Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Kannattaa muistaa, että ensisynnyttäjän mies on siellä sairaalassa yleensä myös. Perhehuoneessa idea on, että mies on auttamassa myös öisin. Mies osaa useimmiten hakea tarjottimella jos ei itse jaksa.
Jos ei ole perhehuonetta, mies voi olla siellä sairaalassa aamusta iltaan. Henkilökunta on aina kutsunapin päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, taidan pysyä lapsettomana...
Hyvä ratkaisu. Ne tekevät lapsia, joille asia, eikä synnörilläkään olo tuota mitään ongelmia. Prinsessat voi jäädä prinsessoimaan ihan vapaasti.
Se olisikin prinsessakohtelua, että saa synnytyksen jälkeen ruuan tuotuna nenän eteen, puhtaat lakanat veristen tilalle ja pääsee suihkuun ilman, että pitää ottaa vauva mukaan. Ihan jokainen miespotilas sairaalassa saa prinsessakohtelua vaikka heille ei olisi tehty mitään toimenpidettä.
Kun itse kysyin, voinko jättää vauvan hoitajien huomaan suihkun ajaksi, minulle sanottiin, että ethän sinä voi tehdä noin kotonakaan. Suihkuhuone oli pitkän käytävän päässä ja sieltä palatessa kuulin, kun oma vauva huutaa hengenhädässä. Seuraavalla kerralla vein sitten vauvan mukanani suihkuun.
Ainakin Espoossa huoneissa on suihkut. Vauvan voi hyvin jättää siksi aikaa kun käy suihkussa. Suihkussa käynnin voi hoitaa myös silloin, kun mies on paikalla.
Nythän varmaan sairaalassa väljää synnyttää ja olla kun syntyvyys laskee..
Jäin miettimään, missä oli näiden traumatisoituneiden yhden lapsen äitien miehet? Jos perheessä ei ole isompia lapsia, miksi se mies ei ole vaimon luona esikoisen ensipäivinä?
En minäkään haluaisi enempää lapsia, jos mies ei olisi sen vertaa paikalla, että vahtii vauvaa kun itse käy suihkussa tai hae vaimon ruokararjotinta.
Ei koska sairaalan henkilökunta on työhönsä tylsistynyttä porukkaa = kärsikööt kaikki kun mulla on paska liksa ja pal töitä 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauvan voi ottaa mukaan suihkuun. Tekee vielä hyvää, jos ottaa kuuman suihkun ja vauva saa hengitellä niitä lämpimiä vesihöyryjä. Suihkuhuoneet on kuitenkin sen verran suuria, että jos vauva on kopassaan, niin ei se siinä kastu.
Synnytyskään (kuten raskaus) ei ole sairaus eikä hoitajat siellä lapsenvahteina tai lastenhoitajina ole. Toki silloin, jos lapsi tarvitsee lääketietellistä hoitoa tai äiti on yksin ja niin muissa maailmoissa ettei vaan kykene huolehtimaan lapsesta. Suurin osa ei ole ja heidän nyt vain kuuluu selvityytä, koska kotonakin kuuluu selviytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään täysijärkinen ei tähän maahan tämän ketjun luettuaan lapsia tee. Äidillä ei ole ihmis arvoa enään kun lapsi on saatu ulos, kyllä sitä sillon niin autettiin ja tutkittiin kaikki mahdollinen äidin terveyteen liittyvä, kun vauva vielä oli mahassa, mutta kun vauva on syntynyt niin äiti on vaan tiellä oleva roskaläjä joka jätetään oman onnensa nojaan. Joo ei ole hoitajien vika että valtiolla ei ole varaa hoitajiin jotka oikeasti huolehtisivat äidin ja lapsen hyvinvoinnista, mutta kyllä nyt sentään käytöstavat pitäisi edes hoitajilla olla. Ei ihme että syntyvyys laskee ja suomessa on niin paljon mielenterveysongelmia kun näin paskamainen alku annetaan uudelle elämälle. Pitäs varmaa ryhtyä transvestiitiksi ja olla mies kun menee synnyttämään kun miehetkin kuulemma nykyään voi synnyttää ja translaki on uudistunut, ehkä mies saisi synnyttäneenä ihmisen kohtelua.
