Lue keskustelun säännöt.
Järkytyin hieman miten kamalaa sairaalassa olo synnytyksen jälkeen oli
Synnytyksen jälkeen rättipoikki, kivuissa ja univajeisena, ja sitten pitää jakaa huone jonkun toisen kanssa. Jouduin vieläpä ns. käytäväpaikalle. Ei mitään yksityisyyttä muuta kuin joku kämänen verho ja koko ajan huoneessa ravaa hoitajia ja vierustoverin puoliso ym. vieraita. Valot on päällä yötäpäivää tai jos ne laittaa pois niin eiköhän joku hoitaja räväytä ne päälle keskellä yötä tullessaan. Vierustoveri vaihtuu seuraavana yönä ja sen vauva huutaa suoraa huutoa kaiken aikaa, johon omakin muuten ihan rauhallisesti ollut vauva heräilee jatkuvasti ja yhtyy huutokuoroon. Eipä se mikään hotelli tosiaan ole. Olisin halunnut mahdollisimman pian pois, mutta ei päästetty koska vauvalla oli keltaisuutta.
Kommentit (3113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
minäkään en suosittele, eikä suosittele perheessäni ja tuntemani mm lastenlääkäri, leikkaussalihoitaja, kirurgi, terveydenhoitaja *2, sairaanhoitajat...Komplikaatioriski on nelinkertainen verrattuna suositeltavampaan synnytystapaan. Kohdun kudospuute, kiinnikkeet ja istukan ongelmat vaikeuttavat uutta raskautta. Lapsen sairastuvuus on korkeampaa kuin synnyttäessä alateitse. Mukavuuskin on vähän makuasia, itsellä kohtutulehdus aiheutti voimakasta oksentelua ja ripulointia useiden päivien ajan, viikon mittaisen ummetuksen päätteeksi. Jouduin syömään vahvan antibioottikuurin ja lapsella sitten koliikki. Liikuntaa oli heti vaikeaa aloittaa, joten vauvakilot ei todella pudonneet ennen kuin ehkä vuoden-kahden kohdalla
Sairastuvuus korkeampi jos synnyttää sektiolla? Täyttä sanonko mitä. Tuo on alatiefanaatikkojen puhetta. Kaksi lasta sektiolla tullut, ei ole minkäänlaisia allergioita eikä mitään sairauksia. Paino tippui heti kun pääsi lenkkeilemään haavan parannuttua. Ystäväni lapsi kuoli alatiesynnytyksessä. Itse yritin ekalla alatiesynnyttää ja lapsi oli viikon teholla kun ehti tulla kohtutulehdus kun ei edennyt. Toinen lapsi tuli suunnitellulla sektiolla, ei mitään ongelmia. Joten älä sinäkään yleistä.
Oman kokemuksen perusteella ei voi yleistää, tilastollisen datan perusteella voi (edellyttäen, että data on kerätty tietyin menetelmin ja sitä on käsitelty tietyin menetelmin). Tilastollisen datan perusteella tehty yleistys ei tietenkään tarkoita absoluuttisia totuuksia vaan todennäköisyyksiä. Esimerkiksi tupakointi lisää runsaasti keuhkosyövän riskiä, mutta kaikki tupakoijat eivät sairastu keuhkosyöpään ja toisaalta keuhkosyöpään voi sairastua, vaikkei olisi koskaan edes kokeillut polttamista. Siksi yhden ihmisen tai hänen tuttavapiirinsä kokemusten perusteella ei voi väittää tilastollisen datan perusteella tehtyä yleistystä vääräksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä valitetru yöhoitajan toimesta. Yövuoroissa päivystetään lähinnä hätätapauksia ja muu aika on hoitajien omaa aikaa. Ei kukaan ottaisi yövuoroja, jos niissä pitäisi juosta palvelemassa neitosia. Ainakin itse yövuoroissa saatan nukkua hetken, neulon ja opiskelen. Jos tämä kielletään, niin eipä taida olla vuoroon tulijoita. Se vuoro on siis ns päivystysvuoro eikö tarkoita, että pitää juosta pää kolmantena jalkana.
