Narsistin keskustelutyyli
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Narsisti esineellistää ihmiset. Esimerkiksi narsisti vanhempani ei koskaan tervehtinyt kun saapui kotiin. No en minäkään kyllä tervehdi esimerkiksi autoani aamuisin. Samoin narsisti olettaa, että hovin jäsen toimii kuten narsisti haluaa. No samoin minä kun ajan esimerkiksi autoa ja jos olen kääntymässä vasemmalle niin Jos auto kääntyisikin omatoimisesti oikealle niin johan alkaisi ottaa pattiin. Puhumattakaan siitä, että se kurvailisi mihin haluaa, enkä voisi vaikuttaa sen kulkemiseen. Narsisti ajattelee samoin ihmisistä. Silloin kun on samaa mieltä nassen kanssa niin menee jotenkuten, mutta jos ottaa itse ohjat käsiin niin johan muuttuu ääni kellossa.
Dr Ramanilla oli jossain esineellistämisestä matkalaukkuvertaus. Että tosiaan ottaa päähän, jos se matkalaukku lojuu siinä jossain olohuoneessa jaloissa. Ja HG Tudor käyttää sitä leivänpaahdinta. Kaikki hyvin niin kauan kuin suoritat halutun funktion etkä pidä meteliä itsestäsi. Tietty saattaa joskus silti haluta käyttää toista paahdinta välillä, koska ei ne niin hirveän ihmeellisiä ole.
Olipa hyvä tuo matkalaukkuvertaus. Se on minusta jopa parempi kuin leivänpaahdin. Leivänpaahdin on aika neutraali, mutta matkalaukku ei ole. Se tosiaan ärsyttää olohuoneessa siinä arjessa, mutta välillä se on hyvin tarpeellinen ja jopa jännittävä. Tai ei siis itsessään, mutta sillä on välinearvoa.
Narsistihullu jatkaa heti, kun keksii jonkun uuden otsikon, jossa esiintyy sana narsisti, sillä Narsistihullun ruokahalua ei voi tyydyttää, sillä hän on itse narsku, jonka täytyy tehdä narsistiavauksia päästäkseen pätemään !
https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000008658242.html
Tässäpä tyylinäyte. Vetoaa sääntöihin, sopimuksiin ja lakeihin, mutta itse tekee kaikenlaista vilunkia. Miten kehtaa -kysymys nousee muilla mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Onni on, että me muut voimme ottaa jalat alle ja siivota narskun pois elämästämme. Ja elämänlaatu kohenee huomattavasti. Iloa, kepeyttä, rentoutta, luottamusta elämään ja ihmisiin. Hyviä ihmissuhteita.
Narsistilla on paskempi osa. Hän ei ikinä pääse pakoon itseään, vaan joutuu pyörimään ikuisesti mielensä myrkyissä.
Totta. Mun tapauksessa oli vaan niin paljon taloudellista valtaa toisella, että ei ihan heti onnistunut lähteminen.
Vierailija kirjoitti:
Narsismia voidaan yksinkertaisuudessaan kuvata janana, eli suorana, jonka toisessapäässä on ideaali läheisriippuvainen (superkiltti miellyttäjä) ja toisessapäässä ideaalinarsisti eli(superitsekäs ja ilkeä), kysymys kuuluu, onko tavallinen ihminen keskimäärin janan puolivälissä, jolloin sillä olisi piirteitä narsismista mutta myös läheisriippuvuudesta, vai voiko tuota janamallia ylipäätään käyttää tavalliseen ihmiseen? Jos tuo janamalli kuvastaa luonnehäiriötä ja sitä ei ole tavallisella ihmisellä.
