Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, miten narsistilla on tarve kertoa jo etukäteen, miten asiat tulevat menemään. Kun mietin meidän lyhyttä suhdettamme niin hän kertoi käsikirjoituksen jo alusta asti. Hän tiesi, kuinka pitkään suhde tulee kestämään (kertoi, miten aina aiemmin on käynyt). Hän osasi kertoa seksielämämme etukäteen. Hän osasi kertoa millaisia konflikteja meille tulee tulemaan, vaikka sekin tuntui itselle täysin vieraalta kuviolta.
Toki hän kertoi paljon muutakin, joten siksi oli vaikea tajuta jutun juoni heti alkuunsa.
Narsistilla on myös tarve kertoa omista aiemmista paskatempuistaan. Kuvitelin, että hän kehtaa kertoa niistä siksi, että hän ei enää tekisi niin. Mutta taisi ollakin kyse siitä, että hän halusi vaan kertoa ja katsoa reaktiot. Toisaalta hän myös kaunisteli paljon asioita.
Onpa mielenkiintoista. Narsisti kertoi myös minulle suhteen alussa, ettei häntä ole koskaan jätetty eikä hän ole tuntenut koskaan sydänsuruja. Muistan hätkähtäneeni asiaa ja miettineeni kävisikö minulle samoin. Kun kysyin, miten voi olla noin, niin kuulemma eivät vaan olleet olleet hänelle "oikeita". Lopulta minulle kävi samoin. En kuulemma ollut oikea hänelle, vaikka meillä oli yhteisiä lapsiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun joku on iloinen, tyytyväinen, tasapainoinen ja innostunut omasta jutustaan, se saa narskun näkemään punaista. Hän kun ei koskaan tule aidosti olemaan noita asioita. Se toisen ilo ja into pitää sammuttaa ja lannistaa.
Tämä on totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, miten narsistilla on tarve kertoa jo etukäteen, miten asiat tulevat menemään. Kun mietin meidän lyhyttä suhdettamme niin hän kertoi käsikirjoituksen jo alusta asti. Hän tiesi, kuinka pitkään suhde tulee kestämään (kertoi, miten aina aiemmin on käynyt). Hän osasi kertoa seksielämämme etukäteen. Hän osasi kertoa millaisia konflikteja meille tulee tulemaan, vaikka sekin tuntui itselle täysin vieraalta kuviolta.
Toki hän kertoi paljon muutakin, joten siksi oli vaikea tajuta jutun juoni heti alkuunsa.
Narsistilla on myös tarve kertoa omista aiemmista paskatempuistaan. Kuvitelin, että hän kehtaa kertoa niistä siksi, että hän ei enää tekisi niin. Mutta taisi ollakin kyse siitä, että hän halusi vaan kertoa ja katsoa reaktiot. Toisaalta hän myös kaunisteli paljon asioita.
Onpa mielenkiintoista. Narsisti kertoi myös minulle suhteen alussa, ettei häntä ole koskaan jätetty eikä hän ole tuntenut koskaan sydänsuruja. Muistan hätkähtäneeni asiaa ja miettineeni kävisikö minulle samoin. Kun kysyin, miten voi olla noin, niin kuulemma eivät vaan olleet olleet hänelle "oikeita". Lopulta minulle kävi samoin. En kuulemma ollut oikea hänelle, vaikka meillä oli yhteisiä lapsiakin.
Mulle myös kerrottiin, että sitten jos/kun tämä joskus loppuu niin hän tietää, että hänen elämänsä edelleen jatkuu. Ja että hän on aina jättänyt eksät. No, selvisi sitten siinä vaiheessa, kun alkuhuuman olisi pitänyt kasvaa rakkaudeksi, ettei tuo ihminen päästä lähelleen eikä aitoja, syviä tunteita valloilleen. Helppohan sitä on lähteä, kun ei ole kiintynyt toiseen eikä päästänyt intiimisti henkisesti lähelleen.
Hän kuitenkin alussa leikitteli myös sillä ajatuksella, että alkaa rakastaa minua. En usko hänen rakastaneen koskaan ketään naisistaan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on jännä, miten narsistilla on tarve kertoa jo etukäteen, miten asiat tulevat menemään. Kun mietin meidän lyhyttä suhdettamme niin hän kertoi käsikirjoituksen jo alusta asti. Hän tiesi, kuinka pitkään suhde tulee kestämään (kertoi, miten aina aiemmin on käynyt). Hän osasi kertoa seksielämämme etukäteen. Hän osasi kertoa millaisia konflikteja meille tulee tulemaan, vaikka sekin tuntui itselle täysin vieraalta kuviolta.
