Lue keskustelun säännöt.
Narsistin keskustelutyyli
28.12.2021 |
Laitetaan tähän huomioita ja kokemuksia narsismiin taipuvaisten ihmisten vuorovaikutustyyleistä. Lisäksi olisi kiva saada käytännön vinkkiä miten vastata tilanteisiin rakentavasti ja provosoitumatta. Minäpä aloitan:
-Mykäksi tekeytyminen: N on, kuin ei kuulisi tai näkisi. Hän ei vastaa asialliseenkaan kysymykseen kuten siihen, joko hän on syönyt lounasta. Hän näyttää vain kyllästynyttä naamaansa ja näyttää vaivaantuneelta. Muutenkin useissa keskusteluissa hän ei osaa dialogia ollenkaan. Ei ota kantaa mihinkään asiaan, ei kysy jatkokysymyksiä, ei pohdi asiaa kanssasi ja aloittaa vaivoin mitään keskustelua itsekään. Kaikki pitää ikäänkuin tuoda valmiina hänen eteensä ja hän sitten valitsee, mihin suvaitsee osallistua. Häntä ei kiinnosta toinen ihminen ihmisenä, persoonana. Hän kyllä tietää, miten hyvien tapojen mukaan tulisi toimia (on esim. jälkikäteen naureskellen sanonut miten hyviin tapoihin olisi kuulunut toimia toisin), mutta hän ei vain välitä ja syyttää tästäkin omasta käytöksestään jotakin kolmatta osapuolta.
-Inttäminen: Aina kun valitset n:n mielestä väärin mitä tahansa, alkaa inttäminen. Kun et halua jäädä n:lle yöksi, et vastaa jokaiseen puheluun, pyydät häntä tekemään jotakin niin alkaa järkyttävä inttäminen. Samoin jos saat n:n kiinni siitä, että toimii vastoin mitä sovittu.
-Ristiriitoja mahdoton selvittää. Hän ei kykene syvälliseen itsereflektioon eikä ymmärrä syy-seuraus suhteita. Rakentavatkin ehdotukset on hänen mielestään syyttämistä ja kritiikkiä, mikä tekee tilanteen muuttamisen mahdottomaksi. Omissa mielikuvissaan hän on syytön kun taas toinen on kohtuuton ja lapsellinen.
Kommentit (10671)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan haluaisi eroon narsistista. Aina kehoitetaan jättämään narsisti. Entäpä jos todella rakastaa häntä, eikä oikeasti halua, eikä edes voisi elää ilman häntä? Ei edes kärsi hänen negatiivisista piirteistään vaan nauttii narsistin seurasta ja tämän olemisesta elämässään. Miksi sellaista ihmistä sitten sanotaan, joka nauttii narsistista? Eikä koskaan halua erota. Halusin vain tuoda tämän näkökulman, ettei narsistista aina haluta eroon, eikä kaikki kärsi narsistin vuoksi.
No tuskin hänellä on narsistista persoonallisuusHÄIRIÖTÄ, jos kerran on vain niin kiva ja ihana eikä mitenkään ikävä ja tuhovoimainen. Sillä kun se on persoonallisuushäiriö, et sinä selvisi kärsimättä.
Narsisti ajaa kumppaninsa kärsimään tavalla tai toisella, mutta myös estää tätä lähtemästä. Hän muokkaa toisestavähä vähältä yhä voimattomamman ja näin vaikeuttaa lähtemistä huomattavasti. Uhrin näkökulmasta julmuus voi olla ilmeistä mutta totuuden kohtaaminen on hänellekin hyvin tuskallista eli helposti ”ymmärtää” narsistia sairaalla tavalla.
Narsistin kanssa ollessa sairastuu vääjäämättä jotenkin itse jos suhde on pitkä. Osaon jo suhteeseen mennessään rikkinäinen ihminen.
Se ei silti millään tavalla oikeuta narsistista hyväksikäyttöä,manipulointia, väkivaltaa. Oli siinä siis aivan millainen ihminen tahansa. Ja n on toki itse ensimmäisenä sanomassa ” teen tämän koska minun on pakko/tarvitset tätä/ansaitset tämän jne jne, jolla kiertää tottakai vastuunsa hulluudestaan.
