Olisi voinut viedä vaikka maailmanympärysmatkalle ja timantit päälle. Pihi, mikä pihi. Siis muiden kuin itsensä suhteen.

Eihän narsistit keneenkään muuhun rahoja käytä kuin itseensä. Joskus lapsetkin saa ikävä kyllä kärsiä. Narsisti tuhoaa kaiken ja sitten vaan on kuin ei tekisi mitään väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Muffinseja! Sori mutta nauroin tuolle. Jopas oli lahja! Minä en tainnut saada mitään, pitää ihan miettiä. Ne lahjat jotka ostin hänelle, ei tietenkään ollut mistä hän piti, ja sitten riideltiin siitä. Mutta ilman muuta lahjat piti ostaa koska jos ei, niin sitten hän mökötti päiväkaudet. Ja isot juhlat piti aina olla hänelle ja kaikkien piti tulla niihin, mutta hän ei missään tapauksessa halunnut mennä muiden ihmisten juhliin ikinä tai jos meni, niin siitä sitten tuli riita juhlien jälkeen, että hänen piti olla sellaisen tyhmien ihmisten joukossa. Narsistien kanssa ei voi voittaa, ei sitten millään. Se on ihan mahdotonta.

Niin on moni muukin nauranut. Lapset onneksi söivät. Mä kuvittelin, että meillä on rahat vähissä, ihan oikeasti. Varmasti jotain sai piilotettua, mutta omaisuutta oli itse asiassa aika paljon, kuten erossa selvisi. Olisi voinut viedä vaikka maailmanympärysmatkalle ja timantit päälle. Pihi, mikä pihi. Siis muiden kuin itsensä suhteen.

Eihän narsistit keneenkään muuhun rahoja käytä kuin itseensä. Joskus lapsetkin saa ikävä kyllä kärsiä. Narsisti tuhoaa kaiken ja sitten vaan on kuin ei tekisi mitään väärin.

Juuri näin on käynyt. Tämä mies tyhjensi vielä tilin, jolle avioliiton aikana säästettiin rahaa lapsen opintoja varten. Useamman lapsen opiskelut on mun harteilla, hän ei auta. On vielä lapsille väittänyt, että on vähissä rahoissa. Olen näyttänyt lapsille paperit, joten tietävät, että hänelle jäi 2/3 koko omaisuudesta ja mulle 1/3. Jos minä olen ihan ok tilanteessa, niin hän on sitä kaksinverroin. Tai ehkä enemmänkin, sillä en hetkeäkään usko etteikö varallisuutta olisi ollut piilotettunakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Muffinseja! Sori mutta nauroin tuolle. Jopas oli lahja! Minä en tainnut saada mitään, pitää ihan miettiä. Ne lahjat jotka ostin hänelle, ei tietenkään ollut mistä hän piti, ja sitten riideltiin siitä. Mutta ilman muuta lahjat piti ostaa koska jos ei, niin sitten hän mökötti päiväkaudet. Ja isot juhlat piti aina olla hänelle ja kaikkien piti tulla niihin, mutta hän ei missään tapauksessa halunnut mennä muiden ihmisten juhliin ikinä tai jos meni, niin siitä sitten tuli riita juhlien jälkeen, että hänen piti olla sellaisen tyhmien ihmisten joukossa. Narsistien kanssa ei voi voittaa, ei sitten millään. Se on ihan mahdotonta.

Niin on moni muukin nauranut. Lapset onneksi söivät. Mä kuvittelin, että meillä on rahat vähissä, ihan oikeasti. Varmasti jotain sai piilotettua, mutta omaisuutta oli itse asiassa aika paljon, kuten erossa selvisi. Olisi voinut viedä vaikka maailmanympärysmatkalle ja timantit päälle. Pihi, mikä pihi. Siis muiden kuin itsensä suhteen.

Eihän narsistit keneenkään muuhun rahoja käytä kuin itseensä. Joskus lapsetkin saa ikävä kyllä kärsiä. Narsisti tuhoaa kaiken ja sitten vaan on kuin ei tekisi mitään väärin.

Juuri näin on käynyt. Tämä mies tyhjensi vielä tilin, jolle avioliiton aikana säästettiin rahaa lapsen opintoja varten. Useamman lapsen opiskelut on mun harteilla, hän ei auta. On vielä lapsille väittänyt, että on vähissä rahoissa. Olen näyttänyt lapsille paperit, joten tietävät, että hänelle jäi 2/3 koko omaisuudesta ja mulle 1/3. Jos minä olen ihan ok tilanteessa, niin hän on sitä kaksinverroin. Tai ehkä enemmänkin, sillä en hetkeäkään usko etteikö varallisuutta olisi ollut piilotettunakin.