Toki hän kertoi paljon muutakin, joten siksi oli vaikea tajuta jutun juoni heti alkuunsa.
Narsistilla on myös tarve kertoa omista aiemmista paskatempuistaan. Kuvitelin, että hän kehtaa kertoa niistä siksi, että hän ei enää tekisi niin. Mutta taisi ollakin kyse siitä, että hän halusi vaan kertoa ja katsoa reaktiot. Toisaalta hän myös kaunisteli paljon asioita.
Onpa mielenkiintoista. Narsisti kertoi myös minulle suhteen alussa, ettei häntä ole koskaan jätetty eikä hän ole tuntenut koskaan sydänsuruja. Muistan hätkähtäneeni asiaa ja miettineeni kävisikö minulle samoin. Kun kysyin, miten voi olla noin, niin kuulemma eivät vaan olleet olleet hänelle "oikeita". Lopulta minulle kävi samoin. En kuulemma ollut oikea hänelle, vaikka meillä oli yhteisiä lapsiakin.
Mietin kuka julkkis on kertonut, että on aina jättänyt puolisonsa. Renny Harlin muistaakseni. En muuten osaa sanoa, millainen on. Kova tarve myös korostaa julkisuudessa, kuinka hänen lapsensa äiti Tiffany ei koskaan kestänyt, kun Rennyllä oli joku tai kuinka ei toipunut erosta.
Puolisoiden jättämisen korostamista en tajua.
Viime aikoina otsikoissa olleista julkkiksista narsistitutka piippaa ainakin Dannyn, Rennyn ja Kurren kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman narsisti isäni yksi bravuuri kikka on myös tuo lahjojen ostaminen. Oikeasti mun tarpeet oli aina täysin turhia ja sivuutettavia lapsena, ja ne sai jättää hankkimatta. Mutta sitten taas hieman myöhemmin narsisti on aina kärppänä paikalla joka tilanteessa ostamassa huomattavan suuria lahjoja tilanteissa jossa joku muukin näkee sen kaiken. Yleensä myös syyttää ja kiristää niillä sitten jälkikäteen. Lahjat on aina ollut myös huomattavan suuria. Kyseessä siis temppu saada itselleen kunniaa minun kautta tuolla tavalla. Saa mainetta välittävänä isänä tuolla tavalla, umpikiero ihminen kun on
Vierailija kirjoitti:
Oman narsisti isäni yksi bravuuri kikka on myös tuo lahjojen ostaminen. Oikeasti mun tarpeet oli aina täysin turhia ja sivuutettavia lapsena, ja ne sai jättää hankkimatta. Mutta sitten taas hieman myöhemmin narsisti on aina kärppänä paikalla joka tilanteessa ostamassa huomattavan suuria lahjoja tilanteissa jossa joku muukin näkee sen kaiken. Yleensä myös syyttää ja kiristää niillä sitten jälkikäteen. Lahjat on aina ollut myös huomattavan suuria. Kyseessä siis temppu saada itselleen kunniaa minun kautta tuolla tavalla. Saa mainetta välittävänä isänä tuolla tavalla, umpikiero ihminen kun on
Näiden tapahtumien jälkeen aina myös todella törkeillä solvauksilla haukkuu mut pystyyn kahden kesken, viesteillä. Sellainen rakas isä ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt jonkin verran lukenut näitä kommentteja ja olen miettinyt paljon entistä suhdettani. Olen siis miettinyt oliko exäni narsisti vai olinko/ olenko sellainen itse? Minulla on todella huono itsetunto, mutta silti jollain kieroutuneella tavalla tunnen, että tiedän kaiken paremmin kuin muut ja minä olen aina oikeassa. Minun on todella vaikeaa hyväksyä, jos joku ei pidä minusta ja minä romahdin totaalisesti, kun exäni jätti minut. Hetken yritin puhua häntä perumaan päätöksensä, mutta sitten jätin hänet rauhaan. Mutta silti vielä jotenkin haluan ajatella, että hän oikeasti tajuaa tehneensä väärän päätöksen, mutta hänen pitää vain niellä ylpeytensä, että pystyy tulemaan takaisin.
