Narsistin keskustelutyyli
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Rikoksen uhri, narsistin uhri ry. Jos tämä aihealue on tuttu ja kokemus omakohtainen, väitän että useimmat kokevat itsensä uhrina.
Jos narsisti olisi se, joka näkisi kiusaamansa henkilön uhrina, luulisi hänen pyrkivän muuttamaan käytöstään. Narsismiakin on eri asteista. Luulen, että useimmat narsistit eivät näe "uhria" tai "kohdetta", vaan sanoisivat käyttäytyvänsä ihan normaalisti ilman tarkoitusta aiheuttaa pahaa mieltä.
Sanat eivät ole vain sanoja vaan käyttämämme kieli paljastaa tahtomattamme ajatuksemme ja tarkoituksemme.
Kyllä narsisti ihan tietoisesti valehtelee ja ihan tietoisesti loukkaa tai provosoi. He nauttivat siitä, että he ovat löytäneet napit, joita painella ja saada aikaan reaktioa ihan kuin itse nautit siitä, kun saat tuotettua toiselle iloa. Vertaa narsistia ilkikuriseen lapseen, joka ihan tahallaan kiusaa toista.
Sen sijaan luultavasti vain psykopaattinarsisti haluaa pitkäjänteisesti tuhota vastapuolen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä narsisti ihan tietoisesti valehtelee ja ihan tietoisesti loukkaa tai provosoi. He nauttivat siitä, että he ovat löytäneet napit, joita painella ja saada aikaan reaktioa ihan kuin itse nautit siitä, kun saat tuotettua toiselle iloa. Vertaa narsistia ilkikuriseen lapseen, joka ihan tahallaan kiusaa toista.
Sen sijaan luultavasti vain psykopaattinarsisti haluaa pitkäjänteisesti tuhota vastapuolen.
Minun kokemukseni mukaan useimmat eivät todellakaan tietoisesti valehtele ja loukkaa. Sosiopaattin. sadistinen n. tai psykop.n. näin varmasti tekevät.
Muutenhan sitä uhrina olisi helppoa katkaista välit, ottaa etäisyyttä, oli kuinka heikko tai läheisriippuva tahansa.
Tuntemistani narsisteista useimmat eivät näe käytöksessään mitään vikaa. He kuvittelevat toimivansa juuri niin kuin pitääkin. Sairauden tunto puuttuu kokonaan. Tunnen myös lievästi narskuja, jotka tiedostavat piirteensä. He ovat useimmiten narsistin lapsia.
Tästä olisi kyllä hyvä saada tilastoja. Tahallisesti tuhoavalle ja loukkaavalle narskulle olisi toki miellyttävä ajatella, että kuuluu jonkinlaiseen joukkoon narskuja, vaikka on oikeasti poikkeus narsisteissakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä narsisti ihan tietoisesti valehtelee ja ihan tietoisesti loukkaa tai provosoi. He nauttivat siitä, että he ovat löytäneet napit, joita painella ja saada aikaan reaktioa ihan kuin itse nautit siitä, kun saat tuotettua toiselle iloa. Vertaa narsistia ilkikuriseen lapseen, joka ihan tahallaan kiusaa toista.
Sen sijaan luultavasti vain psykopaattinarsisti haluaa pitkäjänteisesti tuhota vastapuolen.
Minun kokemukseni mukaan useimmat eivät todellakaan tietoisesti valehtele ja loukkaa. Sosiopaattin. sadistinen n. tai psykop.n. näin varmasti tekevät.
Muutenhan sitä uhrina olisi helppoa katkaista välit, ottaa etäisyyttä, oli kuinka heikko tai läheisriippuva tahansa.
Tuntemistani narsisteista useimmat eivät näe käytöksessään mitään vikaa. He kuvittelevat toimivansa juuri niin kuin pitääkin. Sairauden tunto puuttuu kokonaan. Tunnen myös lievästi narskuja, jotka tiedostavat piirteensä. He ovat useimmiten narsistin lapsia.
Tästä olisi kyllä hyvä saada tilastoja. Tahallisesti tuhoavalle ja loukkaavalle narskulle olisi toki miellyttävä ajatella, että kuuluu jonkinlaiseen joukkoon narskuja, vaikka on oikeasti poikkeus narsisteissakin
Tämä viesti ei vastaa lainkaan minun käsitystäni narsistista tai uhrista. Koska se tietoisesti provosoiva ja valehteleva narsisti ei koe syyllisyyttä tai näe itsessään mitään vikaa, syyllisyys nolla. Yllä esitetään kuvitelma, että narsisti kokisi sosiaaliset normit tavalliseen tapaan.
