Lue keskustelun säännöt.
Koirankasvattajien (siis kennelien) tympeä käytös
27.12.2021 |
Olen tavoitellut paria kasvattajaa sähköpostilla pennun hankintaan liittyen, kumpikaan ei ole vastannut. Aikaa on mennyt nyt n. 3-4vkoa ja kohtuullinen aika on mielestäni jo kulunut…
Kyseiset päivittävät sosiaalista mediaa ahkeraan, pentuja tulossa ja ovat ilmoittaneet että vapaita on x määrä. Kaikissa ilmoituksissa on myös aina kirjoitettu ”pentuetiedustelut gmail.com”
Kirjoitin lyhyen viestin jossa kerroin kuka olen, hieman taustaa, millä ajatuksella pentua hankin ja kyselin paria juttua kasvattajalta. En mielestäni liikaa mutta jotain kuitenkin kun täysin vieras henkilö kyseessä. Sähköpostilla siksi, että niin yhteydenotot on pyydetty.
Tähän saakka koirat on tulleet tutuilta tai jonkun tutun tutun kautta, jolloin tavallaan puheyhteys on auennut heti. Ihmettelen vain tällaista toimintaa, ettei vastata mitään? Tällaistako se sitten on jos täysin vieraalta kasvattajalta yrittää pentua ostaa? Vai onko koronabuumi vieläkin niin voimissaan että kasvattajat hukkuvat yhteydenottoihin?
No selväksi on käynyt, etten tällaisilta henkilöiltä edes halua pentua eli sinänsä ihan hyvä että kävi alkuun selväksi. Vielä kun olisi erehtynyt ostamaan koiran ja sitten tavallaan aina olisi sidoksissa tympeään kasvattajaan, eihän sitä kehtaisi edes kertoa keneltä on koiran ostanut 😂
Eli etsintä jatkuu!
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään. -sivusta vinkkaan vaan
Hyvä pointti! Mutta toisaalta kasvattajilla on aika usein vaatimuksia harrastamiseen tai työkäyttöön liittyen, eli ”ei myydä kotikoiraksi” ja samaan hengenvetoon pitää olla ummikko 😂 Jännä että liikkeellä on ollut paljon jo alle puolenvuoden ikäisiä uudenkodinetsijöitä…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään. -sivusta vinkkaan vaan
Hyvä pointti! Mutta toisaalta kasvattajilla on aika usein vaatimuksia harrastamiseen tai työkäyttöön liittyen, eli ”ei myydä kotikoiraksi” ja samaan hengenvetoon pitää olla ummikko 😂 Jännä että liikkeellä on ollut paljon jo alle puolenvuoden ikäisiä uudenkodinetsijöitä…
Joo niin on, mutta kun seuraa jalostustietojärkkää niin ei niille koirille (suurimmalle osalle) ole tullut sinne mitään koetuloksia, näyttelytietoja vaikka kasvattaja niitä "vaatii ties mitä". Useimmat elää ns tavallisissa perheissä arjessa harrastellen kuka mitäkin. Ja varmaan niistä koirista pidetään yhtä hyvää huolta ja saavat liikuntaa & tekemistä. :)
Yleisesti ottaaen kannattaa soittaa tai mennä tapaamaan kasvattajaa esim. koiranäyttelyissä tai muissa harrastuksissa joissa käy koirineen. Moni ei lue sähköposteja juurikaan, varsinkaan vanhemman polven kasvattajat, ja sittenkin jos harvakseltaan lukee, helposti prioriteetille menee ihminen jonka kanssaa on ollut henkilökohtaisemmin tekemisissä. Itse luen kyllä sähköpostejakin, mutta olen kokopäivätyössä koirien kasvatuksen lisäksi, ja kun on suosittu rotu, niitä yhteydenottoja voi tulla täysin tolkuton määrä. En ehdi enkä jaksa kaikkiin vastata, varsinkin jos töissä on kiire. Poimin sitten ostajat harrastustutuista, jo kauemman multa pentua jonottaneista ja soittajista jotka vaikuttaa fiksuilta.
"Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään."
Ei niinkään, kyllä minä ainakin myyn mieluiten kokeneelle, esim. toiselle kasvattajalle tai rotua harrastaneelle. Mutta kieltämättä sellainen että olet "nobody" ja lähetät sähköpostin jossa tenttaat kaikenlaista ikään kuin epäillen että onkohan teillä asiat kunnossa, antaa kuvan hankalasta ihmisestä jolle en välttämättä ensisijaisesti halua myydä. On kuitenkin sen verran tunnettuutta kasvattajana ja palkintoja sekä Kennelliitolta että rotujärjestöltä, että jos olisi vähänkin viitsiinyt tutkia, ymmärtäisi ettei mua tarvitse epäillä miksikään sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään. -sivusta vinkkaan vaan
Hyvä pointti! Mutta toisaalta kasvattajilla on aika usein vaatimuksia harrastamiseen tai työkäyttöön liittyen, eli ”ei myydä kotikoiraksi” ja samaan hengenvetoon pitää olla ummikko 😂 Jännä että liikkeellä on ollut paljon jo alle puolenvuoden ikäisiä uudenkodinetsijöitä…
Mitä ihmettä? Yleensä työ- ja harrastuskoirakasvattajat suosivat kyllä kokeneille myymistä, usein löytyy ostajia harrastuspiireistä yms.
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaaen kannattaa soittaa tai mennä tapaamaan kasvattajaa esim. koiranäyttelyissä tai muissa harrastuksissa joissa käy koirineen. Moni ei lue sähköposteja juurikaan, varsinkaan vanhemman polven kasvattajat, ja sittenkin jos harvakseltaan lukee, helposti prioriteetille menee ihminen jonka kanssaa on ollut henkilökohtaisemmin tekemisissä. Itse luen kyllä sähköpostejakin, mutta olen kokopäivätyössä koirien kasvatuksen lisäksi, ja kun on suosittu rotu, niitä yhteydenottoja voi tulla täysin tolkuton määrä. En ehdi enkä jaksa kaikkiin vastata, varsinkin jos töissä on kiire. Poimin sitten ostajat harrastustutuista, jo kauemman multa pentua jonottaneista ja soittajista jotka vaikuttaa fiksuilta.
"Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään."
Ei niinkään, kyllä minä ainakin myyn mieluiten kokeneelle, esim. toiselle kasvattajalle tai rotua harrastaneelle. Mutta kieltämättä sellainen että olet "nobody" ja lähetät sähköpostin jossa tenttaat kaikenlaista ikään kuin epäillen että onkohan teillä asiat kunnossa, antaa kuvan hankalasta ihmisestä jolle en välttämättä ensisijaisesti halua myydä. On kuitenkin sen verran tunnettuutta kasvattajana ja palkintoja sekä Kennelliitolta että rotujärjestöltä, että jos olisi vähänkin viitsiinyt tutkia, ymmärtäisi ettei mua tarvitse epäillä miksikään sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi tms.
Kasvattaja oli määrittänyt ilmoituksessa näin kokeneellekin harrastajalle (ja rotu tuttu) hieman ympäripyöreästi että ostaja sitoutuu maksamaan kasvattajan määrittämät tutkimukset. Joten kysyin mitä tutkimuksia tässä tarkoitetaan. Tuollainen vaatimushan on ihan huuhaata jos raha ja kaupan kohde on vaihtanut omistajaa. Mielestäni ei ollut ”epäilyä sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi” 😂😂 Olet hyvä esimerkki näistä itseään täynnä olevista koirankasvattajista, jotka ottavat heti itseensä kun jotain kritisoidaan.
Ja mielestäni jos yhteydenottoa pyydetään nimenomaan ja vain sähköpostilla, tätä toivetta on kohtelias kunnioittaa.