Minä sain sairaalassa oikein hyvää kohtelua, vieläpä pelätyllä naikkarilla. Kiireen keskellä ehtivät kohdella minua aivan erinomaisesti, huomasivat myös psykologisen avun tarpeen ja ohjasivat eteen päin. Synnytys oli nimittäin traumaattinen (henkilökunnan toiminnassa ei moitittavaa, mutta vauva oli hengenvaarassa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi jotkut suomalaiset haluavat olla näin juntteja? Sivistyneessä maassa pidetään huolta vauvoista ja heidän äideistään, erityisesti jos äiti on juuri synnyttänyt. Ei ole mitään juntimpaa kuin vihata ja haukkua haavoittuvassa tilassa olevia apua tarvitsevia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vauvan voi ottaa mukaan suihkuun. Tekee vielä hyvää, jos ottaa kuuman suihkun ja vauva saa hengitellä niitä lämpimiä vesihöyryjä. Suihkuhuoneet on kuitenkin sen verran suuria, että jos vauva on kopassaan, niin ei se siinä kastu.
Synnytyskään (kuten raskaus) ei ole sairaus eikä hoitajat siellä lapsenvahteina tai lastenhoitajina ole. Toki silloin, jos lapsi tarvitsee lääketietellistä hoitoa tai äiti on yksin ja niin muissa maailmoissa ettei vaan kykene huolehtimaan lapsesta. Suurin osa ei ole ja heidän nyt vain kuuluu selvityytä, koska kotonakin kuuluu selviytyä.
Ei muutkaan leikkaukset ole sairauksia, joten ihan kaikki leikkauspotilaat voisi kotiuttaa parin tunnin kuluttua leikkauksesta buranareseptin kanssa. Ihan turhaan heitä osastolla säilötään, samalla tavalla kotonakin maataan sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nythän varmaan sairaalassa väljää synnyttää ja olla kun syntyvyys laskee..
Niinhän sitä luulisi. Silti lehdissä on juttuja, miten synnyttäjää ei oteta synnytyssairaalaan synnytyksen ollessa käynnissä. Joku taho Suomessa tahtoo tänne kotisynnytykset, mutta niin, että synnyttäjä hoitaa yksin sen alusta loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuoret, synnyttämättömät naiset ei lue tätä palstaa. Ei ole kannustavaa lukemista. Toivottavasti asiat muuttuisi parempaan suuntaan.
No minä synnyttämätön nuori nainen osaan lukea ketjua sillä asenteella, että iso osa huonoista kokemuksista on jostain vuosikymmenien takaa, enkä itse pidä niitä kovin relevantteina omaa mahdollista synnytystäni ajatellen. Paljon on kauhistelua "miten voi vielä 2000-luvulla olla tällaista", mutta johan tätä 2000-lukuakin on eletty yli 20 vuotta ja paljon on tapahtunut muutoksia käytännöissä ja kätilöiden koulutuksessa tänäkin aikana. Enemmän kiinnostaisi 2020-luvun synnärikertomukset.
Mä synnytin itse 2000-luvun alussa. Olin kuullut pari huonoa kokemusta 80-luvulta ja silloin ajattelin että olipa huonosti hoidettu mutta ei tuollaista tietenkään enää ole. No oli. Ja nyt mun kokemukset on yhtä vanhoja ja siten ilmeisen epärelevantteja vaikka samanlaisia kokemuksia on tullut tyyliin eilen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Itse olen 2000 luvun alussa kaksi lasta synnyttänyt. Nyt näitä ketjuja lukiessa, eikö todellakaan ole näitä enään pyörällisiä vauvasänkyjä, joilla pystyi vauvat ottamaan mukaan, vaikka lähelle suihkutilaa. Olivat muuten käteviä.
Kyllä siinä aika avuton olisit itsekkin jos pahimmillaan viikon valvot putkeen kun sairaalassa ei yksinkertaisesti anneta nukkua. Ei sitä paljon liikkumaankaan tee mieli lähteä kun montayötä valvonut ja sekoamisen partaalla ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä miksi tietoja pitää väärentää jos joku menee pieleen synnytyksessä tms. Pidetäänkö äitejä niin tyhminä etteivät tajua. Minusta tämä on jonkin sortin rikos. Olisi tehnyt mieli lähteä poliisiasemalle synnytyksen jälkeen kertomaan mitä on tehty. Ei ole suoraselkäistä porukkaa sairaalassa töissä. Tietojen väärentäminen potilasasiakirjoihin on rikos.