Lisäksi se valehteleva ja provosoiva narsisti on ollut ja on myös ihana, se estää uhria saamasta kokonaiskuvaa.
No, luin juttuja, mutta kaikki ei edes viittaa narsismiin vain, ette tykkää jostain henkilöstä. Narsisti on hyvä ihmistuntija, osaa näytellä hyvää ystävää, mutta hänellä ei ole ikinä velvollisuuksia, oikeuksia vain. Narsisti tulee valmiille ja kertoo kuinka on kerinnyt jo tänään lenkkeilee ja ja joogaamaan ja lapsi on ollut jo hoidossa tarhassa, mummulla ja naapurissa. Lapsi on yleensä arahko narsistilla. Saanut muksu sen verran usein huutia epäloogisin perustein kotona, että tiedä voiko tehdä mitään, suorastaan saattaa panikoida välillä.
Narsisti muistaa kertoa, kuinka häntä on kehuttu, jutut voi olla absurdia kyllä kuunnella. Esim. bändin basisti vinkkasi silmää hänelle. No, se vinkkasi kaikille, mutta tämä yks seurueen jäsen oli vain sitä mieltä, että se jokin on vielä tallella. Sitä sitten puidaan kuinka muutwnki häntä katsotaan sillä silmällä. Paras on kuinka hän selittää, että heille voi mennä milloin vain, mutta koskaan kutsumatta ei eteistä pidemmälle pääse, vaikka itse olin juuri kertonut, että puolituntia ennen olis kiva ilmoittaa, että kerkeis siivota. Muuten hän ei käske kylään kuin kerran viidessä vuodessa ja kaikki on valmistuotteita, ettei vaan turhaan käytä ihmisiin aikaa. Kertoo kyllä kylässä kuinka hyvää hän on tehnyt ja antaa käsityksen, että oma oli parempaa kuin tämä
Narsismi on sairaus, joka johtaa juurensa lapsuuteen ja lapsen saamaan huonoon tai etäiseen hoivaan. Narsisti on oppinut tukeutumaan itseensä, näin on päässyt muodostumaan suuruuskäsitys ja kaikkivoipaisuuden tunne. Narsistilta puuttuu kyky tuntea häpeää, empatiaa ja syyllisyyttä. Hän ei siis tunnista käytöksensä puutteita ja sen aiheuttamaa haittaa. Tai jos tunnistaa, ei välitä.
Tämä aihe ei ole minulle vain mutua tai muutaman vuoden parisuhde, jossa olen elänyt. Minä ole narsistin lapsi ja elänyt koko elämäni hänen lähellään. Koska narsistinen maailma on ollut turvapaikkani, olen aikuisena yhä uudestaan valinnut lähelleni kumppanit ja ystävät narsisteista.
Olisi helppoa sanoa, että he ovat pahoja, tahallisesti valehtelevia ja tietoisesti loukkaavia ihmisiä. Ei, useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat oppineet huonon käytösmallin ja itseasiassa kärsivät siitä itsekin, ymmärtämättä jatkuvan huonon olon syytä.
Uskon, että narsistin käytöksen demonisointi on tavallista uhreille, jotka ovat lyhyessä tai pitkässä parisuhteessa narsistin kanssa. Irtiottoa helpottaa narsistin näkeminen äärimmäisen pahuuden ilmentymänä.
Minä elän yhä narsistin lähellä ja olen ollut pakotettu ymmärtämään tämän persoonallisuushäiriön jokaiselta kantilta. Näkemään myös narsistin uhrina, joka hän on.
Voiko narsismin piirteillä oleva ihminen kokea häpeää ja omantunnon tuskia, mutta ei empatiaa? Haluaako sellainen ihminen mennä hoitoon kun tajuaa ongelmat ihmissuhteissa? Jättääkö uhrinsa rauhaan sanoitta? Täysin narsisti ei ole, mutta ei normaalikaan tämä tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Narsismi on sairaus, joka johtaa juurensa lapsuuteen ja lapsen saamaan huonoon tai etäiseen hoivaan. Narsisti on oppinut tukeutumaan itseensä, näin on päässyt muodostumaan suuruuskäsitys ja kaikkivoipaisuuden tunne. Narsistilta puuttuu kyky tuntea häpeää, empatiaa ja syyllisyyttä. Hän ei siis tunnista käytöksensä puutteita ja sen aiheuttamaa haittaa. Tai jos tunnistaa, ei välitä.
