Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku kätilö, lääkäri tai hoitaja perustella miksi synnyttäneen naisen kasaan kursimiseen ei tuhlata puudutusaineita? Kesken synnytyksen on ehkä helpompi ymmärtää, jos on vaikka jomman kumman hengestä kyse ja lapsi pakko saada nopeasti ulos, keinolla millä hyvänsä. Siltikin ihmettelen miten kehittymätöntä synnyttäjän kivun hoito on edelleen 2020-luvulla, luulisi että turvallisia kipulääkkeitä ja puudutusaineita olisi löydetty jos vaan tahtoa olisi?

Ja joo, olen itse toistaiseksi lapseton mutta jostain syystä gynekologisia vaivojani väheksytään toistuvasti. Käsketään vaan mennä so-tautitesteihin joissa olen käynyt lukuisia kertoja aina uudestaan, silti tiputteluvuotoa, hiusten lähtöä, yhdyntäkipuja jne ei tarvitse tutkia. Menisin yksityiselle jos vaan olisi varaa. Pelkään että on taustalla joku vaiva mikä voi tehdä kokonaan lapsettomaksi...

Ystävältäni muuten poistettiin kohdusta polyyppi täysin ilman mitään puudutusta tai kipulääkkeitä. Tehdäänkö miehille tämäntyyppisiä operaatioita ilman kivunlievitystä?

Naistenvaivojen vähättelystä on kirjoitettu viime aikoina paljon. Jostakin syystä naisen kipu on vähätelty.

Jollekulle saattaa kierukan laittokin olla todella kivuliasta, silti nekin laitetaan lähestulkoon aina ilman puudutusta. Myös gyne tutkimukset ovat usein kivuliaita ja välineet liian suuria vaikka pienemmilläkin pärjäisi. Endometrioosia, vulvodyniaa ja vastaavia naisten vaivoja on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi miesten erektiohäiriöitä(kyseessä satojen tutkimusten ero) . Miksi näin, se on hyvä kysymys. Prioriteetit on oma vastaukseni.

Miehille Ei tehdä operaatioita ilman puudutuksia (verrannollisia polyypin poistoon ja alueen kivuliaisuus huomioiden).

Pitäis aloittaa joku stop naisviha -kampanja ja lopettaa tämä naisten rääkkääminen lääketieteen varjolla. Nainen kuolee jopa sydäriin todennäköisemmin kun naisen oireita ei tunnisteta.

Miten tämä voi olla tällaista? Ruotsistahan tullaan Suomeen synnyttämään, koska täällä pitäisi olla synnyttämisen turvallisempaa.

Mutta miksi pitää ylipäätänsä synnyttää? Ihmisiä on liikaa.

Mun esikoinen syntyi sektiolla Oysissa 2011.Aluksi en pystynyt itse nostelemaan vauvaa sektion jälkeen vaan piti pyytää hoitajaa nostamaan imetykselle.

Hoitajat kyllä todella tylytti, vaatimus oli, että imetysten väli on pakko olla 4 tuntia!!!!Ja vasta sitten saa imettää. Maitoa ei heti noussut ja myöhemmin kuulin, että se on ihan tavallista sektion jälkeen. Vauva parka itki nälkäänsä. Lisämaitoa ei hoitajat millään suostuneet tuomaan.

Ihana kun lopulta päästiin kotiin ja sai siirtyä lapsentahtiseen imetykseen.

Hyi hitto mitä kertomuksia. Siis olen aivan järkyttynyt. Olen niin pahoillani teidän kaikkien puolesta jotka olette joutuneet kokemaat tuollaisia kammottavia asioita synnytyssairaalassa.