No ihan tavallinen ihminen narsistikin on ja hän voi olla myös "superkiltti miellyttäjä" .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Narsismia voidaan yksinkertaisuudessaan kuvata janana, eli suorana, jonka toisessapäässä on ideaali läheisriippuvainen (superkiltti miellyttäjä) ja toisessapäässä ideaalinarsisti eli(superitsekäs ja ilkeä), kysymys kuuluu, onko tavallinen ihminen keskimäärin janan puolivälissä, jolloin sillä olisi piirteitä narsismista mutta myös läheisriippuvuudesta, vai voiko tuota janamallia ylipäätään käyttää tavalliseen ihmiseen? Jos tuo janamalli kuvastaa luonnehäiriötä ja sitä ei ole tavallisella ihmisellä.
No ihan tavallinen ihminen narsistikin on ja hän voi olla myös "superkiltti miellyttäjä" .
No ei ole. Hullu se on terveisin dg. narsistin ENTINEN läheinen. Ja tämä on totta , minä jatkan elämääni tyytyväisenä mutta narsisti jostain kumman syystä kihisee raivosta ja kateudesta.
Narsistin puollustajille sellainen huomio, että narsisti kyllä toimii ihan tietoisesti, ei siis ole mitään tahatonta se narsistin toiminta. Yllättävän paljon samankaltaisuuksia heidän toiminnassaan vaikka kyseessä olisi eri narsisti niin heillä toiminta silti noudattaa samoja kaavoja. Lisäksi jos minulta esim katkeaa jalka niin se ei tarkoita sitä että naapurin penaltakin pitää katkaista jotta oltaisiin samalla viivalla. Narsisti ei hyväksy vajavaisuuttaan, josta on jollakin tasolla tietoinen. Vaikka aina sanotaankin, että nasse ei nää itsessään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Olipa hyvä tuo matkalaukkuvertaus. Se on minusta jopa parempi kuin leivänpaahdin. Leivänpaahdin on aika neutraali, mutta matkalaukku ei ole. Se tosiaan ärsyttää olohuoneessa siinä arjessa, mutta välillä se on hyvin tarpeellinen ja jopa jännittävä. Tai ei siis itsessään, mutta sillä on välinearvoa.
Välinearvo. Siinä ydinsana. Narsistille ihmissuhteet ovat pelkkiä transaktioita. Hyötymissuhteita. Niillä on nasselle vain välinearvoa sille, että hän saa jotain hyötyä.
Tuntemani narsistimiehet ovat molemmat hyvin tietoisesti valinneet puolisonsa rikkaista suvuista. Korkeintaan haaveet tulevaisuuden perinnöistä ja vaimosta lypsylehmänä pidättelee nassea heittäytymästä täysin raakalaiseksi. Vaikka hyvin sairaita ne suhteet silti on. Eivät he osaa oikeasti rakastaa.
Silti he jossain syvällä sisällään tajuavat oman pahan olonsa ja, että heillä on päässä vikaa. Mutta selittävät sen pois, että muut ei ymmärrä, muut ovat heikkoja, muut ovat kateellisia. Ja suotavat valheita yhä kiihtyvällä tahdilla ja rakentavat fasadiaan ja maskiaan yhä vahvemmaksi. Mutta ei hirviö siellä sisällä mihinkään poistu.
Hyvä video siitä, miten narsistimies etsii naisesta itselleen äitiä, mutta siihen ei voi mennä suoraan vaan välivaiheiden kautta. Selittää hyvin sen, miksi ekaän kanssa tuli sellainen olo, että hän pitää minua äitinään. Hän itse vaihteli teinin ja lapsen roolien välillä, kun alkuun esitti miestä.
"Voivatko vallasta huumaantuneet aivot korjata itse itseään? Eivät ainakaan nopeasti, mikäli lainkaan, Robertson sanoo.
– Yksinvaltiaan aivot ovat kuin kokaiiniaddiktilla, koukussa aina uuden dopamiiniannoksen jahtaamiseen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ainoa tapa katkaista kierre on tällöin saada johtaja pois vallasta, kuten kävi Hruštšovillekin."
https://yle.fi/uutiset/3-12339634
Narsistin uhrit ovat usein koukussa uuteen dopamiiniannokseen. Näinköhän myös narsistit ovat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa hyvä tuo matkalaukkuvertaus. Se on minusta jopa parempi kuin leivänpaahdin. Leivänpaahdin on aika neutraali, mutta matkalaukku ei ole. Se tosiaan ärsyttää olohuoneessa siinä arjessa, mutta välillä se on hyvin tarpeellinen ja jopa jännittävä. Tai ei siis itsessään, mutta sillä on välinearvoa.