Tämä aihe ei ole minulle vain mutua tai muutaman vuoden parisuhde, jossa olen elänyt. Minä ole narsistin lapsi ja elänyt koko elämäni hänen lähellään. Koska narsistinen maailma on ollut turvapaikkani, olen aikuisena yhä uudestaan valinnut lähelleni kumppanit ja ystävät narsisteista.
Olisi helppoa sanoa, että he ovat pahoja, tahallisesti valehtelevia ja tietoisesti loukkaavia ihmisiä. Ei, useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat oppineet huonon käytösmallin ja itseasiassa kärsivät siitä itsekin, ymmärtämättä jatkuvan huonon olon syytä.
Uskon, että narsistin käytöksen demonisointi on tavallista uhreille, jotka ovat lyhyessä tai pitkässä parisuhteessa narsistin kanssa. Irtiottoa helpottaa narsistin näkeminen äärimmäisen pahuuden ilmentymänä.
Minä elän yhä narsistin lähellä ja olen ollut pakotettu ymmärtämään tämän persoonallisuushäiriön jokaiselta kantilta. Näkemään myös narsistin uhrina, joka hän on.
Voin olla väärässä, mutta minusta tässä on narsistin yliymmärtämistä, mitä vaaditaankin, jos narsistia haluaa pitää elämässään.
He ovat kuitenkin ihan faktisesti ihmisiä, joiden läsnäolo laskee elämän laatua, aiheuttaa pahaa mieltä ja hyvän ja pahan olon välistä vuoristorataa näin heikentäen narsistin ympärillä olevien mielenterveyttä.
Toki, he ovat itsekin uhreja ja siksi rakastan ja säälinkin heitä kaukona, nollakontaktin takaa.
Olen narsistin puoliso. Tai entinen, mieheni luojan kiitos kuoli viime vuonna. Meillä 3 alakoululaista joista yhdellä hieman isänsä piirteitä. Koulussa häiriköi tunnilla, näsäviisastelee opettajille, kiusaa ja jekuttaa luokkakavereita. Kotona ei aina tottele, kiusaa sisaruksia, nimittelee minua. Surettaa jos lapsikin on narsisti. Voiko enää mitään muuttaa jos on vinoon perheeseen kasvanut josta imenyt isänsä vaikutteita. Olen antanut lapselle rakkautta, hellyyttä ja kaikkea sitä mihin isä ei kykene. Tunnen epäonnistuneeni äitinä ja pelottaa tulevaisuus tämän yhden lapsen kanssa. Lapsi osaa olla myös hurmaava ja ihana rakas lapseni, mutta on se ikävämpi puoli hänessä myös. Voiko mitään tehdä enää 13-vuotiaalle jos on jäänyt vaurioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä narsisti ihan tietoisesti valehtelee ja ihan tietoisesti loukkaa tai provosoi. He nauttivat siitä, että he ovat löytäneet napit, joita painella ja saada aikaan reaktioa ihan kuin itse nautit siitä, kun saat tuotettua toiselle iloa. Vertaa narsistia ilkikuriseen lapseen, joka ihan tahallaan kiusaa toista.
Sen sijaan luultavasti vain psykopaattinarsisti haluaa pitkäjänteisesti tuhota vastapuolen.
Minun kokemukseni mukaan useimmat eivät todellakaan tietoisesti valehtele ja loukkaa. Sosiopaattin. sadistinen n. tai psykop.n. näin varmasti tekevät.
Muutenhan sitä uhrina olisi helppoa katkaista välit, ottaa etäisyyttä, oli kuinka heikko tai läheisriippuva tahansa.
Tuntemistani narsisteista useimmat eivät näe käytöksessään mitään vikaa. He kuvittelevat toimivansa juuri niin kuin pitääkin. Sairauden tunto puuttuu kokonaan. Tunnen myös lievästi narskuja, jotka tiedostavat piirteensä. He ovat useimmiten narsistin lapsia.