Ja siiyä siis maksetaan palkkaa? Tuplana?? Haluan heti töihin, missä saan nukkua, neuloa ja opiskella. Kuulostaa siis ihan unelmalta!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Tämä just olis niin tärkeä ymmärtää, että kokemukset ovat erilaisia., Kun kehotkin ovat erilaisia. Ei voi snaoa, ettei sulla voi olla noin, kun minullak ei ollut. Saman pitäis hoitohenkilökunta ymmärtää, äidit ovat erilaisia ja jokaiselle pitäisi antaa sitä joivaa ja opetusta tarpeen mukaan. Ei voi olla niin, että kunhan kukaan ei kuole, kaikki on ok.
Vierailija kirjoitti:
Kylläjän lääkäritkin nukkuu päivystysvuoroissaan, miksei hoitajat saisi?
Olet käsittänyt päivystysvuorot väärin. Yövuoro ei ole päivystysvuoro.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
Mulla oli hyvin ristiriitainen suhde sektioon. Olin tiiviissä tarkkailussa, kun lapset tiiviissä perätilassa. Joka kerta tarkastuksessa mulle kerrottiin huolellisesti, miksi sektio ei ole hyvä ja mitä riskejä siihen liittyy. Päätös siitä sektiosta ei kuitenkaan ollut minun, vaan ihan lääketieteellinen. Mutta jostain syystä siitä sain aina pienen luennon, kerran viikossa, viimeiset kuus viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläjän lääkäritkin nukkuu päivystysvuoroissaan, miksei hoitajat saisi?
Eikös ne lääkärien päivystysvuorot ole ihan sairaan pitkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläjän lääkäritkin nukkuu päivystysvuoroissaan, miksei hoitajat saisi?
Eikös ne lääkärien päivystysvuorot ole ihan sairaan pitkiä?
Todella toivon, että kaikki leikkaavat päivystyslääkärit saavat nukkua päivystyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ois kannattanut ottaa perhehuone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
minäkään en suosittele, eikä suosittele perheessäni ja tuntemani mm lastenlääkäri, leikkaussalihoitaja, kirurgi, terveydenhoitaja *2, sairaanhoitajat...Komplikaatioriski on nelinkertainen verrattuna suositeltavampaan synnytystapaan. Kohdun kudospuute, kiinnikkeet ja istukan ongelmat vaikeuttavat uutta raskautta. Lapsen sairastuvuus on korkeampaa kuin synnyttäessä alateitse. Mukavuuskin on vähän makuasia, itsellä kohtutulehdus aiheutti voimakasta oksentelua ja ripulointia useiden päivien ajan, viikon mittaisen ummetuksen päätteeksi. Jouduin syömään vahvan antibioottikuurin ja lapsella sitten koliikki. Liikuntaa oli heti vaikeaa aloittaa, joten vauvakilot ei todella pudonneet ennen kuin ehkä vuoden-kahden kohdalla
Sairastuvuus korkeampi jos synnyttää sektiolla? Täyttä sanonko mitä. Tuo on alatiefanaatikkojen puhetta. Kaksi lasta sektiolla tullut, ei ole minkäänlaisia allergioita eikä mitään sairauksia. Paino tippui heti kun pääsi lenkkeilemään haavan parannuttua. Ystäväni lapsi kuoli alatiesynnytyksessä. Itse yritin ekalla alatiesynnyttää ja lapsi oli viikon teholla kun ehti tulla kohtutulehdus kun ei edennyt. Toinen lapsi tuli suunnitellulla sektiolla, ei mitään ongelmia. Joten älä sinäkään yleistä.