Narsistin on saatava olla joka hetki syytön, teki hän sitten mitä tahansa. Moraalikoodit kuuluvat rahvaalle, ei hänenlaisilleen ylimyksille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan ajatelleeni seurusteluaikana, että hän oli hyvin tarkka siitä, miten asiat hänelle esitettiin. Kuin olisi ollut jokin säöntökirja. Ja jos ei ihan mennyt oikealla tavalla, niin sitten tuli riitaa.
Lisäksi kiroili ja kiroilee ihan hirveästi itse, mutta mä en saisi käyttää voimasanoja ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Muistan ajatelleeni seurusteluaikana, että hän oli hyvin tarkka siitä, miten asiat hänelle esitettiin. Kuin olisi ollut jokin säöntökirja. Ja jos ei ihan mennyt oikealla tavalla, niin sitten tuli riitaa.
Lisäksi kiroili ja kiroilee ihan hirveästi itse, mutta mä en saisi käyttää voimasanoja ollenkaan.
Koska naiset ovat esineellistettyjä, on paljon asioita, joita nainen ei tee tai tekee. Esim.
- ei röyhtäile
- ei piereskele
- ei kiroile
- meikkaa/ ei meikkaa
- on pitkähiuksinen
- tykkää pinkistä ja tietynlaisista asioista
- ei harrasta voimalajeja tai kamppailulajeja
- käyttää mekkoja
- ei syö rasvaista "mättöruokaa"
- on karvaton ja puhdas
- ei vie tilaa äänellään tai eleillään
- ei koske hallintalaitteisiin
jne jne
Lisätään vielä, että nainen ei käytä vulgaarejä ilmauksia kuten paska, kalsarit, menkat, pieru, paskaperse jne.
Tämä on ollut vähän sellaista, että miettii, että kun nyt on näin pitkä matka tultu yhdessä, niin jos muuttuisi. Ehkä kun lapset kasvavat, ehkä kun saa ylennyksen, ehkä kun on isompi talo ja enemmän tilaa, ehkä kun käy leikkauksen läpi, ehkä kun saan enemmän palkkaa, ehkä kun jää eläkkeelle…
Ei sitä muutosta koskaan tule, ei se ole kulman takana odottamassa. Itse asiassa käy vain pahemmaksi, itsekkäämmäksi ja ilkeämmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nousi mieleen, että tässä ketjussa taitaa oikeastaan jokainen olla kuvaillut seksiä narsistin kanssa panemisena. Sitähän se meilläkin oli. Ja minä kun tykkäisin rakastelusta ja naimisesta, jos ymmärrätte sävyeron. Paneminen on jotenkin kliinistä, tasapaksua, akti, suoritus, hallittua, intohimotonta, kontrolloitua. Naiminen on vapautunutta, intohimoista, estotonta, kontrollista irrottautuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisnarsisteja saattaa olla jopa enemmän kuin miesnarsisteja. Tapaukset eivät vaan tule päivänvaloon (miehet eivät niin vertaistukea hae/saa ja naisten tekemä väkivalta voi olla psykologista & henkistä usein niin siihen on vaikeampaa puuttua). Naisnarsistit ne vasta ovatkin taitavia ylläpitämään mielikuvia ja illuusioita... Urkkimaan tietoja... Epäsuorasti vähättelemään... Näyttelemään mukavaa... Puhumaan pahaa... Iskemään puukkoa selkään... Yms. häiriintynyttä hommaa. Ei vaikeaa tunnistaa jos on yhden pahan luokan sellaisen ensin tuntenut ja narsistiksi paljastunut.