Tästä olisi kyllä hyvä saada tilastoja. Tahallisesti tuhoavalle ja loukkaavalle narskulle olisi toki miellyttävä ajatella, että kuuluu jonkinlaiseen joukkoon narskuja, vaikka on oikeasti poikkeus narsisteissakin
Nonni. Nyt ihan oikeesti sitte, lue tää ketju uudestaan ajatuksella ja herää. Ehkäpä sekoitat narsistin ja henkilön jolla on jonkin verran narsistisia taipumuksia. Olet 100% väärässä
Vierailija kirjoitti:
Olen narsistin puoliso. Tai entinen, mieheni luojan kiitos kuoli viime vuonna. Meillä 3 alakoululaista joista yhdellä hieman isänsä piirteitä. Koulussa häiriköi tunnilla, näsäviisastelee opettajille, kiusaa ja jekuttaa luokkakavereita. Kotona ei aina tottele, kiusaa sisaruksia, nimittelee minua. Surettaa jos lapsikin on narsisti. Voiko enää mitään muuttaa jos on vinoon perheeseen kasvanut josta imenyt isänsä vaikutteita. Olen antanut lapselle rakkautta, hellyyttä ja kaikkea sitä mihin isä ei kykene. Tunnen epäonnistuneeni äitinä ja pelottaa tulevaisuus tämän yhden lapsen kanssa. Lapsi osaa olla myös hurmaava ja ihana rakas lapseni, mutta on se ikävämpi puoli hänessä myös. Voiko mitään tehdä enää 13-vuotiaalle jos on jäänyt vaurioita?
Jos etsisit narsismiin perehtyneen terapeutin ja kysyt konsultaatiota?
Vierailija kirjoitti:
Olen narsistin puoliso. Tai entinen, mieheni luojan kiitos kuoli viime vuonna. Meillä 3 alakoululaista joista yhdellä hieman isänsä piirteitä. Koulussa häiriköi tunnilla, näsäviisastelee opettajille, kiusaa ja jekuttaa luokkakavereita. Kotona ei aina tottele, kiusaa sisaruksia, nimittelee minua. Surettaa jos lapsikin on narsisti. Voiko enää mitään muuttaa jos on vinoon perheeseen kasvanut josta imenyt isänsä vaikutteita. Olen antanut lapselle rakkautta, hellyyttä ja kaikkea sitä mihin isä ei kykene. Tunnen epäonnistuneeni äitinä ja pelottaa tulevaisuus tämän yhden lapsen kanssa. Lapsi osaa olla myös hurmaava ja ihana rakas lapseni, mutta on se ikävämpi puoli hänessä myös. Voiko mitään tehdä enää 13-vuotiaalle jos on jäänyt vaurioita?
Nyt alkaa ainakin olemaan kiire hakea terapiaa lapselle. Jo isän kuolema on kelle tahansa tuon ikäiselle iso juttu ja jos lisänä on tämmöistä narsismille alttiiksi joutumista niin kyllä ihan lämmöllä suosittelen että otat yhteyttä johonkin tahoon, ihan vaikka koululääkäri voi laittaa lähetettä ja kerro terapiassa avoimesti asiat, vaikka ne on kipeitä ja vaikka häpeäisit kertoa niistä niin lapseni vuoksi kerro kaikki. Ja pidä kiirettä, vielä voi olla aikaa korjata jotain.
Ps. Olen kokenut saman.
Vierailija kirjoitti:
Narsismi on sairaus, joka johtaa juurensa lapsuuteen ja lapsen saamaan huonoon tai etäiseen hoivaan. Narsisti on oppinut tukeutumaan itseensä, näin on päässyt muodostumaan suuruuskäsitys ja kaikkivoipaisuuden tunne. Narsistilta puuttuu kyky tuntea häpeää, empatiaa ja syyllisyyttä. Hän ei siis tunnista käytöksensä puutteita ja sen aiheuttamaa haittaa. Tai jos tunnistaa, ei välitä.
Tämä aihe ei ole minulle vain mutua tai muutaman vuoden parisuhde, jossa olen elänyt. Minä ole narsistin lapsi ja elänyt koko elämäni hänen lähellään. Koska narsistinen maailma on ollut turvapaikkani, olen aikuisena yhä uudestaan valinnut lähelleni kumppanit ja ystävät narsisteista.
Olisi helppoa sanoa, että he ovat pahoja, tahallisesti valehtelevia ja tietoisesti loukkaavia ihmisiä. Ei, useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat oppineet huonon käytösmallin ja itseasiassa kärsivät siitä itsekin, ymmärtämättä jatkuvan huonon olon syytä.
Uskon, että narsistin käytöksen demonisointi on tavallista uhreille, jotka ovat lyhyessä tai pitkässä parisuhteessa narsistin kanssa. Irtiottoa helpottaa narsistin näkeminen äärimmäisen pahuuden ilmentymänä.