Oman kokemuksen perusteella ei voi yleistää, tilastollisen datan perusteella voi (edellyttäen, että data on kerätty tietyin menetelmin ja sitä on käsitelty tietyin menetelmin). Tilastollisen datan perusteella tehty yleistys ei tietenkään tarkoita absoluuttisia totuuksia vaan todennäköisyyksiä. Esimerkiksi tupakointi lisää runsaasti keuhkosyövän riskiä, mutta kaikki tupakoijat eivät sairastu keuhkosyöpään ja toisaalta keuhkosyöpään voi sairastua, vaikkei olisi koskaan edes kokeillut polttamista. Siksi yhden ihmisen tai hänen tuttavapiirinsä kokemusten perusteella ei voi väittää tilastollisen datan perusteella tehtyä yleistystä vääräksi.
Ei voi, jos puhutaan tilastollisista todennäköisyyksistä. Mutta oma kokemus on kuitenkin se relevantein. Vaikka minullekin kuinka jankutettiin sektion vaaroja, kaikki meni hyvin ja lopputulos paras mahdollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
minäkään en suosittele, eikä suosittele perheessäni ja tuntemani mm lastenlääkäri, leikkaussalihoitaja, kirurgi, terveydenhoitaja *2, sairaanhoitajat...Komplikaatioriski on nelinkertainen verrattuna suositeltavampaan synnytystapaan. Kohdun kudospuute, kiinnikkeet ja istukan ongelmat vaikeuttavat uutta raskautta. Lapsen sairastuvuus on korkeampaa kuin synnyttäessä alateitse. Mukavuuskin on vähän makuasia, itsellä kohtutulehdus aiheutti voimakasta oksentelua ja ripulointia useiden päivien ajan, viikon mittaisen ummetuksen päätteeksi. Jouduin syömään vahvan antibioottikuurin ja lapsella sitten koliikki. Liikuntaa oli heti vaikeaa aloittaa, joten vauvakilot ei todella pudonneet ennen kuin ehkä vuoden-kahden kohdalla
Sairastuvuus korkeampi jos synnyttää sektiolla? Täyttä sanonko mitä. Tuo on alatiefanaatikkojen puhetta. Kaksi lasta sektiolla tullut, ei ole minkäänlaisia allergioita eikä mitään sairauksia. Paino tippui heti kun pääsi lenkkeilemään haavan parannuttua. Ystäväni lapsi kuoli alatiesynnytyksessä. Itse yritin ekalla alatiesynnyttää ja lapsi oli viikon teholla kun ehti tulla kohtutulehdus kun ei edennyt. Toinen lapsi tuli suunnitellulla sektiolla, ei mitään ongelmia. Joten älä sinäkään yleistä.
niin... tätä asiaahan on ihan tutkittukin ja extensiivisesti vieläpä. Tässä referoidaan Yhdysvaltalaistutkimusta https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/onko-naisella-oikeus-paat….
Lääkärin vala hieman edellyttää ammattilaista vahvasti suosittelemaan potilaalleen vähimmän haitan hoitomenetelmää:
"Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat."
Mikä se lääkintähenkilökunnan suuri salajuoni viekkaudella ja vääryydellä evätä synnyttäjiltä se kaikkein helpoin, turvallisin ja mukavin toimenpide sitten oikein olisi -mikä sitä motivoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
minäkään en suosittele, eikä suosittele perheessäni ja tuntemani mm lastenlääkäri, leikkaussalihoitaja, kirurgi, terveydenhoitaja *2, sairaanhoitajat...Komplikaatioriski on nelinkertainen verrattuna suositeltavampaan synnytystapaan. Kohdun kudospuute, kiinnikkeet ja istukan ongelmat vaikeuttavat uutta raskautta. Lapsen sairastuvuus on korkeampaa kuin synnyttäessä alateitse. Mukavuuskin on vähän makuasia, itsellä kohtutulehdus aiheutti voimakasta oksentelua ja ripulointia useiden päivien ajan, viikon mittaisen ummetuksen päätteeksi. Jouduin syömään vahvan antibioottikuurin ja lapsella sitten koliikki. Liikuntaa oli heti vaikeaa aloittaa, joten vauvakilot ei todella pudonneet ennen kuin ehkä vuoden-kahden kohdalla
Sairastuvuus korkeampi jos synnyttää sektiolla? Täyttä sanonko mitä. Tuo on alatiefanaatikkojen puhetta. Kaksi lasta sektiolla tullut, ei ole minkäänlaisia allergioita eikä mitään sairauksia. Paino tippui heti kun pääsi lenkkeilemään haavan parannuttua. Ystäväni lapsi kuoli alatiesynnytyksessä. Itse yritin ekalla alatiesynnyttää ja lapsi oli viikon teholla kun ehti tulla kohtutulehdus kun ei edennyt. Toinen lapsi tuli suunnitellulla sektiolla, ei mitään ongelmia. Joten älä sinäkään yleistä.