Valittaa ja väitellä te osaatte mutta jos noin vakavista asioista on kyse -ilman värityskynän käyttöä- joita täällä on kirjoitettu, niin miksi kukaan teistä ei ole tehnyt valitusta? Vastaukseksi ei kelpaa, ettei ole ollut voimia. Sairaalassa on sosiaalityöntekijä jolta olisi voinut pyytää apuja ja kaiken voi tehdä myös jälkikäteen. On aivan turhaa täällä huudella asiakirjojen väärentämisestä
Sä oot varmaan niitä jotka huutelee raiskatuillekin että ei oo totta, muuten olisit mennyt heti poliisin puheille.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 2000 luvun alussa kaksi lasta synnyttänyt. Nyt näitä ketjuja lukiessa, eikö todellakaan ole näitä enään pyörällisiä vauvasänkyjä, joilla pystyi vauvat ottamaan mukaan, vaikka lähelle suihkutilaa. Olivat muuten käteviä.
Taysissa on, samat kuin 2000-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
miks niin moni synnyttäjä muuttuu ihan avuttomaksi lapaseksi synnytyksen jälkeen. Ei se yllätyksenä voi tulla, että on väsynyt synnytyksen jälkeen ja kivulias ja vuotava. näihin voi valmistautua ennalta. muutenkin tekee vain hyvää, että sairaaloissa patistetaan synnyttäjätkin liikkelle. Se tekee hyvää toipumista ajatellen ja mm. ennaltaehkäisee veritulppariskin konkretisoitumista.
Kerrotko lisää tuosta etukäteen valmistautumisesta? Miten sinä valmistauduit haavakipuun, huimaukseen ja unen puutteeseen?
Alue: Aihe vapaa
Onko kaikki tähän keskusteluun osallistuneet kokeneet erityissynnytyksen? Missä vaiheessa tavallista synnytystä menettää puolet verestään? Lapsivesi tietysti poistuu ja kohdunsenämät sitten runsaana jälkivuotona, mutta ei verta vuoda tavallisesti litrattolkulla synnyttäessä, ellei istukka repeä tai ole muita vakavia komplikatioita. Joka toisella tässä keskustelussa on ollut suuri verenhukka ja pyörtyilyä, petivaatteet verestä märät, alapää niin kipeä ettei edes vessaan pääse itsekseen, kontataan hakemaan ruokatarjotin lasta sylissä raahaten, rintoja väkivalloin revitään ja hoitajat vain nauraen vittuilevat ja käskyttävät vaihtamaan lakanat. Kipu on aiva sietämätön, mielummin kuolisi. Ehkä vähän liioittelua mukana? Ymmärrettävästi tunteet ovat pelissä lapsen syntymän jälkeen ja se on haavoittuvaa aikaa, muttei sentään koko ammattikuntaa tarvitse tuomita. Ehkä koko järjestelmä tarvitsee muutosta, mutta ei se kätilöitä tai hoitajia haukkumalla parane. Mihin ovat kadonneet euforian tunteet lapsen synnyttyä? Eikö kaiken kärsimyksen jälkeen ensikatse lapsen kasvoihin korvaa kaiken kivun ja säryn? Kun hän tuhisee ja yrittää haroa rintaa? Varmaan itsekin olin itsekin kipeä synnytysten jälkeen, mutta ei jäänyt muistikuvia niistä. Päällimäisenä muistona on, kun sai keinutuolissa kiikutella ja pepulle taputella uusinta perheenjäsentä. Ikävimpänä muistona olivat jotkut äidit, jotka muovisängyissä työnsivät vauvoja pitkin käytäviä. Ihan kuin ostoskärryjä kaupassa. Eikä koskaan sylissä, edes yöllä.
Sori, mä oon saattanut aiheuttaa sulle noita ikäviä muistoja. En vaan uskaltanut pitää vauvaa sylissä kun heikotti niin paljon.
Mulla ei ollut mikään erityissynnytys vaan ihan normi säännöllinen alatiesynnytys. Toki myöhemmin ilmeni että on isoja repeämiä ja hb 80. Mutta se ei kuulemma ole mitenkään harvinaista, sanottiin Naistenklinikalla.