T. Ap ”tenttaava nobody”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään. -sivusta vinkkaan vaan
Hyvä pointti! Mutta toisaalta kasvattajilla on aika usein vaatimuksia harrastamiseen tai työkäyttöön liittyen, eli ”ei myydä kotikoiraksi” ja samaan hengenvetoon pitää olla ummikko 😂 Jännä että liikkeellä on ollut paljon jo alle puolenvuoden ikäisiä uudenkodinetsijöitä…
Mitä ihmettä? Yleensä työ- ja harrastuskoirakasvattajat suosivat kyllä kokeneille myymistä, usein löytyy ostajia harrastuspiireistä yms.
Niin suosivat. Tuttujen kautta on helpompi hahmottaa ostajaa jos yhtään tietää millainen tyyppi kyseessä. Koirapiireissä on pienet piirit, valitettavasti.
Pitää vain sinnikkäästi yrittää ja etsiä, kyllä sitä oikeanlainen kasvattaja osuu kohdalle.
Me ei olla vuosiin enää ostettu koiria Suomesta juurikin tämän kummallisen koirakulttuurin vuoksi. Marraskuussa viimeksi meille tuli hyvältä kasvattajalta pentu ulkomailta. Hintaa toki enemmän kuin Suomessa vastaavan rotuisilla ja lennot päälle mutta eipähän ainakaan huohota suomikasvattaja niskassa vaatimuksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se olla, että kasvattajat hukkuvat vieläkin kyselyihin. Varsinkin suosittujen rotujen kohdalla. Titenkin on tosi tympeää, ettei edes vastata lyhyesti ei kiitoksia.
Itse autoin tuossa syksyllä erästä pysyvästi sairastunutta läheistä etsimään hänen koiralleen uuden kodin. Kyseessä oli 4-vuotias sekarotuinen koira, ei mitenkään suosituista rotuyhdistelmistä. Oli myös maininta, että koiralla on muutamia ongelmia joita tulevan omistajan on oltava valmis työstämään.
Se sähköpostien määrä oli ihan valtava, jonka sain tästä koirasta. Pyrin vastaamaan jokaiseen asialliseen tiedusteluun, mutta en kyllä jaksanut kaikille vastata. Jätin vastaamatta niille jotka antoivat itsestään jo viestin perusteella huonon kuvan esim. kertoivat ongelmien olevan voitettavissa tiukalla laumanjohtajuudella yms. vanhanaikaista pölötystä.
Vierailija kirjoitti:
Me ei olla vuosiin enää ostettu koiria Suomesta juurikin tämän kummallisen koirakulttuurin vuoksi. Marraskuussa viimeksi meille tuli hyvältä kasvattajalta pentu ulkomailta. Hintaa toki enemmän kuin Suomessa vastaavan rotuisilla ja lennot päälle mutta eipähän ainakaan huohota suomikasvattaja niskassa vaatimuksineen.
Pitääkö olla tuttuja tai tutun tuttuja? En kyllä tästä meidän etsimästä rodusta tunne yhtään kasvattajaa ulkomailta, mutta täytyy alkaa kysellä. Kiitos vinkistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvattajille tulee helposti kymmeniä viestejä viikossa. Meille vastattiin viikon kuluttua, kun viestistä selvisi, että olemme kokeneita koira-ihmisiä. Aika ei riitä vastaamaan jokaiselle työsssäkäyvälle ja tosiaan emme saaneet pentua, koska narttuja tuli niin vähän, meni pitempään jonottaneelle.
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajille tulee helposti kymmeniä viestejä viikossa. Meille vastattiin viikon kuluttua, kun viestistä selvisi, että olemme kokeneita koira-ihmisiä. Aika ei riitä vastaamaan jokaiselle työsssäkäyvälle ja tosiaan emme saaneet pentua, koska narttuja tuli niin vähän, meni pitempään jonottaneelle.