Onpa hirveää! Eikö häntä voi viedä oikeuteen, että edes auttaisi lapsia rahallisesti? Eihän tuo voi olla mitenkään laillista, että pystyy tekemään tuollaista!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin, kun minä vakituisena seurustelukumppanina en tiennyt esimerkiksi tulevasta terveysoperaatiosta. Tämä oli kuitenkin kerrottu entiselle seurustelukumppanille etukäteen. Minulle se kerrottiin vasta, kun operaatio oli onnistuneesti ohi.

Samoin sitten myöhemmin avioliiton aikana hän kertoi mahdollisista terveysepäilyistä yhteiselle aikuiselle lapsellemme, mutta ei minulle.

Sairastaminen oli kaiken kaikkiaan outoa. Olen suhteellisen perusterve ja suhtautumiseni sairastamiseen on aika luonteva, en kovin stressaa. Kaikki sairastavat, iän myötä tulee kremppoja. Mutta hän tuntui jotenkin salailevan tätä puolta ja jättävän minut aina ulkopuoliseksi, vaikka olisi ollut ihan hyvä jakaa asioita läheisen ihmisen kanssa. Niinhän minäkin tein.

Mistä tämä johtui? Häpesikö hän sitä, että sairastui? Oliko hän kateellinen, kun minulla oli vähemmän kremppoja? Jonkinlaista vallankäyttöä? Yritys saada minut huolestumaan vielä enemmän? Onko kellään kokemusta samasta?

Minulla ei ole tuollaista kokemusta. Minun kokemus narsistin kanssa, jos sairastuu, että kun narsisti sairastuu (vaikka olis ihan pienikin juttu, vaikka nenä vuotaa), siitä pitää tehdä hurja show, koska jos ei voivottele ja sääli narsistia, siitä ei hyvää seuraa. Mutta kun minä olin kipeä (minulla oli syöpä), häntä ei voinut vähempää kiinnostaa. Ei edes tullut sairaalaan minua katsomaan eikä kysynyt aiheesta yhtikäs mitään. Minun piti ihan pakottaa asiat hänen kurkkuun. Tiedän toki, että narsistit ei välitä eikä heillä ole mitään empatian tajua, mutta toivoin kuitenkin, että jotain ois tullut takasin mutta ei. Narsistit sairaana ovat hyvin raskaita.

Minusta tuntuu, että se ettei kertonut sinulle, on sitä vallankäyttöä. Että pitää sinua varpaillaan ja vähän haistattelee sinulle. Haluaa saada sinut tuntemaan ulkopuoliseksi. Narsistit manipuloivat aina, etenkin kodin sisällä.

Olen pahoillani puolestasi. Toivottavasti olet toipunut. Meillä oli myös tuota. Hänen sairautensa oli maailmanloppu, mun vastaavanlaiset - sain pyristellä miten itsekseni vain pärjäilin. Ja jos vaikka sairastuin vatsatautiin tai flunssaan, niin se oli oma vikani ja syyllistämistä, että sairastutan koko perheen.

Tuo oli hyvä huomio. Varmaan tarkoitus oli saada minut tuntemaan oloni ulkopuoliseksi. Minähän en tietenkään voi ymmärtää, miksi edes olla suhteessa kenenkään sellaisen kanssa, jonka haluaa saada tuntemaan olonsa ulkopuoliseksi.

Kiitos paljon, olen toipumassa pikkuhiljaa. Nyt ainakin tiedän, että tosiaan myötätuntoa ei heru narsistilta. Se on niin tuttua, että narsisti itse sitten heittäytyy uhriksi joka tilanteessa, myös silloin kun joku muu on kipeä. Koska silloinhan narsistiin ei kiinnitetä huomiota ja sepäs rietoo heitä. Toivottavasti sinäkin pääset sinun tilanteesta pois. Narsistit pahenee ajan myötä ja vanhetessa. Ne ei parane. Luin hyvän lauseen joitain aikoja sitten, että rakkaus voittaa kaiken paitsi kuoleman ja narsismin. Narsistia ei voi rakastaa terveeksi. Ne on mitä on. Toivon ettei sinun tarvitse kärsiä kauan hänen kanssaan vaan löydät voimat kävellä suhteesta pois.