Olen ihan vapaaehtoisesti lapseton, ja osittain siksi että pelkään raskautta ja synnytystä. Mutta kuitenkin enemmän ihan vapaasta tahdosta, että en koe haluavani lapsia. Mikä siinä on, että vasta synnyttänyt nainen ei voi saada empaattista kohtelua ja apua? Hyvänen aika sentään. Ymmärrän terveydenhuollon kiireen ja resurssipulan, mutta minun mielestä se ei todellakaan poissulje sitä, että asiakkaat voisi kohdata empaattisesti TAI EDES NEUTRAALISTI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vain yksi lapsi, syynä raskaana olevien ja synnytäjien ja synnyttäneiden  kohtelu, asenne ettei raskaus ole sairaus.

Raskaana olin hirveän pahoinvoiva, työterveyslääkäri ei meinannut kirjoittaa saikkua edes siinä vaiheessa kun huuto-oksensin  paperikoriin ja lopulta olinkin sitten sairaalassa tipassa.

Kun synnytys käynnistyi, olin tosi kiitollinen miehelle joka puolusti mua kätilöltä. Henkilö, jonka olis pitänyt auttaa hävis vaan johonkin että  " ei se vielä synny kuitenkaan" ja kielsi huutamasta kun sattui. Jossain vaiheessa itkin miehelle kuulemma "Mä haluun  uuden kätilön" , en itse  muista tätä mutta sen jälkeen äm mä oli kostoksi koettanut ajaa miehen pois salista. Lääkäri tuli paikalle vasta tekemään ompelun ja  se tehtiin ilman kunnon puudutusta, kätilön kannustava kommentti  kuului "vieläkö se  kiljuminen jatkuu?!" ja lääkärikin oli sitä mieltä ettei muutama  tikki nyt voi sattua. Ihme ettei  rinnoillani ollut vauva kuuroutunut kun huusin lääkärille "LOPETA LOPETALOPETA!"

Osastolla näytettiin missä päin on suihku ja mistä voi hakea ruokaa, puhtaita lakanoita ja puhtaita vaatteita. Sitten mut ja mies jätettiin  neljän hengen huoneeseen jossa oli vain toinen nainen lisäkseni mutta sekin oli liikaa, sillä tämä nainen huusi päivät puhelimeen omalla kielellään ja yöt kuorsasi. Yksi hoitaja kävi hätäiseen katsomassa kun vaihdoin vaipan ja siinä se opastus sitten olikin. Moitteita tuli kyllä senkin edestä, kun en jaksanut vaihtaa lakanoita ja kun mies toi ruokatarjottimeni. Että itse pitäisi,

Minäkin olen ihmetellyt tätä ilman puudutteita ompelua, kerroin omasta kokemuksestani aiemmin tässä ketjussa. Missä muualla ihmistä tikataan ilman puudutusta tai kivunlievitystä?

Tuosta ruokatarjottimen hauasta, minä jätin 2 ensimmäistä ateriaa osastolla välistä, ihan siitä syystä etten jaksanut lähteä vaeltamaan ympäri osastoa ruokaa etsiskelläkseni, söin omia eväitäni. Tästä ei kukaan sanonut mitään, kunnes seuraavana päivänä hoitaja kysyi minut käytävällä nähtyään, että oletko syönyt mitään? Vastasin että olen kyllä syönyt, ja hän jatkoi matkaansa. Ajattelin itsekseni, että kyllä täällä näköjään saisi olla ainakin vuorokauden syömättä, ennen kuin siihen kukaan puuttuisi.

Missään muualla ei tikata puuduttamatta kuin synnytyssalissa ja se tarkoittaa kidutusta. Alapää joka on jo ihan alkujaan todella herkkä on synnytyksessä revennyt ja leikattu ja aivan murjoontunut ison lapsen tultua väkisten ulos siitä ommellaan puuduttamatta on kidutusta. Sitten kätilöt ja lääkärit väittää että aina puudutetaan ja se on vale. Miten he kehtaavat?