Tähän vielä lisäys, että ap:n asenteella ehkä vaikea saada pentua, jos ei yhtään osaa asettua kasvattajan asemaan. Yhteistyö on tärkeää, jos on vähänkin viitettä, ettei ole yhteistyökykyinen, niin en itsekään ottaisi kasvattajana yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaaen kannattaa soittaa tai mennä tapaamaan kasvattajaa esim. koiranäyttelyissä tai muissa harrastuksissa joissa käy koirineen. Moni ei lue sähköposteja juurikaan, varsinkaan vanhemman polven kasvattajat, ja sittenkin jos harvakseltaan lukee, helposti prioriteetille menee ihminen jonka kanssaa on ollut henkilökohtaisemmin tekemisissä. Itse luen kyllä sähköpostejakin, mutta olen kokopäivätyössä koirien kasvatuksen lisäksi, ja kun on suosittu rotu, niitä yhteydenottoja voi tulla täysin tolkuton määrä. En ehdi enkä jaksa kaikkiin vastata, varsinkin jos töissä on kiire. Poimin sitten ostajat harrastustutuista, jo kauemman multa pentua jonottaneista ja soittajista jotka vaikuttaa fiksuilta.
"Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään."
Ei niinkään, kyllä minä ainakin myyn mieluiten kokeneelle, esim. toiselle kasvattajalle tai rotua harrastaneelle. Mutta kieltämättä sellainen että olet "nobody" ja lähetät sähköpostin jossa tenttaat kaikenlaista ikään kuin epäillen että onkohan teillä asiat kunnossa, antaa kuvan hankalasta ihmisestä jolle en välttämättä ensisijaisesti halua myydä. On kuitenkin sen verran tunnettuutta kasvattajana ja palkintoja sekä Kennelliitolta että rotujärjestöltä, että jos olisi vähänkin viitsiinyt tutkia, ymmärtäisi ettei mua tarvitse epäillä miksikään sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi tms.
Kasvattaja oli määrittänyt ilmoituksessa näin kokeneellekin harrastajalle (ja rotu tuttu) hieman ympäripyöreästi että ostaja sitoutuu maksamaan kasvattajan määrittämät tutkimukset. Joten kysyin mitä tutkimuksia tässä tarkoitetaan. Tuollainen vaatimushan on ihan huuhaata jos raha ja kaupan kohde on vaihtanut omistajaa. Mielestäni ei ollut ”epäilyä sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi” 😂😂 Olet hyvä esimerkki näistä itseään täynnä olevista koirankasvattajista, jotka ottavat heti itseensä kun jotain kritisoidaan.
Ja mielestäni jos yhteydenottoa pyydetään nimenomaan ja vain sähköpostilla, tätä toivetta on kohtelias kunnioittaa.
T. Ap ”tenttaava nobody”
En vastaisi minäkään tuollaisia kyselevälle. Haiskahtaa sille, että tulee vaikeuksia, ei ole rahaa hoitaa koiraa ja kuvata. Tai viitseliäisyyttä. Hyvät kasvattajat kuvaavat enemmän kuin PEVISAssa ja lisäksi monilla myös harrastusvaatimus tai luonnetestaus. Jos heti on näissä ongelmia niin ei kannata vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaaen kannattaa soittaa tai mennä tapaamaan kasvattajaa esim. koiranäyttelyissä tai muissa harrastuksissa joissa käy koirineen. Moni ei lue sähköposteja juurikaan, varsinkaan vanhemman polven kasvattajat, ja sittenkin jos harvakseltaan lukee, helposti prioriteetille menee ihminen jonka kanssaa on ollut henkilökohtaisemmin tekemisissä. Itse luen kyllä sähköpostejakin, mutta olen kokopäivätyössä koirien kasvatuksen lisäksi, ja kun on suosittu rotu, niitä yhteydenottoja voi tulla täysin tolkuton määrä. En ehdi enkä jaksa kaikkiin vastata, varsinkin jos töissä on kiire. Poimin sitten ostajat harrastustutuista, jo kauemman multa pentua jonottaneista ja soittajista jotka vaikuttaa fiksuilta.
"Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään."