Välinearvo. Siinä ydinsana. Narsistille ihmissuhteet ovat pelkkiä transaktioita. Hyötymissuhteita. Niillä on nasselle vain välinearvoa sille, että hän saa jotain hyötyä.
Tuntemani narsistimiehet ovat molemmat hyvin tietoisesti valinneet puolisonsa rikkaista suvuista. Korkeintaan haaveet tulevaisuuden perinnöistä ja vaimosta lypsylehmänä pidättelee nassea heittäytymästä täysin raakalaiseksi. Vaikka hyvin sairaita ne suhteet silti on. Eivät he osaa oikeasti rakastaa.
Silti he jossain syvällä sisällään tajuavat oman pahan olonsa ja, että heillä on päässä vikaa. Mutta selittävät sen pois, että muut ei ymmärrä, muut ovat heikkoja, muut ovat kateellisia. Ja suotavat valheita yhä kiihtyvällä tahdilla ja rakentavat fasadiaan ja maskiaan yhä vahvemmaksi. Mutta ei hirviö siellä sisällä mihinkään poistu.
Minä en ollut rikkaasta suvusta, mutta narsisti usein huusi, että ottaa seuraavaksi rikkaan elättäjän, että hänkin haluaa elättäjän.
Kun puhui uuden naisystävän muutosta hänen luokseen, niin tämä tuli siinä yhteydessä ilmi, kun totesi minulle ääneen tarvitsevansa tätä naisystävää kotona lastenhoidollisista syistä. "Alan mobilisoimaan asiaa", sanoi, kun ilmeisesti viittasi siihen, että pyytää naisystävää asumaan luokseen. Romanttista.
Siinä sitä välinearvoa.
Haukkuu toisia narsistiksi, kääntää asiat niin, että toisella on mielenterveysongelmia, kääntää asiat toisen syyksi.
Mark kirjoitti:
Kovin pienistä asioista näyttää narsistiksi joutuvan. Todellisuudessa kyse voi olla ihmisen itsensä ongelmista nähdä vastapuolen asioissa tai erillaisuudessa jotain sen sijaan hän ymmärtämättömänä ehkä itsekeskeisenäkin tuomitsee toisia narsisteiksi. Ei kaikki jaksa tyhjänpäiväistä keskustelua jossa ei ole pointtia. Sinulle tärkeät asiat voi olla toiselle täysin arvottomia turhia riippuen elämänkatsomuksesta. Itselleni kaikki pinnallisuus ja julkkis keskustelut ja juorut on roskaa ja moni muu asia joka ei ole järkeen sidoksissa. siksi ei oteta niihin kantaa toinen ei koe niitä tärkeiksi. Olisi rasittavaa joutua pakosta kysymään jostain tylsästä aiheesta lisäkysymyksiä joihin tietää jo vastauksen. Jos ihmisellä ei ole älyllistä keskustelukumppania hän tylsistyy koska itsestäänselvyyksistä ei jaksa jaaritella. Toki narsistejakin on olemassa mutta onkohan prosentillakaan tähänkään ketjuun vastanneista oikeaa narsistia vastassa.
Kannattaa valita puoliso sisäisien ei ulkoisien ominaisuuksien puolesta. Avioerojen määrä kertoo että ihastutaan vartaloon mutta sisäistä tunnetta ei ole muuta kuin kiima ja jännitys. Sitten kun ne loppuu se on hyvästi ja parhaassa tapauksessa on vielä pari muksua ja asuntolaina tässä rakkaudettomassa väärin perustein solmitussa liitossa.
Koitin ihan tosissani ymmärtää kommentin pointin, mutta koska narsistin logiikasta harvoin saa mitään tolkkua, niin jäipä tämäkin itselleni mysteeriksi.