Kuka osaa kuvitella että miehen revennyttä terskaa ommeltaisiin kokoon puuduttamatta? Eihän sellaista kestä kukaan ajatellakaan. Sitten naisia noita prinsessoiksi haukuttuja saa kiduttaa miten vaan ja haukkua siitä että valittaa ja huutaa kun kidutetaan.

Tåmä ei ole sivistysvaltion toimia.

Loistava vertaus. Minua naisena ihan puistattaa, että sukuelimiä tökitään neuloilla ilman puudutusta. Miten voi olla näin? Ajatellaanko sitä tosiaan, että kun sieltä on kerran vauva jo ulos tullut, niin samoilla lämpimillä sitten tikataan ilman kivunlievitystä vai onko tähän joku oikea syykin?

Tietenkin puudutetaan. Puudutusaine nyt vaan tulee verenvuodon mukana pois.

Itse sain pahan tikattavan haavan kämmeneen. Puudutettiin pariinkin otteeseen, mutta ei tehonnut kun puudute valui saman tien pois. Nukutus on liian järeät keino ja riskialtis, joten meidän naisten osa on nyt vain kärsiä.

Mitä aktuaalista hittoa nyt taas? Kyllä se puudute tehoaa, se ei ”valu veren mukana pois”. Jo on lääketieteellinen ymmärrys hatara. Itselläni puudutettiin, eikä repeämien ompelu tuntunut yhtään.

Pahasti rikki mennyt kudos ei välttämättä puudu kunnolla, sillä siinä on verenkiertokin "rikki", jolloin aine ei pääse leviämään ja vaikuttamaan.

Aina pitää silti yrittää saada puutumaan, muuhan olisi kidutusta. Ja sellaista tapahtuu.

Näin on. Olen se jolla ommeltiin väliliha ja ja kämmen kun ei vaan puutunut. Lääkäri sanoi ettei puudu kun valuu puudute saman tien ulos. Olen muuten itsekin hoitaja nykyään ja jotain tiedän puudutuksista, mutta kerroin sen nyt näin kansan kielellä.

Vieras.. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku kätilö, lääkäri tai hoitaja perustella miksi synnyttäneen naisen kasaan kursimiseen ei tuhlata puudutusaineita? Kesken synnytyksen on ehkä helpompi ymmärtää, jos on vaikka jomman kumman hengestä kyse ja lapsi pakko saada nopeasti ulos, keinolla millä hyvänsä. Siltikin ihmettelen miten kehittymätöntä synnyttäjän kivun hoito on edelleen 2020-luvulla, luulisi että turvallisia kipulääkkeitä ja puudutusaineita olisi löydetty jos vaan tahtoa olisi?

Ja joo, olen itse toistaiseksi lapseton mutta jostain syystä gynekologisia vaivojani väheksytään toistuvasti. Käsketään vaan mennä so-tautitesteihin joissa olen käynyt lukuisia kertoja aina uudestaan, silti tiputteluvuotoa, hiusten lähtöä, yhdyntäkipuja jne ei tarvitse tutkia. Menisin yksityiselle jos vaan olisi varaa. Pelkään että on taustalla joku vaiva mikä voi tehdä kokonaan lapsettomaksi...

Ystävältäni muuten poistettiin kohdusta polyyppi täysin ilman mitään puudutusta tai kipulääkkeitä. Tehdäänkö miehille tämäntyyppisiä operaatioita ilman kivunlievitystä?

Naistenvaivojen vähättelystä on kirjoitettu viime aikoina paljon. Jostakin syystä naisen kipu on vähätelty.

Jollekulle saattaa kierukan laittokin olla todella kivuliasta, silti nekin laitetaan lähestulkoon aina ilman puudutusta. Myös gyne tutkimukset ovat usein kivuliaita ja välineet liian suuria vaikka pienemmilläkin pärjäisi. Endometrioosia, vulvodyniaa ja vastaavia naisten vaivoja on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi miesten erektiohäiriöitä(kyseessä satojen tutkimusten ero) . Miksi näin, se on hyvä kysymys. Prioriteetit on oma vastaukseni.