Ei niinkään, kyllä minä ainakin myyn mieluiten kokeneelle, esim. toiselle kasvattajalle tai rotua harrastaneelle. Mutta kieltämättä sellainen että olet "nobody" ja lähetät sähköpostin jossa tenttaat kaikenlaista ikään kuin epäillen että onkohan teillä asiat kunnossa, antaa kuvan hankalasta ihmisestä jolle en välttämättä ensisijaisesti halua myydä. On kuitenkin sen verran tunnettuutta kasvattajana ja palkintoja sekä Kennelliitolta että rotujärjestöltä, että jos olisi vähänkin viitsiinyt tutkia, ymmärtäisi ettei mua tarvitse epäillä miksikään sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi tms.
Kasvattaja oli määrittänyt ilmoituksessa näin kokeneellekin harrastajalle (ja rotu tuttu) hieman ympäripyöreästi että ostaja sitoutuu maksamaan kasvattajan määrittämät tutkimukset. Joten kysyin mitä tutkimuksia tässä tarkoitetaan. Tuollainen vaatimushan on ihan huuhaata jos raha ja kaupan kohde on vaihtanut omistajaa. Mielestäni ei ollut ”epäilyä sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi” 😂😂 Olet hyvä esimerkki näistä itseään täynnä olevista koirankasvattajista, jotka ottavat heti itseensä kun jotain kritisoidaan.
Ja mielestäni jos yhteydenottoa pyydetään nimenomaan ja vain sähköpostilla, tätä toivetta on kohtelias kunnioittaa.
T. Ap ”tenttaava nobody”
Syystäkin jäät ilman pentua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tämä mennyt ihan mahdottomaksi. Kiinnostuin yhdestä hieman harvinaisemmasta rodusta ja samassa kaupungissa asui kasvattaja. Itsellä aiempaa koirakokemusta ja olen kaikin puolin asiallinen ihminen, eli kyseessä ei ole nyt mikään alaikäinen, joka halua itselleen laumanvartijan kerrostaloyksiöön.
Lähettelimme sähköpostia ja perusteellisen selvityksen jälkeen sovimme käynnin hänen luonaan. Olin siellä parin tunnin verran ja kasvattaja sanoi, että seuraavaksi sitten tulet mukaan lenkittämään hänen koiriansa ja katsotaan sitten, mihin kohtaan listalle sijoitut, kun pentue tulee ajankohtaiseksi. Täydellinen red flag! Tarkoituksenani oli saada kotikoira, eikä käydä mitään supo-tason syyniä ja suorittaa tuntikaupalla vapaaehtoistoimintaa "arvoni osoittamiseksi". Koirahaave jää siis odottamaan korona-ajan heltiämistä, että tilanne normalisoituu.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä mennyt ihan mahdottomaksi. Kiinnostuin yhdestä hieman harvinaisemmasta rodusta ja samassa kaupungissa asui kasvattaja. Itsellä aiempaa koirakokemusta ja olen kaikin puolin asiallinen ihminen, eli kyseessä ei ole nyt mikään alaikäinen, joka halua itselleen laumanvartijan kerrostaloyksiöön.
Lähettelimme sähköpostia ja perusteellisen selvityksen jälkeen sovimme käynnin hänen luonaan. Olin siellä parin tunnin verran ja kasvattaja sanoi, että seuraavaksi sitten tulet mukaan lenkittämään hänen koiriansa ja katsotaan sitten, mihin kohtaan listalle sijoitut, kun pentue tulee ajankohtaiseksi. Täydellinen red flag! Tarkoituksenani oli saada kotikoira, eikä käydä mitään supo-tason syyniä ja suorittaa tuntikaupalla vapaaehtoistoimintaa "arvoni osoittamiseksi". Koirahaave jää siis odottamaan korona-ajan heltiämistä, että tilanne normalisoituu.