Minä elän yhä narsistin lähellä ja olen ollut pakotettu ymmärtämään tämän persoonallisuushäiriön jokaiselta kantilta. Näkemään myös narsistin uhrina, joka hän on.
Et ole kyllä pakotettu mihinkään vaan valinnut nähdä asiat noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen narsistin puoliso. Tai entinen, mieheni luojan kiitos kuoli viime vuonna. Meillä 3 alakoululaista joista yhdellä hieman isänsä piirteitä. Koulussa häiriköi tunnilla, näsäviisastelee opettajille, kiusaa ja jekuttaa luokkakavereita. Kotona ei aina tottele, kiusaa sisaruksia, nimittelee minua. Surettaa jos lapsikin on narsisti. Voiko enää mitään muuttaa jos on vinoon perheeseen kasvanut josta imenyt isänsä vaikutteita. Olen antanut lapselle rakkautta, hellyyttä ja kaikkea sitä mihin isä ei kykene. Tunnen epäonnistuneeni äitinä ja pelottaa tulevaisuus tämän yhden lapsen kanssa. Lapsi osaa olla myös hurmaava ja ihana rakas lapseni, mutta on se ikävämpi puoli hänessä myös. Voiko mitään tehdä enää 13-vuotiaalle jos on jäänyt vaurioita?
Nyt alkaa ainakin olemaan kiire hakea terapiaa lapselle. Jo isän kuolema on kelle tahansa tuon ikäiselle iso juttu ja jos lisänä on tämmöistä narsismille alttiiksi joutumista niin kyllä ihan lämmöllä suosittelen että otat yhteyttä johonkin tahoon, ihan vaikka koululääkäri voi laittaa lähetettä ja kerro terapiassa avoimesti asiat, vaikka ne on kipeitä ja vaikka häpeäisit kertoa niistä niin lapseni vuoksi kerro kaikki. Ja pidä kiirettä, vielä voi olla aikaa korjata jotain.
Ps. Olen kokenut saman.
Siis *lapsesi vuoksi
Niin ja jos haluat kysyä jotain niin kysy vaan. Nim.merkillä: Saman läpi käynyt
Vierailija kirjoitti:
Olen narsistin puoliso. Tai entinen, mieheni luojan kiitos kuoli viime vuonna. Meillä 3 alakoululaista joista yhdellä hieman isänsä piirteitä. Koulussa häiriköi tunnilla, näsäviisastelee opettajille, kiusaa ja jekuttaa luokkakavereita. Kotona ei aina tottele, kiusaa sisaruksia, nimittelee minua. Surettaa jos lapsikin on narsisti. Voiko enää mitään muuttaa jos on vinoon perheeseen kasvanut josta imenyt isänsä vaikutteita. Olen antanut lapselle rakkautta, hellyyttä ja kaikkea sitä mihin isä ei kykene. Tunnen epäonnistuneeni äitinä ja pelottaa tulevaisuus tämän yhden lapsen kanssa. Lapsi osaa olla myös hurmaava ja ihana rakas lapseni, mutta on se ikävämpi puoli hänessä myös. Voiko mitään tehdä enää 13-vuotiaalle jos on jäänyt vaurioita?
Kouluterveydenhoitajalle tai koulukuraattorille tulisi puhua suoraan ja avoimesti käytösongelmista joita havaittu. Sitä kautta saisi mahdollisesti ammattiapua. Lapsen tulee oppia ymmärtämään, että tällainen käytös ei ole hyväksyttävää. Empatiakyvyn puutetta terapia ei pysty muuttamaan vaan pelkästään sen että lapsi ymmärtäisi miten tulee käyttäytyä toisia ihmisiä kohtaan. Ei saa käyttäytyä pahasti toisia kohtaan eikä manipuloida. Hurmaava käytös on tyypillisesti manipulointia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä narsisti ihan tietoisesti valehtelee ja ihan tietoisesti loukkaa tai provosoi. He nauttivat siitä, että he ovat löytäneet napit, joita painella ja saada aikaan reaktioa ihan kuin itse nautit siitä, kun saat tuotettua toiselle iloa. Vertaa narsistia ilkikuriseen lapseen, joka ihan tahallaan kiusaa toista.
Sen sijaan luultavasti vain psykopaattinarsisti haluaa pitkäjänteisesti tuhota vastapuolen.