Miehille Ei tehdä operaatioita ilman puudutuksia (verrannollisia polyypin poistoon ja alueen kivuliaisuus huomioiden).

Tämä muuten pitää paikkansa. Kierukan laitto sattui itseäni enemmän kuin mikään koskaan aiemmin. Meinasin pyörtyä ja voin todella huonosti. Onneksi olin yksityisellä lääkäriasemalla sitä laittamassa, joten minua kohdeltiin todella ystävällisesti ja huomaavaisesti. Hoitaja tuli hakemaan minut pyörätuolilla ja vei tyhjään huoneeseen lepäämään hetkeksi. Sain myös mehua.

Tämä nyt ei tähän synnytysasiaan liittynyt, enkä todellakaan tarkoita että tämä kokemukseni olisi jotenkin yhtä paha kuin nämä teidän synnytyskertomukset. Mutta tosiaan että tuo kierukan laittaminen oli ihan kamalaa, ja sitten taas toisaalta sain sellaista kohtelua tuolla lääkäriasemalla, mitä toivoisin että kaikki naiset saisivat myös siellä synnytysosastolla. Käsittämätöntä miten huonosti teitä on kohdeltu.

Minua järkytti se lypsyhuone mihin minut pakotettiin useamman kerran. En tiennyt että semmosta paikkaa voi olla edes olemassa. Oli kuin jostain elokuvasta, kauhu- tai scifi-osastolta. Inhotti myös se että hoitajat luvatta rutisteli tissejäni. Ei ihme ettei imetys lähtenyt sujumaan, oon hyvin ihmisarka ja yksityinen luonne.

Onneksi pääsin perhehuoneeseen rasistihoitajan takia. Huonekaverini oli nääs mustalaisnainen, niin yksi hoitaja otti tehtäväkseen tiuskia ja olla asiaton mustalaiselle ja samalla nuoleskella minua oikein täydeltä laidalta, joten toki myös järjesti minulle perhehuoneen, että pääsin pois huonosta seurasta.

Kaikkein huvittavinta tässä on että olen itse "pohjasakkaa", mutta tämä hoitaja kohteli minua ja lapseni isää kuin oltais ns. parempaa väkeä.

Outo ja vähän vaivaannuttava kokemus, mutta oli kyllä kiva olla omassa hjoneessa, siellsai syödäkin rauhassa, ei tarvinnut mennä ruokahuoneeseen missä joku kokenut synnyttäjä isoon ääneen leuhki muille äideille. Kuulin kun ruuan hain kuitenkin siitä missä ne muut äidit ruokaili.

Oli se kyllä aikamoinen kokemus n.20 vuotta sitten.

Muita lapsia en ole tehnyt.

Te vähättelevät: kyllä se naisen kaltoinkohtelu esimerkiksi vaikuttaa äidin ja lapsen kiintymyssuhteen syntyyn ja aiheuttaa mielialahäiriöitä. Mutta meillehän kerrotaan, että naisen ihan kuuluukin olla masentunut lapsen saatuaan. Joka paikassa toitotetaan, baby blues, hormonit ja itkuisuus.

Samalla kuitenkin ymmärretään jo se, että hammaslääkärissä käyminen on monille traumatisoivaa (hyvällä syyllä tottakai, en vähättele). Synnytys, kaikki kivut, sörkkiminen ja emotionaalinen pahoinpitely kuitenkin sivuutetaan sillä, että sen kuuluu sattua, sen kuuluu aiheuttaa masennusta, sen kuuluu olla traumatisoivaa jne. Koska niin vain kuuluu olla.

Seuraavan kerran, kun joku poliitikko ottaa puheeksi synnytystalkoot, niin voisi ihan asiallisesti ottaa puheeksi myös synnytyssairaaloiden tolan ja kivunlievityksen. Onhan meillä jopa pääministeri äiti itsekin.