Oman kokemuksen perusteella ei voi yleistää, tilastollisen datan perusteella voi (edellyttäen, että data on kerätty tietyin menetelmin ja sitä on käsitelty tietyin menetelmin). Tilastollisen datan perusteella tehty yleistys ei tietenkään tarkoita absoluuttisia totuuksia vaan todennäköisyyksiä. Esimerkiksi tupakointi lisää runsaasti keuhkosyövän riskiä, mutta kaikki tupakoijat eivät sairastu keuhkosyöpään ja toisaalta keuhkosyöpään voi sairastua, vaikkei olisi koskaan edes kokeillut polttamista. Siksi yhden ihmisen tai hänen tuttavapiirinsä kokemusten perusteella ei voi väittää tilastollisen datan perusteella tehtyä yleistystä vääräksi.
Ei voi, jos puhutaan tilastollisista todennäköisyyksistä. Mutta oma kokemus on kuitenkin se relevantein. Vaikka minullekin kuinka jankutettiin sektion vaaroja, kaikki meni hyvin ja lopputulos paras mahdollinen.
Niin sinulle. Mutta ei tokikaan sille hoitavalle henkilökunnalle. He tekevät synnytystapa-arvion pienimmän yleisen todetun riskin pohjalta. Sitten kun on kysymys toista lastaan synnyttävästä, sitten tutkitaan niitä henkilökohtaisia kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä oletit? Kaikissa sairaaloissa ei ole omaa huonetta. Sama kuin monesti abortti tehdään verhon takana ja jaetaan sama wc toisen ihmisen kera. Onko tämä sitten kivaa? Lakkaa valittaminen ja hoida vauvasi isoksi. Sait sentään elävän lapsen..odotitko hotelli Riuta? Realismi kehiin, haloo.
Vierailija kirjoitti:
Mitä oletit? Kaikissa sairaaloissa ei ole omaa huonetta. Sama kuin monesti abortti tehdään verhon takana ja jaetaan sama wc toisen ihmisen kera. Onko tämä sitten kivaa? Lakkaa valittaminen ja hoida vauvasi isoksi. Sait sentään elävän lapsen..odotitko hotelli Riuta? Realismi kehiin, haloo.
Se tunne kun viestisi on numero 2259 ja olet sitä rustatessasi lukenut vain aloituksen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä valitetru yöhoitajan toimesta. Yövuoroissa päivystetään lähinnä hätätapauksia ja muu aika on hoitajien omaa aikaa. Ei kukaan ottaisi yövuoroja, jos niissä pitäisi juosta palvelemassa neitosia. Ainakin itse yövuoroissa saatan nukkua hetken, neulon ja opiskelen. Jos tämä kielletään, niin eipä taida olla vuoroon tulijoita. Se vuoro on siis ns päivystysvuoro eikö tarkoita, että pitää juosta pää kolmantena jalkana.
Ja tästä me veronmaksajat maksetaan 👍 Yövuorot on yövuoroja. Ei päivystysvuoroja, eikä varsinkaan ns. Päivystysvuoroja. Päivystysvuorot on erikseen ja niistä myös ilmoitetaan erikseen. Niistä saadaan myös erikseen korvaus. Ja ei töissä ole mitään omaa aikaa. Ei missään alalla. Silloin tehdään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
Mulla oli hyvin ristiriitainen suhde sektioon. Olin tiiviissä tarkkailussa, kun lapset tiiviissä perätilassa. Joka kerta tarkastuksessa mulle kerrottiin huolellisesti, miksi sektio ei ole hyvä ja mitä riskejä siihen liittyy. Päätös siitä sektiosta ei kuitenkaan ollut minun, vaan ihan lääketieteellinen. Mutta jostain syystä siitä sain aina pienen luennon, kerran viikossa, viimeiset kuus viikkoa.