Tai sitten selkeän narsistinen käytös katsotaan hyväksyttävämmäksi mieheltä. Jotenkin uskon, että luonnehäiriönä yhtä yleinen kummallakin sukupuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ollut vähän sellaista, että miettii, että kun nyt on näin pitkä matka tultu yhdessä, niin jos muuttuisi. Ehkä kun lapset kasvavat, ehkä kun saa ylennyksen, ehkä kun on isompi talo ja enemmän tilaa, ehkä kun käy leikkauksen läpi, ehkä kun saan enemmän palkkaa, ehkä kun jää eläkkeelle…
Ei sitä muutosta koskaan tule, ei se ole kulman takana odottamassa. Itse asiassa käy vain pahemmaksi, itsekkäämmäksi ja ilkeämmäksi.
Miksi se muuttuisi? Oletko itsekään ajatellut muuttua hänen kaltaisekseen? Hänhän ei näe sinun olotilaasi tai hyvää kumppanuutta tavoitetilana vaan on tyytyväinen itseensä kuten on jo.
Narsismi ei ole vain sairaus yhdessä ihmisessä vaan kierre, syöpä, joka leviää jollei sitä tiedosta. Narsistin lapsien sairastumisprosenttia en tiedä, mutta veikkaan, että moni sairastuu. Välittää sitten samaa mallia lapsilleen, ellei kohtaa sairautta ja tiedosta sekä yritä aktiivisesti muuttaa itseään.
Nyky-yhteiskunta tarjoaa hedelmällisen alustan narsismille kasvaa ja levitä. Raha on ylin jumala, jota palvotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan ajatelleeni seurusteluaikana, että hän oli hyvin tarkka siitä, miten asiat hänelle esitettiin. Kuin olisi ollut jokin säöntökirja. Ja jos ei ihan mennyt oikealla tavalla, niin sitten tuli riitaa.
Lisäksi kiroili ja kiroilee ihan hirveästi itse, mutta mä en saisi käyttää voimasanoja ollenkaan.
Koska naiset ovat esineellistettyjä, on paljon asioita, joita nainen ei tee tai tekee. Esim.
- ei röyhtäile
- ei piereskele
- ei kiroile
- meikkaa/ ei meikkaa
- on pitkähiuksinen
- tykkää pinkistä ja tietynlaisista asioista
- ei harrasta voimalajeja tai kamppailulajeja
- käyttää mekkoja
- ei syö rasvaista "mättöruokaa"
- on karvaton ja puhdas
- ei vie tilaa äänellään tai eleillään
- ei koske hallintalaitteisiin
jne jne
Haha. Alkoi huvittaa: en röyhtäile, piereskele, kiroile, meikkaa, on pitkät hiukset, vähän karvoja (mies ei voi sietää karvaisia naisia, edes kovin paljon kulmakarvoja), en syö mättöruokaa, olen hiljainen, vähäeleinen, hillitty, harrastan kävelyä. Pinkistä en niin pidä, mutta yhteen aikaan kaikki hänen hankintansa minulle olivat pinkkejä (avaimenperä, puhelimen kuoret). Että mites tämä nyt sitten menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan ajatelleeni seurusteluaikana, että hän oli hyvin tarkka siitä, miten asiat hänelle esitettiin. Kuin olisi ollut jokin säöntökirja. Ja jos ei ihan mennyt oikealla tavalla, niin sitten tuli riitaa.
Lisäksi kiroili ja kiroilee ihan hirveästi itse, mutta mä en saisi käyttää voimasanoja ollenkaan.
Koska naiset ovat esineellistettyjä, on paljon asioita, joita nainen ei tee tai tekee. Esim.
- ei röyhtäile
- ei piereskele
- ei kiroile
- meikkaa/ ei meikkaa
- on pitkähiuksinen
- tykkää pinkistä ja tietynlaisista asioista
- ei harrasta voimalajeja tai kamppailulajeja
- käyttää mekkoja
- ei syö rasvaista "mättöruokaa"
- on karvaton ja puhdas
- ei vie tilaa äänellään tai eleillään
- ei koske hallintalaitteisiin
jne jne
Haha. Alkoi huvittaa: en röyhtäile, piereskele, kiroile, meikkaa, on pitkät hiukset, vähän karvoja (mies ei voi sietää karvaisia naisia, edes kovin paljon kulmakarvoja), en syö mättöruokaa, olen hiljainen, vähäeleinen, hillitty, harrastan kävelyä. Pinkistä en niin pidä, mutta yhteen aikaan kaikki hänen hankintansa minulle olivat pinkkejä (avaimenperä, puhelimen kuoret). Että mites tämä nyt sitten menee.