Tuli mieleen, että synnytys ja saattohoito, elämä ja kuolema, näissä sitä kivunlievitystä jotenkin vähätellään. Mikä juttu tää on?

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, miten takavuosina sai parempaa hoitoa. Nyt kun on valistusta ja ymmärrystä paljon enemmän, niin meno on kuin kehitysmaissa.

On valtiovallan asia määrätä synnytyssairaaloille enemmän rahaa. Kaikille yksityishuoneet, enemmän hoitajia, ja laitoshuoltajia ja yleis-doulia osastoille ihan vaan vahtimaan, että äidit syö, lakanat on puhtaat, jälkisupistuksiin tai leikkaushaavoihin saa kivunlievitystä, imetystä tuetaan mutta lisämaitoa saa, ruoka tuodaan heikkokuntoisille huoneeseen jne.

Hallituksesta saa olla mitä mieltä tahansa mutta se on naishallitus, josta useampi saanut hiljattain vauvan ja Kiuru raskaana parhaillaan. Nyt jos koskaan voi asiaan vaikuttaa!

Ne muutokset mitä pitäisi tehdä, eivät ole kovin tai järin ihmeellisiä. Töiden organisointi paremmin. Maksimissaan 2 hkö / huone. Ja nekin katsottaisiin, että "samantyyppiset" potilaat yhdessä, esim. sektio äidit. Niin hoitajalla samantyyppiset tehtävät mennessään huoneeseen.

Kunnon kivunlievitys kaikille ja mahdollisuus imettää tai olla imettelemättä, aivan omaan tahtiin. 

Mielestäni ruuat tulisi jakaa huoneisiin (ja sen tyyppistä ruokaa, että voi syödä kylmänäkin) omaan tahtiinsa. 

Ajatuksena, että jokainen äiti kotiutuisi mahdollisimman levänneenä ja toipuminen lähtenyt käyntiin.  Noilla ensimmäisillä päivillä ja öillä on aika huima merkitys kokonaisuuteen. 

Mutta ei, naiset pelkäävät synnytystä, pelätään kuinka "ruuhkaa" synnytysosastoilla on. Pidetään itsestäänselvyytenä, että on aivan tuurista kiinni miten kaikki menee. Saako perhehuoneen, saako kivunlievitystä jne. vaikka kaikki voitaisiin yksinkertaisesti tehdä.

Nyt huomattava osa synnyttäjistä lähtee kotiin traumatisoituneina kokemastaan. Ja onhan se isossa ristiriidassa sen kanssa mitä "terveydenhuoltojärjestelmästä" sanotaan. 

Imetyspakotuksesta itse sain niin pahat kokemukset, että jäi sitten kaikki kolme lasta imettämättä. 

Sitä tingattiin maanisuuteen asti jokaisen synnytyksen yhteydessä ja jo ennen synnytyksiä. Ei pitäisi vaikuttaa mihinkään, mutta näytti vaikuttavan. "Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat" paitsi että ei sitäkään. Ne jotka saivat imetyksen jotenkin käyntiin, heitä sitten kaikesta muusta "ojennettiin". Olihan se karmeaa seurata äitien vauva-ajan aloitusta laitoksella. Kipeitä, enempi vähempi murjottuja haamuja, huolten painamia, univajeisia suurin osa....

Muistakaa äidit ettei kukaan voi teitä kieltää antamasta lisämaitoa vauvalle, ei kukaan. Ikinä. Jos teette sen valinnan että haluatte sitä antaa niin se on teidän päätöksenne jonka vanhempana teette ja silloin sitä maitoa on tultava!!! T. Kätilö

Niinpä. Suomessa hoidetaan muilla osastoilla hyvin kaikki vaikka poliisin luodista haavoittunut kirvesm.urh.aaja. Synnyttänyt nainen pannaan kärsimään synnytyksen aikana ja sen jälkeen ja se tehdään vattuillen, halveksien, syyllistäen, pilkaten, nauraen, silmiä pyöritellen, vihaten. Voisiko joku kätilö kertoa miksi?