Varmaan oli molemminpuolinen red flag kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaaen kannattaa soittaa tai mennä tapaamaan kasvattajaa esim. koiranäyttelyissä tai muissa harrastuksissa joissa käy koirineen. Moni ei lue sähköposteja juurikaan, varsinkaan vanhemman polven kasvattajat, ja sittenkin jos harvakseltaan lukee, helposti prioriteetille menee ihminen jonka kanssaa on ollut henkilökohtaisemmin tekemisissä. Itse luen kyllä sähköpostejakin, mutta olen kokopäivätyössä koirien kasvatuksen lisäksi, ja kun on suosittu rotu, niitä yhteydenottoja voi tulla täysin tolkuton määrä. En ehdi enkä jaksa kaikkiin vastata, varsinkin jos töissä on kiire. Poimin sitten ostajat harrastustutuista, jo kauemman multa pentua jonottaneista ja soittajista jotka vaikuttaa fiksuilta.
"Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään."
Ei niinkään, kyllä minä ainakin myyn mieluiten kokeneelle, esim. toiselle kasvattajalle tai rotua harrastaneelle. Mutta kieltämättä sellainen että olet "nobody" ja lähetät sähköpostin jossa tenttaat kaikenlaista ikään kuin epäillen että onkohan teillä asiat kunnossa, antaa kuvan hankalasta ihmisestä jolle en välttämättä ensisijaisesti halua myydä. On kuitenkin sen verran tunnettuutta kasvattajana ja palkintoja sekä Kennelliitolta että rotujärjestöltä, että jos olisi vähänkin viitsiinyt tutkia, ymmärtäisi ettei mua tarvitse epäillä miksikään sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi tms.
Kasvattaja oli määrittänyt ilmoituksessa näin kokeneellekin harrastajalle (ja rotu tuttu) hieman ympäripyöreästi että ostaja sitoutuu maksamaan kasvattajan määrittämät tutkimukset. Joten kysyin mitä tutkimuksia tässä tarkoitetaan. Tuollainen vaatimushan on ihan huuhaata jos raha ja kaupan kohde on vaihtanut omistajaa. Mielestäni ei ollut ”epäilyä sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi” 😂😂 Olet hyvä esimerkki näistä itseään täynnä olevista koirankasvattajista, jotka ottavat heti itseensä kun jotain kritisoidaan.
Ja mielestäni jos yhteydenottoa pyydetään nimenomaan ja vain sähköpostilla, tätä toivetta on kohtelias kunnioittaa.
T. Ap ”tenttaava nobody”
En vastaisi minäkään tuollaisia kyselevälle. Haiskahtaa sille, että tulee vaikeuksia, ei ole rahaa hoitaa koiraa ja kuvata. Tai viitseliäisyyttä. Hyvät kasvattajat kuvaavat enemmän kuin PEVISAssa ja lisäksi monilla myös harrastusvaatimus tai luonnetestaus. Jos heti on näissä ongelmia niin ei kannata vastata.
Tietysti on, mutta kasvattajia on yhtä monia kuin ostajia. Itse kasvatan erästä rotua josta toivon tietyt tutkimukset tehtävän, mutta kerron kyllä selkeämmin mitä tarkoitan. Minusta kasvattaja vaikuttaa hieman itseään täynnä olevalta, jos määrittää ”kasvattajan määrittämät tutkimukset” ja esim jättäisi vastaamatta ”liian hankalalle ostajalle” jos tätä tiedustelee tarkemmin. Minäkin kysyisin ostajana ihan mielenkiinnosta, koska tiedän että tapoja on monia. Tiedän saman rodun kasvattajia kymmeniä ja meillä kaikilla on omat tavat ja toiveet ostajien suhteen.
Kasvattajat eivät ole mitenkään ylempänä kuin ostajat, kuten täällä näyttää olevan ajatus.
Ap jatka etsimistä, kysele toisilta kasvattajilta, löydät kyllä teille sopivan kasvattajan jonka kanssa juttu menee heti yksiin.