toisaalta taas exäni on kohdellut minua todella huonosti suhteemme aikana ja sen jälkeenkin. Hän sanoi yhden riidan aikana, että kukaan mies ei halua minunlaistani naista. Hän sanoi, mitä kaikkea minussa on vikana. Hän sanoi, että olen liian x ja liian y ja liian z. Mutta hauskaa on, että kun puhuimme asioista sovussa, hän kertoi jättävänsä minut juuri siksi, että haluaa naisensa olevan x ja y ja z. Tämä oli todella hämmentävää. Tiedän kyllä aika hyvin, mitä asioita tein väärin, mutta mielestäni mies teki paljon asioita väärin myös.
En tiedä, menikö tämä nyt vähän aiheen ohitse, mutta välillä tulee tosi ristiriitaisia tunteita, kun jonain päivänä tuntuu, että olen ollut narsistin uhri, mutta seuraavana päivänä tuntuu, että olen itse narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne tuntee kusipäiksi. Toiset sitten lumoutuu.
Kuullessani heikon, laulavan nasaalin ja paskainen tekonaurun, voin hetken niin pahoin että voisin oksentaa.
Tyyppi on pelkkä riesa.
Onkohan tekonauru kovin yleistä? Mä nimittäin heti suhteen alussa ihmettelin miehen tekonaurua, pakotettua ja ilotonta hohotusta. Tämä toistui puhelimessa usein, kun hän kavereidensa ja työkavereidensa kanssa jutteli.
On! Ja pysyvä tekohymy. Siitä se suosiokin osin johtuu. Ei vaan ymmärrä heti et se on vain maneerinaamio.
mutta se häviää heti kun joku häntä alempiarvoinen läsnä. joku kirjoitti tässä ketjussa kuinka narsisti kohtelee pomoa verraten työpaikan siivoajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt jonkin verran lukenut näitä kommentteja ja olen miettinyt paljon entistä suhdettani. Olen siis miettinyt oliko exäni narsisti vai olinko/ olenko sellainen itse? Minulla on todella huono itsetunto, mutta silti jollain kieroutuneella tavalla tunnen, että tiedän kaiken paremmin kuin muut ja minä olen aina oikeassa. Minun on todella vaikeaa hyväksyä, jos joku ei pidä minusta ja minä romahdin totaalisesti, kun exäni jätti minut. Hetken yritin puhua häntä perumaan päätöksensä, mutta sitten jätin hänet rauhaan. Mutta silti vielä jotenkin haluan ajatella, että hän oikeasti tajuaa tehneensä väärän päätöksen, mutta hänen pitää vain niellä ylpeytensä, että pystyy tulemaan takaisin.
toisaalta taas exäni on kohdellut minua todella huonosti suhteemme aikana ja sen jälkeenkin. Hän sanoi yhden riidan aikana, että kukaan mies ei halua minunlaistani naista. Hän sanoi, mitä kaikkea minussa on vikana. Hän sanoi, että olen liian x ja liian y ja liian z. Mutta hauskaa on, että kun puhuimme asioista sovussa, hän kertoi jättävänsä minut juuri siksi, että haluaa naisensa olevan x ja y ja z. Tämä oli todella hämmentävää. Tiedän kyllä aika hyvin, mitä asioita tein väärin, mutta mielestäni mies teki paljon asioita väärin myös.
En tiedä, menikö tämä nyt vähän aiheen ohitse, mutta välillä tulee tosi ristiriitaisia tunteita, kun jonain päivänä tuntuu, että olen ollut narsistin uhri, mutta seuraavana päivänä tuntuu, että olen itse narsisti.
Ihan normaalia narsistin uhrille.
Voit arvioida omaa narsismiasi sillä, millaisia motiiveja sinulla on toiminnallesi. Oletko pahantahtoinen, juonitko, kostatko, kadehtitko? Vai oletko vain omistushaluinen, ripustautuva, riippuvainen, kiinni, jumissa tms?