Eli siis uhrit ovat valinneet sokeasti komeat kumppanit ja puhuvat näille tyhjänpäiväisyyksiä ja siten kalkki on vain omaa syytä? Tarkoitatko siis, että komeat / kauniit ihmiset ovat tyhmi… Ei, en pysty. Mihin ne narsistit oikein tästä katosivat?
Onneksi tässä ketjussa kaikki osaa jo tunnustaa sumutuksen ja narsistin sanasopan. Näin ollen voidaan ohittaa nämä defenssiviestit (lainattu).
Kuulkaas rakkaat toverit, minä alan olla noin 1,5 vuoden toipumisen jälkeen siinä pisteessä, että narsisti-ex on minulle vain ”somebody that I used to know”. En oikeastaan laita häntä edes ex-kumppaneiden joukkioon, vaan koen lähinnä, että hän oli joku hetkellinen häiriö elämässäni. Glitch.
Suhteemme ei ollut hirvittävän pitkä, mutta tuhoa saa kyllä lyhyessäkin ajassa aikaan. Itse olin totaalisen rakastunut ja täydellisen luottavainen, joten kaikki narsistin kura upposi minuun kuin kuuma veitsi voihin.
Kamala ajatella, että olin suhteessa vain leivänpaahdin, jonka olisi pitänyt olla samalla aikuiselle miehelle äiti. Mutta tässäkin pitää olla armollinen itselle. Tein parhaani ja toinen, no ei tehnyt. Teki ehkä bare minimumin, jos sitäkään.
Eheytyminen on vaatinut paljon terapiaa (kolme eri ihanaa terapeuttia kahden vuoden aikana, aloitin terapian jo ennen eroa), joogaa, meditointia, kursseja, ystäviä, self-help-kirjoja ja roimasti kyyneleitä.
Suuri rooli on ollut myös tällä ketjulla, sillä on ollut huojentavaa tajuta, että minun narsistini toimi samalla tavalla kuin kaikki muutkin narsistit. Vika ei ollutkaan minussa, eikä kokemukseni ole keksittyjä. Kiitos siis kaikille hyvistä kommenteista ja fiksusta keskustelusta. Toivon kaikille voimia eheytymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku ei voi tykätä siitä, että henkistä ja fyysistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneet saavat hyödyllistä tukea toisiltaan? Ei kai vaan voi olla.....? Hmm...
Onneksi uhrit, jotka ovat päässeet jo lähtemään narsistin vaikutuspiiristä ovat tehneet jo itse sen kovan työn ja maksaneet oppirahat siitä että kaikesta kaasuvalotuksesta, sumutuksesta, valehtelusta, hovistelusta ja loukkauksista huolimatta ovat nähneet sen kaiken läpi ja pystyneet näkemään ne todelliset tarkoitusperät ja narsismin typeryyden isossa kuvassa. Näitä tällaisia ihmisiä ei pysty enää huijaamaan ja loukkaamaan samoilla tempuilla edes yrittämällä, huvittua yrityksistä tietenkin voi.
Eilen viimeksi mietin "mitä minä teen täällä?“ enkä tarkoita tätä ketjua, vaikka sitäkin jopa tänäänkin mietin.
Me ei oltu missään narsistien tukiryhmässä, vaan toisenlaisessa tukiryhmässä johon kuuluu pari narsistiakin.
Yhteisen asian äärellä kuitenkin. Nämä narsistit eivät koe kuuluvansa kyseiseen ryhmään. Mitä he siis tekevät siellä?
Kukaan ei heitä sinne pakottanut. Minä olin hiljaa, vaikka olisin voinut sanoa että jos nämä asiat olisivat näin kuin narsisti kertoo niin meistä kukaan ei olisi siellä.
On myös tyyppi joka ei oikein tiedä kuka hän on, mitä hän tekee siellä ja piikit pystyssä vähän sohottaa sinne tänne ymmärtämättä ettei hän ole yhtään sen huonompi/parempi kuin muutkaan meistä.