Olen ollut vapaa nyt reilun vuoden. Vielä tekee kiusaa niin, että ei noudata molempien allekirjoittamia laillisia sopimuksia. Minua vähän huvittaakin, kun luikkii kuin joku sutki pitkin ja poikin, kun välttelee asioita. Uusi suhde hänellä alkoi nähtävästi jo liittomme aikana. Hoidin asiat niin, että en jäänyt tyhjän päälle kuten hän suunnitteli. Pelastumiseni alkoi jo pari vuotta ennen avioliiton päättymistä, kun kävin asianajajan juttusilla.

Meillä on yhteiset lapset ja sille ei mitään voi. Tosin lapsetkin näkivät ihan riittävästi, joten on jonkinlaista ymmärrystä.

Avioeroprosessin aikana on paljastunut aika liuta harhautuksia ja suoranaisia valheita. Uutta kumppania en aio varoitella. Jos joskus kysyy, niin vastaan kyllä, mutta eiköhän aikuinen nainen ymmärrä ennen pitkää itsekin.

Sinulle toivon kaikkea hyvää. Ero ja eroprosessi olivat pelottavia, mutta joka aamu tuntuu kyllä, että kannatti. Olen vain onnellisempi, se oma iloinen, positiivinen ja vähän höpsö.

Hyvä sinä! Sinähän toimit todella viisaasti! Hienoa! Sitä ihan toivoo, että kaikki ihmiset pystyisivät ja tekisivät samoin eikä jäisi huonoon tilanteeseen vaikka tietysti aina ei ole niin helppoa lähteä vaan pois. En yhtään hämmästy tuosta, että hänellä oli jo uusi kun olitte vielä yhdessä. Niillä kaikilla on. Niillä on oltava joka kehuu heitä ja niinpä ne juoksee suhteesta suhteeseen. Toivottavasti se uusikin nainen avaa silmänsä ja tajuaa mihin on ryhtynyt. Joskus narsistilla vie kauemmin tuoda se oikea aito persoona esiin mutta kyllä se sieltä aina putkahtaa kuitenkin. Tai välillä on tullut esille jo aikaisin mutta uusi partneri ei vaan vielä ymmärrä mitä tapahtuu.

Onneksi olkoon sinulle. Ihanaa että löysin itsesi jälleen ja olet vaikka vähän höpsökin :D

Kiitos. Minusta tuli supertyyni ja looginen, kun yksi kaunis päivä tajusin miten hän toimii. Siihen saakka hän piti minua varpaillaan ja pauloissaan. Kun tajusin manipuloinnin ja aloin tarkkailla sitä, niin kaikki aukeni uudella tavalla. Pystyin ottamaan tarvittavat askeleet, etäännyttämään itseni ja ikävä kyllä, käytin hänen omia aseitaan häntä itseään vastaan. Lakkasin olemasta se suhteen tunnollinen, kiltti ja kunnioittava. En ole siitä ylpeä, mutta muuta tietä taloudellisesti luhistumatta ei ollut.

Minusta toimit aivan oikein. Narsistit ei ikinä ole tunnollisia, kilttejä jne joten on korkea aika he saavat kokea, miten he kohtelevat muita. Minä en sääli narsistia ikinä. Ne tietää mitä ne tekee, kun ne kohtelee toista huonosti. Se on ihan tietoinen teko. Ja ne jatkaa ja jatkaa, joka tarkoittaa, että ne päättävät tehdä mitä tekevät. Ei sääliä heille! Tai ei minulta ainakaan. Sain kärsiä niin paljon itse narsistin kanssa, että suoraan sanottuna vihaan häntä. Minulla ei tässä tapauksessa ole empatiaa hänelle vaikka muuten olenkin hyvin empaattinen ihminen.

Oli minullakin vihan tunteita. Sitten tuli jonkinlainen välinpitämättömyys ja sääliä. Pelkän itsekkyyden takia hän heitti menemään monta hyvää asiaa. Ehkä nainen vaihtamalla parani, ainakin hetkellisesti.

Ajattelen niin, että minulta ei ole pois jos joku menestyy tai on onnellinen. Koska ajattelen omista lähtökohdistani luulottelen, että kaikki oppivat virheistään. Ehkä hänkin. Minä opin, että kaikki eivät ole hyväntahtoisia ja tiimipelaajia. Siksi en myöskään usko koskaan enää olevani parisuhteessa. Olisi hienoa jos hän voisi muuttua. Aika näyttää. Elämäni olisi muovautunut toisin kumppanin kanssa, joka olisi tukenut tai arvostanut. Siitä huolimatta elämäni on yhtä arvokas ja näin edetään nyt. Jos onnea on voin muokata elämääni enemmän omanlaisekseni seuraavat 20-30 vuotta. Mutta yksikin päivä ilman kiukuttelua, jatkuvaa arvostelua ja vähättelyä on voitto.

