Mikä sinulle aiheuttaa eniten epävarmuutta, kun menet ensimmäistä kertaa miehen kanssa sänkyyn?
- alaston vartalosi, onko se miehen mielestä haluttava?
- pahanhajuinen hengitys läheisyydessä?
- onko omat seksitaidot riittäviä miehen miellyttämiseksi?
- pelottaa, pystytkö ja uskallatko heittäytyä nauttimaan jännittämäät?
- omat läskimakkarat ja selluliitti?
Kommentit (19)
Mulla ehdottomasti kroppani. On pahasti paskoja piirteitä siinä, joten siksi mun täytyy olla jo valmiiksi suht varma siitä, että mies hyväksyy minut ja tykkää minusta tosi paljon. Näin ollen en myöskään ole koskaan halunnut/pystynyt harrastamaan yhden yön juttuja.
Jännitän uutta kumppania, sitä miten ja millaisista otteista kumpikin pitää, ja miltä uusi mies tuntuu sisälläni. Kun kerran siihen vaiheeseen on päästy, että molemmat haluaa seksiä niin on aivan yksi ja sama miltä kroppa ilman vaatteita näyttää. Halu on luotu jo ne vaatteet päällä, eikä kukaan ole kuminuken näköinen.
Kroppaan liittyviä. En ole teini-iässä joten ikämuutoksiakin jo on. Ainahan vieraan miehen edessä riisuuntuminen jännittää.
Vierailija kirjoitti:
Kroppaan liittyviä. En ole teini-iässä joten ikämuutoksiakin jo on. Ainahan vieraan miehen edessä riisuuntuminen jännittää.
Tuttu tunne etenkin tuo viimeinen lause
Pelkään näyttäväni kasvoista jotenkin luotaantyöntävältä seksin aikana. Jännittää myös että olenko riittävän tiukka, mitä mieltä mies on mun tisseistä ja sovitaanko yhteen seksuaalisesti.
Mulla on aika hyvä seksuaalinen itsetunto ja se ei niinkään ole se juttu joka vaivaisi.
Eniten ehkä pelkään sitä miten se mies reagoi meidän ekaan seksikertaan. Monesti olen kokemuksen kautta oppinut että miehen tunnetila menee suoraan hänen jalkojen väliin. Jos esimerkiksi jännittää, on huonoja kokemuksia ja on suorituspainetta (vaikka ei tarvitsisi olla) niin se vaikuttaa peniksen toimintakykyyn ja laukeamiseen.
Ja sehän on miehelle ihan super ahdistava tilanne että pelit ja vehkeet ei toimi vaikka haluaisi. Pelkään vaan että mies säikähtää tätä toimimattomuutta niin paljon että ei halua enää nähdä. voi vain vakuuttaa ymmärrystään ja ottaa kainaloon ja toivoa että mies ymmärtää ettei se ole maailmanloppu.
Mulla ainakin jokainen parisuhdekumppani on omannut jotain haasteita ekalla seksikerralla joko kovana pysymisen tai laukeamisen osalta mutta kun on jatkanut tapailua ja ymmärtänyt niin kaikki on normalisoitunut ajan kanssa. Eka seksikerta on vaan aina vähän pelottava uuden ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jännitän uutta kumppania, sitä miten ja millaisista otteista kumpikin pitää, ja miltä uusi mies tuntuu sisälläni. Kun kerran siihen vaiheeseen on päästy, että molemmat haluaa seksiä niin on aivan yksi ja sama miltä kroppa ilman vaatteita näyttää. Halu on luotu jo ne vaatteet päällä, eikä kukaan ole kuminuken näköinen.
Eihän se keskiverto 13 cm miltään tunnu. Turha sitä on etukäteen jännittää. 488
Minua jännittää, joudunko keskusteluun anaaliseksistä heti vai vasta parin viikon päästä. En pidä anaalista, se sattuu ja ällöttää. Tuntuu aina pahalta ja koen epäonnistuneeni, kun mies alkaa vihjailla kakkosesta ja joudun tuottamaan pettymyksen. En tykkää kieltäytyä asioista sängyssä, koska haluan aidosti tarjota nautintoa miehille, mutta omat fiilikset kärsii peppuhommissa niin, että siihen en halua ryhtyä.
Eron jälkeen menin ex-mieheni työkaverin kanssa sänkyyn. Se tilanne jo aiheutti epävarmuutta
Vierailija kirjoitti:
Minua jännittää, joudunko keskusteluun anaaliseksistä heti vai vasta parin viikon päästä. En pidä anaalista, se sattuu ja ällöttää. Tuntuu aina pahalta ja koen epäonnistuneeni, kun mies alkaa vihjailla kakkosesta ja joudun tuottamaan pettymyksen. En tykkää kieltäytyä asioista sängyssä, koska haluan aidosti tarjota nautintoa miehille, mutta omat fiilikset kärsii peppuhommissa niin, että siihen en halua ryhtyä.
Minkä ihmeen takia naiset suostuvat anaaliseksiin, jo se kerran sattuu ja ällöttää1? Ei seksin kuulu sattua, ja monikohan mies suostuisi tekemään jotain sellaista NAISEN vuoksi ,, joka häntä itseään sattuisi tai ällöttäisi?