Tunnen varmasti maailman itsekkäimmän ihmisen. Ei tiedä enää itkeäkö vai nauraa? No, teen kumpaakin. Tämän päivän naurettava juttu: tämä narsistinen ihminen suuttui, kun ihailin maisemaa ja kerroin nauttivani talvesta. Olihan se varmasti hänelle hirveää, että huomioni kiinnittyi maisemaan, eikä häneen! Toisekseen suuttui, kun kerroin käyneeni kävelyllä. Eli oli paha juttu, että poistuin kotoani eli minulla oli muuta elämää ja hetkeen en ollut saatavilla tai häntä huomioimassa. Ihan oikeasti miten voi joku olla noin itsekäs?! Emmekä edes asu yhdessä vaan olemme jonkinlaisessa suhteessa. Mutta aivan sairastahan se on, että tämä ihminen suuttuu kaikesta, mikä ei liity häneen tai jos ei häntä huomioi ihaillen 24/7 tai ei ole ”saatavilla” milloin tahansa. Mitään muuta edes normaalia arkista elämää ei saisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutamassa lähteessä on tullut vastaan se, että narsistin tapa lopettaa parisuhde on usein hyvin satuttava ja yllättävä. Päätökseen ei siis päädytä yhdessä, vaan se on narsistin yksipuolinen päätös. Esimerkkeinä lueteltiin puolison jättäminen kun tämä sairastuu (esim. syöpään), kun yhteinen lapsi sairastuu vakavasti, kun puoliso jää työttömäksi, kun on juuri ostettu yhteinen koti, kun on juuri aloitettu lapsettomuushoidot tms. Usein valmiina on myös jo uusi kumppani.
Kun ero on yllättävä tai näin satuttava, niin narsistin uhri voi täysin romahtaa ja hetkellisesti "seota". Se ei kuitenkaan tee jätetystä narsistia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt jonkin verran lukenut näitä kommentteja ja olen miettinyt paljon entistä suhdettani. Olen siis miettinyt oliko exäni narsisti vai olinko/ olenko sellainen itse? Minulla on todella huono itsetunto, mutta silti jollain kieroutuneella tavalla tunnen, että tiedän kaiken paremmin kuin muut ja minä olen aina oikeassa. Minun on todella vaikeaa hyväksyä, jos joku ei pidä minusta ja minä romahdin totaalisesti, kun exäni jätti minut. Hetken yritin puhua häntä perumaan päätöksensä, mutta sitten jätin hänet rauhaan. Mutta silti vielä jotenkin haluan ajatella, että hän oikeasti tajuaa tehneensä väärän päätöksen, mutta hänen pitää vain niellä ylpeytensä, että pystyy tulemaan takaisin.
toisaalta taas exäni on kohdellut minua todella huonosti suhteemme aikana ja sen jälkeenkin. Hän sanoi yhden riidan aikana, että kukaan mies ei halua minunlaistani naista. Hän sanoi, mitä kaikkea minussa on vikana. Hän sanoi, että olen liian x ja liian y ja liian z. Mutta hauskaa on, että kun puhuimme asioista sovussa, hän kertoi jättävänsä minut juuri siksi, että haluaa naisensa olevan x ja y ja z. Tämä oli todella hämmentävää. Tiedän kyllä aika hyvin, mitä asioita tein väärin, mutta mielestäni mies teki paljon asioita väärin myös.
En tiedä, menikö tämä nyt vähän aiheen ohitse, mutta välillä tulee tosi ristiriitaisia tunteita, kun jonain päivänä tuntuu, että olen ollut narsistin uhri, mutta seuraavana päivänä tuntuu, että olen itse narsisti.
Ihan normaalia narsistin uhrille.
Voit arvioida omaa narsismiasi sillä, millaisia motiiveja sinulla on toiminnallesi. Oletko pahantahtoinen, juonitko, kostatko, kadehtitko? Vai oletko vain omistushaluinen, ripustautuva, riippuvainen, kiinni, jumissa tms?