En oikein usko hän oppii virheistään, mutta voinhan olla väärässäkin kun en tietysti tunne häntä ollenkaan. Mutta jos hän on narsisti kuten kuulostaa hän todellakin on, virheiden oppiminen ei varmaankaan tapahdu hänen kohdallaan. Ihanaa, että ymmärsit oman itsesi arvon ja pidit siitä kiinni. Minulta lähti oma arvoni hetkellisesti pois, kun hän nälvi kaikkea mitä tein ja kun itkin, hän katsoi vierestä ja kyseli että mitä siinä pillitän. Ei ikinä osannut ajatella tai miettiä, että oli itse sanonut minulle pahasti, syytti minua vaan että olin liian herkkä ja tunteellinen kaikesta. Vaikken kyllä ollut. Muut kaverini kuuli miten hän puhui minulle ja haukkui ja he monta kertaa kysyivät että miksi olen hänen kanssaan. Enkä edes tiennyt vastausta siihen oikein. Mutta olin jo niin murrettu, että en jaksanut edes miettiä enää miksi olin hänen kanssaan. Kun tuli parit paremmat päivät, olin että nyt hän onkin muuttunut mutta sitten pari päivää myöhemmin sama haukkuminen alkoi. Olen aina ollut hyvin itsevarma ihminen, mutta hän otti sen pois aika nopeasti ja kyseenalaistin kaikkea itsestäni. Ja sitten kun sain sen syövän ja hän vaan puhui miten se vaikutti häneen, tajusin että tämä mies ei vaan muutu. Oli kuitenkin ventovieraiden edessä hyvin mukava ja karismaattinen, että he kaikki luulivat olin saanut lottovoiton tässä miehessä. Haha nyt kyllä naurattaa tuokin. Mutta semmoisia ne on, muiden edessä esittävät ja kotona ihan eri asia.

En itsekkään usko, että haluan uuteen suhteeseen enää ikinä ja se sopii minulle ihan hyvin. Pikkuhiljaa paranen henkisesti mutta hidasta se on.

Ihan kuulostaa samalta kuin oma ex. Minä kun suruani tai pahaa mieltäni itkin, niin se oli hänen mielestään manipulointia. Ei vaan tajunnut, että minuun sattui. Ja samoin, karismaattinen ja mukava kaikille muille.

Mulla alkoi eheytyminen sillä siunaamalla, kun näin hänen manipulointinsa läpi. Välillä tulee takapakkia ja epäilyksiä. Mua on auttanut, kun olen asiasta lukenut ja mm. tämä keskustelu.

Yhdessä ollessamme ilon ja onnen häivähdyksiä koin ehkä kerran parissa kolmessa kuukaudessa. Siis sellainen kokonaisvaltainen onnentunne. Yleensä silloin olin yksin luonnossa tai koiran kanssa. Yhteiset hetket ilman miestä lasten kanssa olivat myös hyviä. Nyt tällaisia hetkiä on melkein päivittäin ja perustunne on turvallisempi. Alakulokaan ei ole niin syvää, Hän vaikutti tietysti itsetuntooni, vaikka pieni ääni sisälläni piti tsemppiä yllä, että ei tämä nyt ihan oikein mene. Mutta luottamuksen ja jatkuvuuden tunteen hän onnistui riistämään väliaikaisesti. Nyt ne hiljalleen palailevat. Olimme aviossa yli 20 vuotta ja erosta on nyt tosiaan reilu vuosi. Tai itseasiassa siitä, että saimme asiat sovittua. Ero astui voimaan vasta puolisen vuotta sitten. Ja hän tosiaan asustelee jo toisen kanssa.

