Lue keskustelun säännöt.
Kohtalotoverit - Mikä pettämisessä haavoitti eniten?
09.04.2015 |
Olen tavallinen 35-vuotias kahden lapsen äiti ja elänyt onnellisessa avioliitossa jo yli kymmenen vuotta rakastamani miehen kanssa. Syistä, joista osan ymmärrän ja osaa en, mieheni petti minua (harrasti kerran seksiä) kertaalleen puolisen vuotta sitten entuudestaan tuntemattoman naisen kanssa.
Vaikka periaatteessa olenkin sitä mieltä, että kaikille voi sattua tuon kaltaisia hairahduksia ja 100% varmasti myös tiedän ettei mieheni ole tuohon naiseen ollut tuon jälkeen missään yhteydessä, huomaan etten täysin ole pystynyt unohtamaan asiaa. Ennen kaikkea huomaan usein ajattelevani, oliko tuo toinen nainen minua jollakin tavalla parempi tai tekikö seksissä asioita, joita minä itse en pysty tarjoamaan. Tämä on piinallinen ajatus, josta haluaisin eroon. Toisaalta sitten taas mietin, miksi tuo ajatus minua piinaa niin paljon siitä huolimatta, että tiedän kyllä mieheni rakastavan minua yli kaiken eikä tätä tärkeintä asiaa tietysti yksi hairahdus muuta mihinkään. Olenko siis toisaalta vähän itsekäs/lapsellinen...?
Jos tämän lukee naisia, jotka ovat myös kokeneet pettämisen, haluaisin teiltä kysyä, mikä teitä pettämisessä eniteen haavoitti ja kuinka pääsitte asian yli? Ja sanotaan nyt vielä etten itse siis missään vaiheessa ajatellut eroa, koska suhteemme kuitenkin perusteissaan on niin poikkeuksellisen hyvä.
Kommentit (22)
Luottamuksen pettäminen oli pahinta, pari vuotta petti työmatkoilla ja vieraita naisia oli paljon. Itse olin kotona lasten kanssa ja yhdessä on pysytty vaikka tiukkaa on ollut. Isyystestit kahden vieraan naisen synnytettyä oli pahinta pettämisen jälkeen. En tiedä olisinko eronnut, jos lapset olisi olleet mieheni. Ei olleet ja avioliittomme jatkuu. Pari vuotta petti mennen tullen ja kaikkialla, luottamusta on rakennettu useampi vuosi takaisin ja voin sanoa että kaksi ensimmäistä vuotta oli vaikeimmat. Mies olisi päässyt liian helpolla, jos olisin eronnut, mutta nyt sen asian kanssa on elettävä jokainen päivä ja minun vaatimukseni on olleet kovia, mutta toteutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkäpä se tätä itseään raastaa kovasti, koska täällä ei tunnu miltään; lähnnä se että mitä tuokin nainen sitten minun perässä vonkaa kun ei sosiaalisuuttaan osaa tuoda esiin? kovasti esittää kiinnostustaan (heikosti sosiaalisesti siis), mutta pää pyörii kuin tuuliviiri. nähtävästi pitää saada kotettua exälleen.
mutta lumppu on aina lumppu, toisaalta jos itse lähtee asenteella ja kulloisellakin tarpeella että lumputetaan, niin sitten lumputetaan. mutta vakavammin;kun ollaan jo jotenkin sitouduttu, niin tilanne on eri asia. jos asiat ovat huonosti keskenään eikä juuri puhuta ja pakkopulla on pakkopullaa ja lautapeli lautapeliä, sitten pitäisi erota.
mutta se ettei lumppu pysty vonkaamisen ohessa edes sosiaalisuuteen antaa aikas heikon ensivaikutelman.