Olen ripustautuva ja todella riippuvainen toisen huomiosta. Pahimpina hetkinä on kyllä tullut ajatuksia, että haluaisin jotenkin kostaa kaiken, mutta sitten jotenkin ajattelen, että en pystyisi elämään itseni kanssa jos alkaisin vehkeilemään jotain. Olo tuntuu todella p*skalta ja tiedän, että vihaisin itseäni vain enemmän, jos tekisin jotain ilkeää. Mutta toisaalta olen miettinyt, millaisia asioita haluaisin keskustella hänen kanssaan ja miettinyt, jos joskus keskustelemme, mitä voin vastata mihinkin ja mitä en missään tapauksessa saa sanoa, etten menettäisi kasvojani ja ettei hän pääse lyömään minua alas. Siinä mielessä koen jonkin verran olevan manipuloiva ja ehkä olin sitä myös suhteen aikana, että riitojen aikana väänsin ja käänsin asioita niin, että sain toisen puhumaan itsensä pussiin. Mutta lopulta kaikessa motiivinani on vain se, että haluaisin kovasti palata yhteen ja korjata sen, mikä meidän suhteessamme oli pielessä. Kipeää tekee, kun tietää, että pitäisi antaa olla ja toinen ei vain halua tai pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oman narsisti isäni yksi bravuuri kikka on myös tuo lahjojen ostaminen. Oikeasti mun tarpeet oli aina täysin turhia ja sivuutettavia lapsena, ja ne sai jättää hankkimatta. Mutta sitten taas hieman myöhemmin narsisti on aina kärppänä paikalla joka tilanteessa ostamassa huomattavan suuria lahjoja tilanteissa jossa joku muukin näkee sen kaiken. Yleensä myös syyttää ja kiristää niillä sitten jälkikäteen. Lahjat on aina ollut myös huomattavan suuria. Kyseessä siis temppu saada itselleen kunniaa minun kautta tuolla tavalla. Saa mainetta välittävänä isänä tuolla tavalla, umpikiero ihminen kun on
Silloin harvoin kun tapaa lapsia, niin kuvat heti Facebookiin. Parhaat lahjat on saatu silloin, kun muita ollut näkemässä lahjojen avaamisen. Toisaalta osa lahjoista sellaisia, joita lahjansaaja ei ole käyttänyt, vaan siirtynyt kätevästi lahjan antajalle esim. moottoripyöräkypärä, -hanskat ja -lasit. Kuinkas sattuikaan.
Vierailija kirjoitti:
Viime aikoina otsikoissa olleista julkkiksista narsistitutka piippaa ainakin Dannyn, Rennyn ja Kurren kohdalla.
Ihan samaa olen miettinyt itsekseni!
Samoin Karita Mattila, Sari Havas, Anna Puu ja Emilia Leppilampi vaikuttavat narsistisilta tai narsisteilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime aikoina otsikoissa olleista julkkiksista narsistitutka piippaa ainakin Dannyn, Rennyn ja Kurren kohdalla.
Ihan samaa olen miettinyt itsekseni!
Samoin Karita Mattila, Sari Havas, Anna Puu ja Emilia Leppilampi vaikuttavat narsistisilta tai narsisteilta.
Havas on ollut aika yllätys. Mä en ymmärrä miksi pitää vöyhkätä seksistä suuna päänä. Ihan kuin olisi keksinyt pyörän uudelleen tai jotain. Monella muullakin on tyydyttävä ja hyvä seksielämä, mutta ei sitä tarvitse julistamalla julistaa.
Ihan jäädyin kauhusta kun luin tuosta seksistä! Tosiaan ajattelin nazistin kanssa aikoinaan että olen vain joku runk gaus alusta kolmen sekunnin seksille. Ihmetteli miksi en enää halunnut, sitä jaksoi kyllä mankua eikä koskaan tajunnut mikä oli vikana. Aina se oli myös käpälöimässä nukkuessani, ei siis mitään tajua rajoista, mikä on sopivaa yms normaaliksi luokiteltavaa kanssakäymistä. Todellakin teini joka ei kerro omista menoistaan, ei ota vastuuta, ei rakenna yhteistä tulevaisuutta, maksaa vain omat ostoksensa, pelaa vain oman Görbänsä kanssa.
Tää on niin avannut silmät sille että isäni ei todellakaan ole normaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten narsisti suhtautuu siihen että lähteeksi aikomansa onkin älykkäämpi kuin narsisti itse eikä lähde mukaan perinteisiin hoovering yms tempauksiin tai uskomaan hänen juttujaan? Mulle ainakin voi kokeilla vaikka mitä mutta harmaan kiven metodi on niin syvälle iskostunut ettei minusta saa irti edes vihareaktiota.