Kyllä, tuo että ihminen katsoo vierestä kun toinen on surullinen ja itkee, eikä tee mitään lohduttaakseen, ei ole normaalin henkilön toimintaa. Olin ihan ihmeissäni, kun minä itkin ja sain kuulla, että manipulointi häntä saadakseni hänet tuntemaan olonsa pahalta, vaikka hän itse oli juurikin se syypää siihen minua vastaan. Narsistin tyypillistä käytöstä. Ne näkee manipulointia kaikkialla, koska itse tekevät sitä, ja sehän on se narsistin yksi tuntomerkki, että hän syyttää muita siitä mitä itse tekee. Ja ne hyvät hetket ovat sen takia, että toinen osapuoli pysyy suhteessa kun kuvittelee asiat paranee. Narsisti aina tarvitsee jonkun elämässään kun ne ei osaa olla yksin. Ja heti kun he löytävät uuden kohteen, yleensä kun ovat vielä toisen kanssa, sitten he jättävät sen toisen noin vain, ilman mitään selitystä, ja alkavat olemaan uuden kanssa. Ja sama toistuu lopulta myös tämän uuden kanssa ja sitten taas löytyy uusi. Kun tietää miten narsisti toimii, silmät avautuvat heti, mutta siinä menee ikävä kyllä välillä liian kauan aikaa kun sitä toivoa vielä on. Ihminen on outo eläin siinä, että toiveessa elää ihan liian kauan. Hyvä ettet ole ihmisen kanssa enää. Varmasti sinulla parempi olo nyt kaikkiaan kun ei tarvitse miettiä joka sanaansa ja tekoaan peläten, että milloin se raivo taas alkaa narsistilta.

Juuri näin. Olen pahoillani kyllä sunkin puolesta, että jouduit tuollaista kestämään.

Minä itkin, kun paljastui, että oli käyttänyt hierontapalveluja. Tai ei hän sitä silloin myöntänyt, vasta vuosien päästä puhui itsensä pussiin. Valehtelun ongelma on, kun ei sitten muista mitä tuli sanoneeksi. Minä muistin, koska satutti silloin paljon. Joo, ei tehnyt mitään lohduttaakseen. Olinpahan mustasukkainen ja vainoharhainen, kerrassaan hullu. Mutta mennään me eteenpäin. Tehdään tästä elämästä mahdollisimman hyvä itsellemme ja rakkaillemme. Niille oikeille, jotka eivät vain käytä rakkauttamme ja kiltteyttämme hyväkseen.

Tuo valehtelu on niin ovela juttu. Minun mies aina väitti ettei ollut sanonut jotain ja kun peräti näytin viestejä joissa ihan selvästi oli sanonut minkä otin puheeksi, vieläkin väitti vastaan niin innokkaasti, että luulin olin tulla hulluksi. Sitten kun hän ei keksinyt muuta, sanoi että ymmärsin viestit vaan väärin ja taas oli minun vika. Ei itse ottanut mitään vastuuta ikinä. Raivostuttavaa. Hän itse katseli pornoa ihan mielettömät määrät, mikä sekin oli riidan aihe meillä. En edes usko hän tykkää naisista, naiset ovat hänelle vaan hyväksikäytön kohteita. Mutta joo, eteenpäin todellakin. Luojan lykky ei olla enää heidän kanssaan. Vähän käy sääliksi niitä uusia kohteita. Toivottavasti ymmärtävät mihin sotkuun ovat joutuneet. Kaikkea hyvää sinulle ja onnellista elämää.

Mun versio oli sikäli salakavala, että ei sitten suostunut puhumaan tai selvittämään asiaa. Jälkeenpäin ajatellen tosi fiksu veto jos ei itsekään enää muistanut mitä tuli sanoneeksi.

Porno. En tykännyt minäkään, että sitä katseli. Se ei ollut ihan vähäistä, vaan päivittäistä. Ehdotin, että olisimme voineet tutustua materiaaliin yhdessä, mutta se taas ei hänelle käynyt. Toisaalta kova syyllistäminen minun suuntaanu jos seksiä ei ollut juuri silloin kun hän halusi. Kävi toisinkin päin, en minäkään saanut aina seksiä tai edes sellaista kun pyysin. Ei tullut kuitenkaan mieleeni aloittaa moisesta päivien tai viikkojen mykkäkoulua kuten hän saattoi tehdä.

Niin tuttua tuo seksi juttu. Sitä oli vain kun hän sitä halusi ja silloinkin hän ei välittänyt minun mieltymyksistä yhtään. Lopulta alkoi kuvottamaan koko homma. Eikä mitään halailua takuulla ollut tai muita lemmen osoituksia. Tärkeinä päivinä ei takuulla muistettu lahjoilla vaikka minä muistin häntä aina. Koko homma näin jälkikäteen ajatellen oli ihan mielisairasta hommaa. Siis hänen kanssaan oleminen. Mutta monta vuotta sinnittelin kun tyhmä olin.