Eiväthän monet miehet suostu edes pienempiinkään naisen toiveisiin seksissä vaikkei se heiltä vaatisi juuri mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua jännittää, joudunko keskusteluun anaaliseksistä heti vai vasta parin viikon päästä. En pidä anaalista, se sattuu ja ällöttää. Tuntuu aina pahalta ja koen epäonnistuneeni, kun mies alkaa vihjailla kakkosesta ja joudun tuottamaan pettymyksen. En tykkää kieltäytyä asioista sängyssä, koska haluan aidosti tarjota nautintoa miehille, mutta omat fiilikset kärsii peppuhommissa niin, että siihen en halua ryhtyä.
Minkä ihmeen takia naiset suostuvat anaaliseksiin, jo se kerran sattuu ja ällöttää1? Ei seksin kuulu sattua, ja monikohan mies suostuisi tekemään jotain sellaista NAISEN vuoksi ,, joka häntä itseään sattuisi tai ällöttäisi?
Eiväthän monet miehet suostu edes pienempiinkään naisen toiveisiin seksissä vaikkei se heiltä vaatisi juuri mitään.[/quote
Taidat puhua jostain salimakeista?
https://www.suomenuutiset.fi/hyvä-aiti-opettaa-pojalleen-rakkauden-sala…
En haluaisi törmätä näihin poikiin!
Isot riippuvat tissit, isot ulommat häpyhuulet, karvaisuus (vaikka olisi kuinka sheivailtu), hengityksen haju ja osaamattomuus. Turha kai sanoa, että seksielämää ei ole, vaikka haluja kyllä löytyisi vaikka muille jakaa.
Eiköhän meistä jokainen joka tänne kirjoittaa ole jo sen ensimmäisen kerran miehen kanssa sängyssä ollut. Tuskin täältä yhtään neitsyttä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aika hyvä seksuaalinen itsetunto ja se ei niinkään ole se juttu joka vaivaisi.
Eniten ehkä pelkään sitä miten se mies reagoi meidän ekaan seksikertaan. Monesti olen kokemuksen kautta oppinut että miehen tunnetila menee suoraan hänen jalkojen väliin. Jos esimerkiksi jännittää, on huonoja kokemuksia ja on suorituspainetta (vaikka ei tarvitsisi olla) niin se vaikuttaa peniksen toimintakykyyn ja laukeamiseen.Ja sehän on miehelle ihan super ahdistava tilanne että pelit ja vehkeet ei toimi vaikka haluaisi. Pelkään vaan että mies säikähtää tätä toimimattomuutta niin paljon että ei halua enää nähdä. voi vain vakuuttaa ymmärrystään ja ottaa kainaloon ja toivoa että mies ymmärtää ettei se ole maailmanloppu.
Mulla ainakin jokainen parisuhdekumppani on omannut jotain haasteita ekalla seksikerralla joko kovana pysymisen tai laukeamisen osalta mutta kun on jatkanut tapailua ja ymmärtänyt niin kaikki on normalisoitunut ajan kanssa. Eka seksikerta on vaan aina vähän pelottava uuden ihmisen kanssa.
Mitä välii, aina löytyy uusia mies!
Mutta pitkän parisuhteen jälkeen voi olla vaikeaa. Aikaa edellisestä ensikerrasta voi olla jo 20-30 vuotta. Elämä näkyy kehossa.
Vierailija kirjoitti:
Minua jännittää, joudunko keskusteluun anaaliseksistä heti vai vasta parin viikon päästä. En pidä anaalista, se sattuu ja ällöttää. Tuntuu aina pahalta ja koen epäonnistuneeni, kun mies alkaa vihjailla kakkosesta ja joudun tuottamaan pettymyksen. En tykkää kieltäytyä asioista sängyssä, koska haluan aidosti tarjota nautintoa miehille, mutta omat fiilikset kärsii peppuhommissa niin, että siihen en halua ryhtyä.
Anaali kuuluu nykypäivänä normaaliin seksivalikoimaan. Ehdotan siedättämishoitoa. Muutaman kerran viikossa anaali niin siihen tottuu.
Miehenä tuntuu epävarmalta ekalla kerralla uuden naisen kanssa alkkareissa tai alasti peiton alla no tietysti se, ollaanko menossa ns. loppuun asti vai ei, seisooko jos ollaan ja se kasteleeko mahlaa valuva ja puoliheijarissa oleva kalu naisen vatsaa halaillessa.
Olen tavan vuoksi pidättyväinen ja varjelen mainettani mutta jos päätän jollekulle raottaa salaisuuksieni verhoa en jännitä mitään, vaan halu ylittää häpeän. Silloin jännitän että pystyykö mies.
Joskus mies hämmentyy ja lerpahtaa mutta on kuitenkin rohkaistavissa. Ja joskus lerpahtanut mies on herrasmies ja hyväilee ja sormettaa minulle orkun. Sellainen saa yrittää niin kauan kuin haluaaMutta jos joku sammahtaa tai ei muuten kykene eikä jaksa eikä edes viitsi, niin saattaa olla että tuuppaan ovesta ulos korvasta taluttaen.