Narsisti palaa siis aina, ennemmin tai myöhemmin vaikka vuosienkin päästä, yhtäkkiä kyselemään kuulumisia tai jopa suoraan ehdottelemaan. On jopa kosinut parin viestinvaihdon jälkeen. Koska hän on minulle tahtomattaan ihan nobody, vastaan toki ystävällisesti muutamalla sanalla kuten kelle tahansa tuntemattomalle vaikka bussipysäkillä. Yleensä tämä narsisti aktivoituessaan jaksaa hetken kokeilla kylmää/kuumaa yms tempauksia kunnes perääntyy oma-aloitteisesti vaikka olen ystävällisesti ja kunnioittavasti lähtenyt keskuteluun mukaan. Olisi mielenkiintoista päästä tuohon hetkeen, että mitä hän ajattelee kun tajuaa ettei merkitsekään minulle mitään eikä tule saamaan haluamaansa draamaa ja tämän johdosta lähteekin itse takaisin luolaansa nuolemaan haavojaan.
Tämä sama kuvio toteutunut koko tuntemisemme ajan (yli 20 vuotta) useammin kuin kerran ja ihmetyttää miksi hän tulee aina takaisin kokeilemaan. Ei tule koskaan pääsemään ihoni alle vaikka kuinka haluaisi.
Yhden katsomani videon pohjalta, missä narsistinen nainen on rehellinen itsestään, tuli ajatus voiko kyse olla siitä, että tämä lähestyjä haluaa sinun muistavan hänet? Hän ei siis siedä ajatusta siitä että hän unohtuu ja siksi muistuttelee näin olemassaolostaan. Se että avaat hänen viestinsä on hänelle myönteinen signaali. Ehkäpä hän ajattelee, että jokin portti on vielä avoinna.
Mulla ei ihan tuollaisesta ole kokemusta (kosinta jne) mutta ajattelen että arkipäiväisempi versio siitä on aiemmin laittamani esimerkki. Yhteyttä ei ole ollut moneen vuoteen, mutta yhtäkkiä kysytään lähtisinkö elokuviin. Kun vastaan myöntävästi keskustelu loppuukin siihen eikä henkilöstä kuulu mitään. Otappa näistä nyt selvää.
Ap
Uskon myös tuohon unohtamisteoriaan. Kerran hän soitti minulle yllättäen (kun en ollut lukenut/vastannut hänen viesteihinsä Facessa tai tekstarina) enkä tunnistanut hänen numeroaan vaan vastasin virallisesti omalla koko nimelläni :D Ymmärsiköhän viimein että en todella ole tallentanut hänen numeroaan, en estänyt enkä mitään sellaista kimpaantumisreaktiota koska hän ei nyt ihan oikeasti ole yhtä merkittävä minulle kuin itse luulee.
Minulle tapahtui täsmälleen samoin :D Eksä oli ihan hämmentynyt, miksi minä vastaan hänelle virallisesti koko nimellä. Kerroin, että en tiennyt kuka soittaa, kun olen hänen numeronsa poistanut. Estin hänen numeron sen puhelun jälkeen. Lokitiedoista silti näkee, että yrittää noin puolen vuoden välein tavoitella.
Minullekin kävi suhteessa niin, että mikään ei tuntunut enää miltään. Se oli yksi syy miksi se jatkui liian pitkään, kun ei siinä turrassa olemisessa ollut halua ja kykyä tehdä isoja ratkaisuja. En muista oikein kunnolla suhteen aikaisia tapahtumia, hyviäkään. Tunteettomuus on ehkä jotenkin blokannut muistia? Sen ahdistavan olotilan muistan, mikä oli niiden viikkojen mittaisten mykkäkoulujen aikana. Tuntuu ihan hullulta, että olen sellaiseen suostunut. Aina kun päätin asialle jotain tehdä, olin kuin täi tervassa. En uskaltanut mitään uusien rangaistusten pelossa. Sitten kun hän ei merkinnyt minulle enää mitään, aloin pitämään puoleni. Ja ero siitä tuli.
Asuitteko te yhdessä vai etäsuhde? Minkä mittaisia mykkäkouluja ja oliko niitä paljon? Lähtivätkö ne jostain riidasta vai jostain muusta? Narsistiksi epäilemäni uusi etäsuhde on ollut nyt kaksi viikkoa mykkäkoulussa (jouluviikosta!) ja koen, että suhde oli nyt sitten tässä.
