Miten taistelit itsesi pois tossun alta?
Olitko joskus aiemmin kumppanisi ovimattona, mutta onnistuit myöhemmin muuttamaan suhteen tasavertaiseksi? Tai pääsemään jopa itse niskan päälle. Miten teit sen?
Kommentit (4)
En ollut kumppanini ovimattona, mita äitini oli.
tavitsi paljon puhetta ja kannustusta ja ison tuskan kautta...itsensä syyllistämisen lopettamisen kautta. Lähti. Ekaksi turvakotiin. Sitten vuokrasi oman. Ja sitten myivät yhteisen.
henkisesti olen itse ollut ovimattona. Lapsuudesta kenties syyllisyyksi, kun on ollut alkoholismia perheessä.
pikkuhiljaa itsen hyväksymällä. Itseä vahvistamalla. Al anon auttoi alkuun. Seillä tajusin, että en ole syyllinen kaikkiin kaikkien ongelmiin. Syyllisyydestä irtautuminen. Se on on ollut avain.
sen, että on itse arvokas.
Äkkiseltään kuulostaa enemmän parisuhteen valtataistelulta kuin tossun alla pitämiseltä. Siihen auttaa kun panostaa itsetuntoonsa ja hyväksyy toisen eikä yritä muuttaa hänen tapojaan.
Edellinen äijä yritti. Uhkaili erolla pienestäkin ja itsensä tappamisella. Jälleen kerran istuttiin pilleripurkkien kanssa keittiön pöydän ääressä ja mies kiristi, että jos en tee sitä tai sitä, niin hän nappaa kaikki lääkkeet Silloin jotain niksahti meikäläisen päässä ja sanoin hymyillen, että no panehan kaataen kurkusta alas sitten, että pääsen tästä nukkumaan. Olin ihan tosissani. Siinä se tollo istui eikä tiennyt, mitä sanoa. Jotain yritti vielä änkyttää, kuinka kadun ja niin edelleen. Seuraavana päivänä hain eroa.
Vieläkin puistattaa se liero. Ei meinannut millään käsittää, että kaikki tunteeni häntä kohtaan kuolivat, enkä halunnut olla enää missään tekemisissä.
Mitä tarkoitat ovimattona? Kerro esimerkkejä. En ole tässä suhteessa ovimatto, mutta edellisessä kyllä. Ja siihen ihmiseen ei puhe auttanut, joten ero auttoi. Sen jälkeen olin pitkään yksin ja korjailin itsetuntoani jne. ja sitten löytyi ihminen, joka on henkisesti kypsä ja pystyy tasavertaiseen suhteeseen.