Sussa ei ole hirveästi koulutettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan ajatelleeni seurusteluaikana, että hän oli hyvin tarkka siitä, miten asiat hänelle esitettiin. Kuin olisi ollut jokin säöntökirja. Ja jos ei ihan mennyt oikealla tavalla, niin sitten tuli riitaa.
Lisäksi kiroili ja kiroilee ihan hirveästi itse, mutta mä en saisi käyttää voimasanoja ollenkaan.
Koska naiset ovat esineellistettyjä, on paljon asioita, joita nainen ei tee tai tekee. Esim.
- ei röyhtäile
- ei piereskele
- ei kiroile
- meikkaa/ ei meikkaa
- on pitkähiuksinen
- tykkää pinkistä ja tietynlaisista asioista
- ei harrasta voimalajeja tai kamppailulajeja
- käyttää mekkoja
- ei syö rasvaista "mättöruokaa"
- on karvaton ja puhdas
- ei vie tilaa äänellään tai eleillään
- ei koske hallintalaitteisiin
jne jne
Haha. Alkoi huvittaa: en röyhtäile, piereskele, kiroile, meikkaa, on pitkät hiukset, vähän karvoja (mies ei voi sietää karvaisia naisia, edes kovin paljon kulmakarvoja), en syö mättöruokaa, olen hiljainen, vähäeleinen, hillitty, harrastan kävelyä. Pinkistä en niin pidä, mutta yhteen aikaan kaikki hänen hankintansa minulle olivat pinkkejä (avaimenperä, puhelimen kuoret). Että mites tämä nyt sitten menee.
Sussa ei ole hirveästi koulutettavaa.
Mutta kovasti on ollut aihetta räyhäämiselle. Ei mennyt jakeluun, että en ole hänen äitinsä, vaikka meillä on samantyylinen musiikki- ja elokuvamaku. Ja monen muunkin asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt tökkii kuitenkin tämä puhe narsistin ”paljastamisesta” ja muu kategorinen epäinhimillistäminen. Omalla kohdalla narsistinen ongelmapersoona on oma äiti ja jossain määrin myös sisko.
Kun narsisti on noin lähisukua, asiaa ei voi sivuuttaa vain sillä, että hän ”paljastuu”, jonka jälkeen hän lakkaa olemasta ihminen eikä hän tarvitse mitään, ansaitse mitään, eikä häntä tarvitse huomioida.
Okei, hän on narsisti ja koko lailla myös hirviö. Hän on silti myös vanhus, yksinäinen ihminen, varsin turvaton, ja ikävä kyllä edelleenkin äitini. Ja siitä siskosta ei ole avuksi, koska se on tullut äitiinsä.
Ei se ole mikään helppo ja yksinkertainen tilanne.
No, sulla on sinänsä ikävä tilanne, Omasta isästäni ei ole koskaan ollut turvaa eikä hoivaa minulle, joten minusta ei ole turvaa eikä hoivaa hänelle.
Tavallaan olen noilla linjoilla, mutta mitä vanhemmaksi vanhus käy, sitä vaikeampaa on jättää hänet täysin omilleen. Olkoon vaan maailmanhistorian pskin mutsi, aktiivinen turvattomuuden aihe, hoivaajan vastakohta. Ja nykyäänkin sietämätön riivinrauta ja täysin epäluotettava, manipuloiva ja holtittoman ilkeä ämmä. Mutta hänestä on silti tulossa myös hauras vanhus.
Vastuunkantaminen menee veriin. Ei ole helppoa suojella itseään. Ja sitten, kun vanhukselta katoaa kaikki valta ja vaikuttamismahdollisuus, jäljelle jää se tarvitsevuus, mikä kaikilla ihmisillä on. Vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt tökkii kuitenkin tämä puhe narsistin ”paljastamisesta” ja muu kategorinen epäinhimillistäminen. Omalla kohdalla narsistinen ongelmapersoona on oma äiti ja jossain määrin myös sisko.