Ne kasvattajat, jotka ovat tosiaan tympeitä ja yhteistyökyvyttömiä, tunnetaan myös koirapiireissä. Ei me kaikki olla sellaisia. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Onhan tämä mennyt ihan mahdottomaksi. Kiinnostuin yhdestä hieman harvinaisemmasta rodusta ja samassa kaupungissa asui kasvattaja. Itsellä aiempaa koirakokemusta ja olen kaikin puolin asiallinen ihminen, eli kyseessä ei ole nyt mikään alaikäinen, joka halua itselleen laumanvartijan kerrostaloyksiöön.
Lähettelimme sähköpostia ja perusteellisen selvityksen jälkeen sovimme käynnin hänen luonaan. Olin siellä parin tunnin verran ja kasvattaja sanoi, että seuraavaksi sitten tulet mukaan lenkittämään hänen koiriansa ja katsotaan sitten, mihin kohtaan listalle sijoitut, kun pentue tulee ajankohtaiseksi. Täydellinen red flag! Tarkoituksenani oli saada kotikoira, eikä käydä mitään supo-tason syyniä ja suorittaa tuntikaupalla vapaaehtoistoimintaa "arvoni osoittamiseksi". Koirahaave jää siis odottamaan korona-ajan heltiämistä, että tilanne normalisoituu.
Ihan käsittämätöntä! 😂 Itsellä hieman samanlainen, mutta kasvattaja halusi että menen seuraamaan heidän treenejään kentän laidalle väh 3krt. Ja jutustelemaan muiden rotuharrastajien kanssa. En mennyt, löysin muualta pennun. 😂 Vieläpä täysipäiseltä jolle riitti lyhyt sähköposti ja yksi tapaamiskerta kun pennut olivat syntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisesti ottaaen kannattaa soittaa tai mennä tapaamaan kasvattajaa esim. koiranäyttelyissä tai muissa harrastuksissa joissa käy koirineen. Moni ei lue sähköposteja juurikaan, varsinkaan vanhemman polven kasvattajat, ja sittenkin jos harvakseltaan lukee, helposti prioriteetille menee ihminen jonka kanssaa on ollut henkilökohtaisemmin tekemisissä. Itse luen kyllä sähköpostejakin, mutta olen kokopäivätyössä koirien kasvatuksen lisäksi, ja kun on suosittu rotu, niitä yhteydenottoja voi tulla täysin tolkuton määrä. En ehdi enkä jaksa kaikkiin vastata, varsinkin jos töissä on kiire. Poimin sitten ostajat harrastustutuista, jo kauemman multa pentua jonottaneista ja soittajista jotka vaikuttaa fiksuilta.
"Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään."
Ei niinkään, kyllä minä ainakin myyn mieluiten kokeneelle, esim. toiselle kasvattajalle tai rotua harrastaneelle. Mutta kieltämättä sellainen että olet "nobody" ja lähetät sähköpostin jossa tenttaat kaikenlaista ikään kuin epäillen että onkohan teillä asiat kunnossa, antaa kuvan hankalasta ihmisestä jolle en välttämättä ensisijaisesti halua myydä. On kuitenkin sen verran tunnettuutta kasvattajana ja palkintoja sekä Kennelliitolta että rotujärjestöltä, että jos olisi vähänkin viitsiinyt tutkia, ymmärtäisi ettei mua tarvitse epäillä miksikään sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi tms.
Kasvattaja oli määrittänyt ilmoituksessa näin kokeneellekin harrastajalle (ja rotu tuttu) hieman ympäripyöreästi että ostaja sitoutuu maksamaan kasvattajan määrittämät tutkimukset. Joten kysyin mitä tutkimuksia tässä tarkoitetaan. Tuollainen vaatimushan on ihan huuhaata jos raha ja kaupan kohde on vaihtanut omistajaa. Mielestäni ei ollut ”epäilyä sairaita eläimiä tehtailevaksi pentutehtailijaksi” 😂😂 Olet hyvä esimerkki näistä itseään täynnä olevista koirankasvattajista, jotka ottavat heti itseensä kun jotain kritisoidaan.