Kyllä narsistin tunnusmerkkeihin kuuluu tämä pitkäjänteinen uhrinsa dissaaminen, alistaminen, kaikenlainen empatian puute, sumuttaminen, imurointi, lovebombing jne. Jos sen tarkoitus ei ole vastapuolen tuhoamista niin mikä sitten? Ei tarvitse olla sarjamurhaaja eikä Donald Trump aiheuttaakseen uhreilleen mittavia kärsimyksiä. Eivät he ole jälkikäteenkään tulleen ilmaisemaan katumustaan. Ei heitä kiinnosta muu kuin varastaa väkivalloin toisen energiat ja itse porskuttaa sillä bensiinillä iloisesti etiäpäin vailla huolia ja murheita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä narsisti ihan tietoisesti valehtelee ja ihan tietoisesti loukkaa tai provosoi. He nauttivat siitä, että he ovat löytäneet napit, joita painella ja saada aikaan reaktioa ihan kuin itse nautit siitä, kun saat tuotettua toiselle iloa. Vertaa narsistia ilkikuriseen lapseen, joka ihan tahallaan kiusaa toista.
Sen sijaan luultavasti vain psykopaattinarsisti haluaa pitkäjänteisesti tuhota vastapuolen.
Tämä on kyllä vahvasti vähättelevää verrata ilkikuriseen lapseen. Narsistin käyttäytyminen on tuhoavaa vaikkei joku n sitä ymmärtäisikään. Ja todella tahallista aseenaan jopa lapset, joille "kostetaan" omia pahoja tekoja. Saattaa pitää omakuvaansa yllä vain "ilkikurisena", mutta totuus on karumpi.
Sellainen kirjoitti:
No, luin juttuja, mutta kaikki ei edes viittaa narsismiin vain, ette tykkää jostain henkilöstä. Narsisti on hyvä ihmistuntija, osaa näytellä hyvää ystävää, mutta hänellä ei ole ikinä velvollisuuksia, oikeuksia vain. Narsisti tulee valmiille ja kertoo kuinka on kerinnyt jo tänään lenkkeilee ja ja joogaamaan ja lapsi on ollut jo hoidossa tarhassa, mummulla ja naapurissa. Lapsi on yleensä arahko narsistilla. Saanut muksu sen verran usein huutia epäloogisin perustein kotona, että tiedä voiko tehdä mitään, suorastaan saattaa panikoida välillä.
Narsisti muistaa kertoa, kuinka häntä on kehuttu, jutut voi olla absurdia kyllä kuunnella. Esim. bändin basisti vinkkasi silmää hänelle. No, se vinkkasi kaikille, mutta tämä yks seurueen jäsen oli vain sitä mieltä, että se jokin on vielä tallella. Sitä sitten puidaan kuinka muutwnki häntä katsotaan sillä silmällä. Paras on kuinka hän selittää, että heille voi mennä milloin vain, mutta koskaan kutsumatta ei eteistä pidemmälle pääse, vaikka itse olin juuri kertonut, että puolituntia ennen olis kiva ilmoittaa, että kerkeis siivota. Muuten hän ei käske kylään kuin kerran viidessä vuodessa ja kaikki on valmistuotteita, ettei vaan turhaan käytä ihmisiin aikaa. Kertoo kyllä kylässä kuinka hyvää hän on tehnyt ja antaa käsityksen, että oma oli parempaa kuin tämä
Elikkä siis me kaikki täällä emme vain pidä henkilöstä ja vai luulemme hänen olevan narsisti.
Sinä sen sijaan kerrot heti perään random ihmisten käyttäytymisistä irrallisia juttuja ja toteat että siinä vasta on oikea narsu. Tunnistit narsismin ihmisistä vaikket ole elänyt heidän kanssa päivääkään. Aikamoinen epeli olet
Selvä =D
On sillä vaikutusta. Kaikki miettiminen , asioiden vatvominen , mitä nyt olen tehnyt väärin jättää jälkensä. Ennen iloisena raikunut nauru on narsistin jälkeen tukahdutettua tyrskimistä "mitä siinä rääyt". Ennen iloisena loistaneet silmät katsoo narsistin jälkeen surullisina ja itkettyneinä "taas se märisee". Ennen rohkeasta ihmisestä tulee narsistin jälkeen tutiseva pelokas ihmisraunio "tuommosesta nyt ei kukaan tykkää". Eli oma olemus menee kyyryyn , ei jaksa enää huolehtia ulkonäöstä kuten ennen ja jos vähänkin yrittää esim. meikata "tuo nyt mitään auta , ruma oot".