Mä sain 20 v. hääpäivälahjaksi tukusta muffinsseja. Sellaisia esanssisia, joista en tykkää yhtään. Itselleen osti motskarin. Toisen. Ja sinä vuonna jätti mun syntymäpäivän kokonaan muistamatta, ei edes onnitellut. Jos olin aiempina vuosina epäillyt, että huonotuulisuus ja riita johtuivat syntymäpäivästäni, niin tässä se sitten kyllä varmistui. Ihan oli tahallista. Minä tietysti muistin hänen juhlansa, ja juhlimme kuten ihmisillä on tapana. Joulut myös varsinkin lasten ollessa pieniä hän onnistui töhrimään. Aina oli riitaisa eikä varmasti koskaan auttanut valmisteluissa. Arvosteli toki.

Muffinseja! Sori mutta nauroin tuolle. Jopas oli lahja! Minä en tainnut saada mitään, pitää ihan miettiä. Ne lahjat jotka ostin hänelle, ei tietenkään ollut mistä hän piti, ja sitten riideltiin siitä. Mutta ilman muuta lahjat piti ostaa koska jos ei, niin sitten hän mökötti päiväkaudet. Ja isot juhlat piti aina olla hänelle ja kaikkien piti tulla niihin, mutta hän ei missään tapauksessa halunnut mennä muiden ihmisten juhliin ikinä tai jos meni, niin siitä sitten tuli riita juhlien jälkeen, että hänen piti olla sellaisen tyhmien ihmisten joukossa. Narsistien kanssa ei voi voittaa, ei sitten millään. Se on ihan mahdotonta.

Niin on moni muukin nauranut. Lapset onneksi söivät. Mä kuvittelin, että meillä on rahat vähissä, ihan oikeasti. Varmasti jotain sai piilotettua, mutta omaisuutta oli itse asiassa aika paljon, kuten erossa selvisi. Olisi voinut viedä vaikka maailmanympärysmatkalle ja timantit päälle. Pihi, mikä pihi. Siis muiden kuin itsensä suhteen.

Eihän narsistit keneenkään muuhun rahoja käytä kuin itseensä. Joskus lapsetkin saa ikävä kyllä kärsiä. Narsisti tuhoaa kaiken ja sitten vaan on kuin ei tekisi mitään väärin.

Juuri näin on käynyt. Tämä mies tyhjensi vielä tilin, jolle avioliiton aikana säästettiin rahaa lapsen opintoja varten. Useamman lapsen opiskelut on mun harteilla, hän ei auta. On vielä lapsille väittänyt, että on vähissä rahoissa. Olen näyttänyt lapsille paperit, joten tietävät, että hänelle jäi 2/3 koko omaisuudesta ja mulle 1/3. Jos minä olen ihan ok tilanteessa, niin hän on sitä kaksinverroin. Tai ehkä enemmänkin, sillä en hetkeäkään usko etteikö varallisuutta olisi ollut piilotettunakin.

Onpa hirveää! Eikö häntä voi viedä oikeuteen, että edes auttaisi lapsia rahallisesti? Eihän tuo voi olla mitenkään laillista, että pystyy tekemään tuollaista!

Hän oli tilin omistaja. Kuten niin monen muunkin tilin. Hänen käsissään oli kaikki raha-asiat. Ei siksi, että olisin ollut kykenemätön niitä hoitamaan tai en olisi halunnut niitä hoitaa, vaan koska hän ei suostunut niitä jakamaan. Näiden kanssa pitää olla kirjalliset ja oikeaksi todistetut asiakirjat kaikesta.

Munankuorilla piti kävellä, ei voinnut sanoa omaa mielipidettä, aina myötäillä häntä, kehua. Piti kuunnella narsistin suunnitelmia toisten tuhoamiseksi, hänet hylkään hän saa kokea olevansa arvoton, ilmaa jne... Todella vapauttavaa olla vapaa nyt!

Sukulaiset puuttuvat narsistin seurapiiristä usein. Vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Munankuorilla piti kävellä, ei voinnut sanoa omaa mielipidettä, aina myötäillä häntä, kehua. Piti kuunnella narsistin suunnitelmia toisten tuhoamiseksi, hänet hylkään hän saa kokea olevansa arvoton, ilmaa jne... Todella vapauttavaa olla vapaa nyt!

Hienoa, että olet vapaa! Se on paras tunne sellaisen koettelemuksen jälkeen.

Narsisti elää omassa valhemaailmassaan, vääristynyt todellisuus kuva.

Narsistille on joskus tärkeää menestymisen merkit, ulkoinen vauraus, automerkki, talo, mökki, ulkomaanmatkat.