Kun narsisti on noin lähisukua, asiaa ei voi sivuuttaa vain sillä, että hän ”paljastuu”, jonka jälkeen hän lakkaa olemasta ihminen eikä hän tarvitse mitään, ansaitse mitään, eikä häntä tarvitse huomioida.
Okei, hän on narsisti ja koko lailla myös hirviö. Hän on silti myös vanhus, yksinäinen ihminen, varsin turvaton, ja ikävä kyllä edelleenkin äitini. Ja siitä siskosta ei ole avuksi, koska se on tullut äitiinsä.
Ei se ole mikään helppo ja yksinkertainen tilanne.
No, sulla on sinänsä ikävä tilanne, Omasta isästäni ei ole koskaan ollut turvaa eikä hoivaa minulle, joten minusta ei ole turvaa eikä hoivaa hänelle.
Tavallaan olen noilla linjoilla, mutta mitä vanhemmaksi vanhus käy, sitä vaikeampaa on jättää hänet täysin omilleen. Olkoon vaan maailmanhistorian pskin mutsi, aktiivinen turvattomuuden aihe, hoivaajan vastakohta. Ja nykyäänkin sietämätön riivinrauta ja täysin epäluotettava, manipuloiva ja holtittoman ilkeä ämmä. Mutta hänestä on silti tulossa myös hauras vanhus.
Vastuunkantaminen menee veriin. Ei ole helppoa suojella itseään. Ja sitten, kun vanhukselta katoaa kaikki valta ja vaikuttamismahdollisuus, jäljelle jää se tarvitsevuus, mikä kaikilla ihmisillä on. Vaikeaa.
Narsisti ei ikinä ole pahoillaan aiheuttamasta harmista. Hyväksikäyttäjä isä on vanha eikä koskaan ollut pahoillaan mistään.
En HALUA tuntea mitään myötätuntoa häntä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, että mikä siinä jos poistun kotoani jonnekin on narsistin mielestä niin hirveää? Ihan joku arkinen asia. Jos kerron, että kävin lenkillä tai kaupassa (pakkohan kait jokaisen on liikkua tai käydä ruokaa ostamassa) niin suuttuu joka kerran ja rankaisee mykkäkoululla ym. Kaikki on ”hyvin”, kun en kerro käyneeni kotoani missään. Emme siis asu yhdessä vaan meillä on suhde muuten. Ensin luulin, että kuvittelen koko jutun. Tuntuu niin uskomattoman hullulle, että kukaan voisi suuttua siitä, että menet kotoasi ulos käydäksesi lenkillä tai kaupassa. Mitä pahaa siinä on narsistin mielestä? Voisiko joku selittää tuon, kun itse en kyllä ymmärrä ollenkaan. Tuntuu sairaalta, etten voi sanoa käyneeni lenkillä, ettei toinen suutu.
Selkeesti sua nyt koulutetaan ja uudelleen ohjelmoidaan. Ja mitä pidempään jäät ihmettelemään niin sen todennnäköisemmin tuo mies tulee murtamaan sinut.
Tuo voi alkuun tuntua jopa imartelevalta, ja saatat luulla että mustasukkaisuutta vain, mutta lopullinen päämäärä on saada omatahtosi ja kaikenlainen oma-aloitteisuutesi tapettua. Lopulta et enää edes yritä lähteä mihinkään. Sitten siirrytään viemään sinulta seuraava asia, ja seuraava ja ja ja... Se ei lopu koskaan, mikään ei riitä narsistillesi, hän haluaa viedä sinulta KAIKEN.