Turha vedota kiireeseen, rahaan ja palkkaan. NORMAALI tai hyvä käytös EI MAKSA mitään, ei yhtään mitään. Ja jos omat työvuorot, palkka, ammatinvalinta, ärsyttävä työkaveri, oma avioero, väsymys tms vaivaa itseä niin se tai ne ei ole synnyttäneiden äitien syy etkä sinä saa kostaa niitå heille. Miten te kehtaatte käyttäytyä ja kohdella synnyttäneitä niin?

Miltä tuntuisi viedä omaa lasta päiväkotiin aamulla jos siellä lapsen vastaanottava hoitaja vattuilisi sinulle päin naamaa, vähättelisi sinua ja pyörittelisi silmiä muille sinun ollessa paikalla? Tai lapsesi opettaja nyöryyttäisi sinua koko luokan vanhempainillassa nauraen, pilkaten? Teet itse vielä pahempaa sillä synnyttänyttä äitiä haavoittuvammassa asemassa olevaa aikuista ei ole.[/quote]

No meillä molemmat lapset sai kokea tuonkin. Kuopus eskarissa, esikouluopettajan taholta kun hänellä ei ammattitaito riittänyt (kysyin että laitetaanko lapsi tutkimuksiin, ei kuulemma tarvi, mutta )valittaminen jatkui JOKA PÄIVÄ kun hain lapsen sieltä!  Se söi lapsen itsetunnon vuosiksi. Samaa sontaa jakoi kolmanen luokan elämäänsä väsynyt lapseton ikänainen. Koko vuosi meni ilman tietoja esim läksyistä. Aika iso reikä on sen vuoden oppimisaisoissa lapsella. Sillä on nyt muuri mitä edes minä en pysty läpäisemään joidenkin asioiden osalta. =/ Ja sama opettaja nöyryytti joka kerta lapsia esim kevätjuhlassa, miten te NYT osaatte käyttäytyä kun koskaan muuten ette? Esikoistakin kiusasi opettaja sekä muutama koulu"kaveri" ja käy terapiassa sen vuoksi. Ketään ei kiinnostanut. Koulun johtajaopettaja vaan hymistelee että KivaKoulussa meillä täällä ei kiusata ketään ja siinä se sitten. 

Paljon puhutaan synnytysväkivallasta ja siitä, kuinka synnytksessä pitää kohdella synnyttäjää asiallisesti.

Mutta tämä synnytyksen jälkeinen asia on unohdettu ihan kokonaan! Itsellä synnytys meni hyvin ja kätilöt olivat mukavia. Voisin sanoa, että synnytys oli paljon mukavampi kokemus verrattuna siihen kokemukseen minkälaista on olla sairaalassa synnytyksen jälkeen.

Synnytyksestä väsyneenä ja kipeänä ja vauvakin pitäisi hoitaa siinä omien vaivojen ja kipujen ohella. Ja tähän päälle epäasialliset ja jopa ilkeät kätilöt niin kyllä siinä saa tuntea itsensä vain joksikin porsivaksi emakoksi, jonka ainoa arvo on se, että on synnyttänyt vauvan. Jotenkin siellä tuli sellainen tunne, että vauva on tärkeä kaikille, mutta minä vauvan äiti olen täysin yhdentekevä, imetyskykyni on toki hyödyllinen, mutta muuten minulla ei ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku kätilö, lääkäri tai hoitaja perustella miksi synnyttäneen naisen kasaan kursimiseen ei tuhlata puudutusaineita? Kesken synnytyksen on ehkä helpompi ymmärtää, jos on vaikka jomman kumman hengestä kyse ja lapsi pakko saada nopeasti ulos, keinolla millä hyvänsä. Siltikin ihmettelen miten kehittymätöntä synnyttäjän kivun hoito on edelleen 2020-luvulla, luulisi että turvallisia kipulääkkeitä ja puudutusaineita olisi löydetty jos vaan tahtoa olisi?