Saman taipaisesti toimii kuin narsistit, mutta ero näillä on selvä.
Asioista kuitenkin täytyy voida keskustella. Ei me voida tukea toisiamme selittämällä että tämä asia johon haemme tukea toisiltamme on meille päivän selvä asia ja tällä tavalla kuin joku keksii sanoa.
"Asia on näin ja sillä selvä.".
Kun se ei ole.
Jos se olisi niin koko ryhmää ei olisi olemassa.
Tässäkin ketjussa olisi hyvä puhua avoimemmin asioista eikä aina hyökätä kun joku sanoo jotain mitä ei haluta kuulla.
En minä päässyt narsistista eroon uhriutumalla ja hyökkäämällä ja pitämällä pääni pensaassa.
En ole päässyt vieläkään täysin. Se suurin työ tapahtuu oman pään sisällä. Ei ole helppoa nähdä jotakin jota muut eivät halua nähdä.
Ei ole helppoa joutua kiusan teon kohteeksi etenkään jos et edes tiedä kuka sitä kiusaa tekee.
Ja se suurin kahle on oman pään sisällä.
Se kahle on myös narsistilla.
Tää keskustelu on osittain sitä samaa myrkkyä täynnä. Toiset sen näkee ja toiset ei.
Narsistin keskustelutyyli on sitä, että kaiken pitää mennä kuten hän haluaa, tai muuten kostaa pahalla tavalla. Ja tämä on sitten yhdessä sopimista ja neuvottelua. Sitten kostaa koko maalle, eristää pienen hovinsa bunkkeriin ja koko maansa muusta maailmasta täysin. Jatkaa toisen maan hävittämistä, mikään ei pysäytä häntä ennen kuin vastapuoli suostuu täysin hänen ehtoihinsa. Ja tuo kaikki on tietysti sen toisen osapuolen syytä, hän ei halua mitään pahaa naapureille.
Vierailija kirjoitti:
Narsistin keskustelutyyli on sitä, että kaiken pitää mennä kuten hän haluaa, tai muuten kostaa pahalla tavalla. Ja tämä on sitten yhdessä sopimista ja neuvottelua. Sitten kostaa koko maalle, eristää pienen hovinsa bunkkeriin ja koko maansa muusta maailmasta täysin. Jatkaa toisen maan hävittämistä, mikään ei pysäytä häntä ennen kuin vastapuoli suostuu täysin hänen ehtoihinsa. Ja tuo kaikki on tietysti sen toisen osapuolen syytä, hän ei halua mitään pahaa naapureille.
Näin se menee sekä isossa mittakaavassa (mihin osuvasti viittaat) että pienessä mittakaavassa.
Pienessä mittakaavassa ja tavallisten ihmisten arjessa myös. Nasse ensin itse kohtelee ihmisiä huonosti ja julmasti, rikkoo rajoja, valehtelee ja käyttäytyy epävakaasti. Sitten kun joku laittaakin rajat moiselle perseilylle ja nostaa nassen rumat teit esiin, nasse nostaa mekkalan. Että se Toinen on hankala, kun ei tee kuten hän määrää. Tai että sillä Toisella on ongelma kun ei luota häneen, vaikka nasse ei ole ikinä itse luottamuksen arvoinen.
Ongelmat lähtevät narsistista itsestään. Ja kun tulee konflikti ja joku nousee vastaan, hän ei näe omaa rooliaan koko tilanteen alullepanijana. Että syy oli alunperin hänessä. Hän on sokea oman käytöksensä ja toimintansa seurauksille.
Kaipa hän vilpittömästi kuvittelee, että hän voi kohdella muita ihan miten paskkasti vain, ja silti kaikkien pitäisi palvoa maata hänen jalkojensa juuressa. Ja elleivät he näin tee, ongelma on niissä muissa.
Kaipa se on ihan aivojen rakenteessa tuo puute, ettei näe oman käytöksensä seurauksia ja ota vastuuta niistä.
Tämä ei ole narsismin kuvaus vaan epäterveen vuorovaikutuksen kuvaus.