Pieraiskas niiden naamalle ja sanokaa: siinä kaikki mitä susta ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, että mikä siinä jos poistun kotoani jonnekin on narsistin mielestä niin hirveää? Ihan joku arkinen asia. Jos kerron, että kävin lenkillä tai kaupassa (pakkohan kait jokaisen on liikkua tai käydä ruokaa ostamassa) niin suuttuu joka kerran ja rankaisee mykkäkoululla ym. Kaikki on ”hyvin”, kun en kerro käyneeni kotoani missään. Emme siis asu yhdessä vaan meillä on suhde muuten. Ensin luulin, että kuvittelen koko jutun. Tuntuu niin uskomattoman hullulle, että kukaan voisi suuttua siitä, että menet kotoasi ulos käydäksesi lenkillä tai kaupassa. Mitä pahaa siinä on narsistin mielestä? Voisiko joku selittää tuon, kun itse en kyllä ymmärrä ollenkaan. Tuntuu sairaalta, etten voi sanoa käyneeni lenkillä, ettei toinen suutu.
Selkeesti sua nyt koulutetaan ja uudelleen ohjelmoidaan. Ja mitä pidempään jäät ihmettelemään niin sen todennnäköisemmin tuo mies tulee murtamaan sinut.
Tuo voi alkuun tuntua jopa imartelevalta, ja saatat luulla että mustasukkaisuutta vain, mutta lopullinen päämäärä on saada omatahtosi ja kaikenlainen oma-aloitteisuutesi tapettua. Lopulta et enää edes yritä lähteä mihinkään. Sitten siirrytään viemään sinulta seuraava asia, ja seuraava ja ja ja... Se ei lopu koskaan, mikään ei riitä narsistillesi, hän haluaa viedä sinulta KAIKEN.
Eli hän ottaa sinusta täydellisen kontrollin.
Muistakaa että oma puhelimenne on oma eikä tarvi vastata. Voi laittaa äänettömälle, sanoa meni vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän nyt tökkii kuitenkin tämä puhe narsistin ”paljastamisesta” ja muu kategorinen epäinhimillistäminen. Omalla kohdalla narsistinen ongelmapersoona on oma äiti ja jossain määrin myös sisko.
Kun narsisti on noin lähisukua, asiaa ei voi sivuuttaa vain sillä, että hän ”paljastuu”, jonka jälkeen hän lakkaa olemasta ihminen eikä hän tarvitse mitään, ansaitse mitään, eikä häntä tarvitse huomioida.
Okei, hän on narsisti ja koko lailla myös hirviö. Hän on silti myös vanhus, yksinäinen ihminen, varsin turvaton, ja ikävä kyllä edelleenkin äitini. Ja siitä siskosta ei ole avuksi, koska se on tullut äitiinsä.
Ei se ole mikään helppo ja yksinkertainen tilanne.
No, sulla on sinänsä ikävä tilanne, Omasta isästäni ei ole koskaan ollut turvaa eikä hoivaa minulle, joten minusta ei ole turvaa eikä hoivaa hänelle.
Tavallaan olen noilla linjoilla, mutta mitä vanhemmaksi vanhus käy, sitä vaikeampaa on jättää hänet täysin omilleen. Olkoon vaan maailmanhistorian pskin mutsi, aktiivinen turvattomuuden aihe, hoivaajan vastakohta. Ja nykyäänkin sietämätön riivinrauta ja täysin epäluotettava, manipuloiva ja holtittoman ilkeä ämmä. Mutta hänestä on silti tulossa myös hauras vanhus.
Vastuunkantaminen menee veriin. Ei ole helppoa suojella itseään. Ja sitten, kun vanhukselta katoaa kaikki valta ja vaikuttamismahdollisuus, jäljelle jää se tarvitsevuus, mikä kaikilla ihmisillä on. Vaikeaa.
Niinpä. Nyt yritän olla kiitollinen siitä, että elämäni kolmesta lähisuhdenarsistista kaksi on hylännyt minut kipeällä tavalla. Parempi tulla hylätyksi kuin se, että he ovat osa elämääni. Elämä on ollut aina täysin sekaisin, arvaamatonta ja raskasta heidän läsnäollessaan, vaikka vuoristoradassa on ollut ne huippuhetkensä myös.
Mitä MUN keskustelutyylissä on muka taas vikana?