Ja joo, olen itse toistaiseksi lapseton mutta jostain syystä gynekologisia vaivojani väheksytään toistuvasti. Käsketään vaan mennä so-tautitesteihin joissa olen käynyt lukuisia kertoja aina uudestaan, silti tiputteluvuotoa, hiusten lähtöä, yhdyntäkipuja jne ei tarvitse tutkia. Menisin yksityiselle jos vaan olisi varaa. Pelkään että on taustalla joku vaiva mikä voi tehdä kokonaan lapsettomaksi...

Ystävältäni muuten poistettiin kohdusta polyyppi täysin ilman mitään puudutusta tai kipulääkkeitä. Tehdäänkö miehille tämäntyyppisiä operaatioita ilman kivunlievitystä?

En ole koskaan urani aikana törmännyt sellaiseen että joku olisi ommellut ilman puudutetta, enkä todellakaan ole sellaista ikinä itse tehnyt. Miten sillä tavalla edes voi ommella? Se on tarkkaa käsityötä ja jos äiti hytkyy kivusta niin ei ompelutuloskaan ole sitä mitä pitäisi. Joskus laitan 1-2 tikkiä pelkällä suihkutettavalla puudutteella mikäli se äidin mielestä riittää eikä hän tunne kipua. Ompelu tietysti tuntuu, siis että siellä jotain tehdään, mutta varsinaista kipua ei kuulu tuntua, neulanpiston ei kuulu tuntua terävänä.

Minä en edes tutki synnyttäneen alapäätä ennen kun olen ruiskuttanut sen täyteen suihkepuudutetta ja antanut vaikuttaa. Tässä tiedän että on kätilökohtaisia eroja, jotkut tutkivat ensin onko ommeltavaa ja puuduttavat vasta jos on. Mutta tosiaan, puuduttamatta ompeluun en ole ikinä törmännyt.

Kätilö

Tuntuu tuo lisämaidon panttaus olevan ihan yleinen ongelma. Ymmärrän että halutaan saada imetys onnistumaan, mutta itsellä mennyt aina muutama vuorokausi että maitoa alkaa virrata rinnoista kunnolla. Ja tämän takia sairaalassa ollessa vauvoilla paino tippunut ja kotiinlähtö viivästynyt. Enää en aijo lapsia saada mutta jos kuvitellaan että saisin niin ottaisin omat korvikkeet mukaan.

Rakkaat ihmiset, synnyttäkää kotona. Aivan toisenlainen kokemus vauvalle syntyä tähän maailmaan, ei häikäise loisteputkilamput, ei lukuisat toiset vauvat itke vierellä, ei maskeja, ei käsidesin hajua, ei oletusta, että lapsi on vaarassa kun syntyy maailmaan.

Jokainen valitsee itse, minäkin olen yhden synnyttänyt sairaalassa.

Mulla esikoisen synnytystä käynnistettiin 3 vrk enkä nukkunut sinä aikana yhtään. Olin erittäin levottomassa huoneessa, jossa kaikilla käynnistys menossa. Ja kun vauva syntyi, olin monikulttuurisessa huoneessa, jossa yhden äidin sukua oli paikalla vuorokauden ympäri.

Toisen lapsen kohdalla vauva ei taas nukkunut ollenkaan, otti sellaisia 20 min. tirsoja, ja taas hereillä itkemässä. En silloinkaan nukkunut koko sairaalassaoloaikana. Pyysin että ottaisivat edes hetkeksi lapsen vauvalaan, mutta ei, ei ollut perusteita. 

Olepa nyt hiljaa, ei kaikki voi valita itse. Jouduin sektioon lääketieteellisin perustein ja se ei oikein onnistu siellä kotona.