Ja mielestäni jos yhteydenottoa pyydetään nimenomaan ja vain sähköpostilla, tätä toivetta on kohtelias kunnioittaa.
T. Ap ”tenttaava nobody”
En vastaisi minäkään tuollaisia kyselevälle. Haiskahtaa sille, että tulee vaikeuksia, ei ole rahaa hoitaa koiraa ja kuvata. Tai viitseliäisyyttä. Hyvät kasvattajat kuvaavat enemmän kuin PEVISAssa ja lisäksi monilla myös harrastusvaatimus tai luonnetestaus. Jos heti on näissä ongelmia niin ei kannata vastata.
Tietysti on, mutta kasvattajia on yhtä monia kuin ostajia. Itse kasvatan erästä rotua josta toivon tietyt tutkimukset tehtävän, mutta kerron kyllä selkeämmin mitä tarkoitan. Minusta kasvattaja vaikuttaa hieman itseään täynnä olevalta, jos määrittää ”kasvattajan määrittämät tutkimukset” ja esim jättäisi vastaamatta ”liian hankalalle ostajalle” jos tätä tiedustelee tarkemmin. Minäkin kysyisin ostajana ihan mielenkiinnosta, koska tiedän että tapoja on monia. Tiedän saman rodun kasvattajia kymmeniä ja meillä kaikilla on omat tavat ja toiveet ostajien suhteen.
Kasvattajat eivät ole mitenkään ylempänä kuin ostajat, kuten täällä näyttää olevan ajatus.
Ap jatka etsimistä, kysele toisilta kasvattajilta, löydät kyllä teille sopivan kasvattajan jonka kanssa juttu menee heti yksiin.
Ne kasvattajat, jotka ovat tosiaan tympeitä ja yhteistyökyvyttömiä, tunnetaan myös koirapiireissä. Ei me kaikki olla sellaisia. Tsemppiä!
Jos olisit kasvattaja, niin tietäisit miten iso ongelma on se, että eihän me nyt meidän kotikoiraa kuvata. Vaikka kuinka olisi luvattu ostovaiheessa. Ap:kin kirjoitti, että on aivan sama mitä on luvattu, kun koiraa on oltu ostamassa. Eipä noita vastaan voi oikeuttakaan käydä, joten parempi jättää pois ostajien listalta heti alkuunsa. Tai ainakin vastuuntuntoinen kasvattaja tekee niin, rodun parhaaksi. Itsekin vaadin koiran kuvaamista kokonaan, lisäksi vielä pitäisi olla näyttöä harrastuspuolelta tai sitten tuttava. Näin minimoidaan väärien valintojen määrää, vaikka silti voi tulla ongelmia jossain muussa asiassa kuten koirien keskinäisessä toimeentulossa ja tulee kasvattajapalautus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajille tulee helposti kymmeniä viestejä viikossa. Meille vastattiin viikon kuluttua, kun viestistä selvisi, että olemme kokeneita koira-ihmisiä. Aika ei riitä vastaamaan jokaiselle työsssäkäyvälle ja tosiaan emme saaneet pentua, koska narttuja tuli niin vähän, meni pitempään jonottaneelle.
Tähän vielä lisäys, että ap:n asenteella ehkä vaikea saada pentua, jos ei yhtään osaa asettua kasvattajan asemaan. Yhteistyö on tärkeää, jos on vähänkin viitettä, ettei ole yhteistyökykyinen, niin en itsekään ottaisi kasvattajana yhteyttä.
Aika monella kasvattajalla ja ”todellisella koiraihmisellä” on sama ajatus että ostajan tulee olla yhteistyökykyinen. Unohtuu vain aika usein se, että yhteistyö toimii kahteen suuntaan. Se ei tarkoita vain yksisuuntaista ruskean reiän nuolentaa kasvattajan suuntaan.
Joo, liikaa ei saa tietää ja kysellä, pitää esitää "ummikkoa" kun on ottamassa koiraa. Liian kriittiset kyselijät heivaavat syrjään. -sivusta vinkkaan vaan