Meillä oli omat asunnot, mutta vietimme kaiken ajan yhdessä, vuorotellen molemmissa asunnoissa. Paitsi ne mykkäkoulut. Ensimmäinen mykkäkoulu alkoi, kun sanoin "voi kun olisimme aina näin onnellisia". Niinpä. Mykkäkoulun jälkeen selitti, että sillä kommentilla törkeästi kyseenalaistin koko suhteemme ja tahallani maalasin piruja seinille. Viimeinen mykkäkoulu alkoi, kun olin nukkunut yön huonosti, koska hän oli jostain syystä levoton koko yön. Kysyi syytä minun väsymykseen ja sanoin ihan neutraalisti, että "en saanut unta kun olit jatkuvasti liikkeellä". Kuulemma törkeästi pilasin hänen hyvän aamunsa syyllistämällä omasta unettomuudestani jne. Tällaista se suuttuminen oli, hän kutsui näitä riidoiksi, minä en oikein tiennyt koskaan mistä tarkalleen ottaen riideltiin. Lyhin mykkäkoulu kesti 5 päivää ja pisin yli 2 kuukautta. Suunnilleen puolen vuoden välein tapahtuivat.
Kun "riidat" ovat tätä luokkaa, niin vaikea kuvitella, miten olisimme kommunikoineet, jos olisi tullut ihan oikeita ongelmia. En olisi koskaan voinut sanoa omia ajatuksia, koska rangaistus oli aina mykkäkoulu. Myöhemmin tuli myös raivokohtauksia, jossa tavarat hajosivat. Toivoisin, että sinun ei tarvisisi ottaa oppia kantapään kautta. Jos kumppani rakastaa ja välittää sinusta, hän tulee selvittämään asiat puhumalla kanssasi, ja ongelmiin löytyy myös ratkaisu. Silent treatment on parempi termi kuin "mykkäkoulu". Hän kouluttaa sinua varomaan itsesi ilmaisemista ja tottelemaan häntä. Yksi hälytysmerkki tuossa on että se on alkanut jouluviikolla. Meilläkin juhlapyhät nostivat hänen kiukkunsa pintaan aina jossain kohtaa. Ja etenkin ennen joulua kannatti nöyryyttää minua, kun halusin sovun hinnalla millä hyvänsä, kun puoli sukua oli tulossa meille joulunviettoon.
Mykkäkoulusta vielä sen verran, että eksäni koki olevansa oikeutettu tekemään silloin mitä halusi. Hän kuitenkin rakkauspommitti minua säännöllisesti, joten oli valtava järkytys kun sain tietää, että hän oli Tinderissä ja muilla treffipalstoilla selkäni takani. Lisäksi oli muutakin holtitonta käytöstä, joka selvisi vasta myöhemmin. Minun seurassa kuitenkin esitti ihan jotain muuta. Ole tarkkana, että tiedät mitä sen mykkäkoulun takana oikeasti on. Narsistinen henkilö oikeuttaa itselleen kaikenlaista sillä varjolla, että sinä olet kohdellut häntä huonosti hänen mielestään.
Valmistujaisjuhlani, joissa narsku oli vieraana, olivat mielenkiintoiset. Hän piti minulle onnittelupuheen, jossa yhtäkkiä alkoi ylistää kaukaista sukulaistaan, joka oli tällainen ns. superopiskelija ja suorittanut maisterin tutkinnon parissa vuodessa. Sukulainen oli fiksu, motivaatio kohdallaan ja työllistyi jo opiskeluaikanaan hyväpalkkaiseksi johtajaksi. Kuuntelin silmät pyöreinä. Ei narsku sanonut suoraan mitään rumaa, mutta hän pilasi juhlani, tunsin miten aloin valua tuolilta pöydän alle ja maan alle ja miten häpeä tuntui kurkussa isona palana, jota en saanut nielaistuksi alas. Söin väkisin omaa kakkuani lusikallisen, ja päässä hak kasi ihan fyysisenä kipuna narskun äskeiset sanat, miten en ollut mitään. Ihmettelen jälkikäteen, miten narskun puoliso ja aikuinen lapsi esimerkiksi eivät puuttuneet äitinsä puheeseen vaan antoivat sen vain jatkua, eikä kukaan olevinaan huomannut mitään outoa. Hyvät juhlat oli kuulemma.