Itselläni myös tehty sektio lapsen perätilan vuoksi. Vauvaa yritettiin kääntää mahassa, mutta ei onnistunut ja oli epämukava toimenpide. Yritettiin käännyttää alatiesynnytykseen monta viikkoa myöskin ja sektiosta kerrottiin kauhutarinoita. En halunnut riskeerata vauvan henkeä, joten päädyin kuitenkin sektioon. Liekö myös itse olisin pahasti revennyt jos olisin yrittänyt perätilassa olevaa vauvaa synnyttää. Täällähän ei tietenkään olisi ollut mitään merkitystä muille.
2808 kirjoitti:
Ois kannattanut ottaa perhehuone.
Niitähän on kaikille halukkaille ja voi vaan valita? Tietysti oltais haluttu perhehuone, mikä perhe ois pitäny häätää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haavaa piti suihkutella 3 x pvässä, ei mitään raskasta kantaa, ainoastaan vauvaa. Eikä alkaa heti jumppaamaan.
Kolmella neljästä näillä päästään hyvään lopputulokseen. Lopulla neljänneksellä joku komplikaatio tai pitkäaikaisvaiva. Itsellä mietityttää lähinnä lapsen refluksitauti ja neuropsykiatrinen häiriö (ADD), että olisiko näiltä säästytty jos olisin onnistunut synnyttämään normaalisti. Ei oikein näyttöä ole puoleen toiseen, mutta vauvan hapenpuute oli tosiasia ja tosiaan vatsavaivat olivat kamalat antibioottikuurin aikana ja sen jälkeenkin ja jatkuvan pulauttelun ja univaikeuksien syyksi paljastui refluksi.
ADD/ADHD on tosi paljon geneettistä ja yleensä saa alkunsa jo sikiökaudella, mutta synnytyksen ongelmilla ja äidin synnytyksen jälkeisellä masennuksella on vaikutusta asiaan. Tod.näk. lapsellasi olisi ADD, vaikka synnytys olisi sujunut täydellisesti, mutta se voisi olla lievempi. Älä ainakaan tunne syyllisyyttä asiasta.
Minulla on vain hyvää sanottavaa Naistenklinikasta jossa neljästi synnytin. Ruoka oli hyvää ja huoneessa oli kivoja äitejä, joiden kanssa pidettiin monta vuotta yhteyttä. Siellä oli turvallista olla ekalla kerralla se 5 vrk joka silloin pidettiin, muiden kanssa kotiin 3 vrk jälkeen. Ja onhan se nyt kivaa olla tuollaisen syyn takia sairaalassa, ettei jonkun syövän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos yhtään kiinnostaa liikunnan harrastaminen ja sen puolesta toipuminen, en suosittele sektiota, ellei sitä joku erityinen syy perustele. Vatsalihakset leikataan poikki. Et tiedä ensimmäiseen kahteen viikkoon miten tehdään kakki, kun et löydä oikeita lihaksia. Alaselkäni sai pysyvän notkon suurista harjoitusmääristä huolimatta. Leikkausarpi kiristää ja kutittaa yhä 15v myöhemmin, matalavyötäröisiä housuja ei voi pitää. Kiinnikkeet aiheuttavat kipuja kierron keskivaiheilla ja satunnaisesti ponnistaessa yhä.
Höpö höpö-. Kaksi sektiota eikä mitään tuollaista. Ihan normaalisti onnistuu kaikki treeni. Miten päin sektiohaava tehtiin sinulle? Viimeisimmästä leikkauksestani on nyt 4 vuotta eikä haava ole aikoihin ollut mielessäkään. Oletko liian varhain lähtenyt tekemään vatsalihasliikkeitä? Vatsalihasten palautuminen sektion jälkeen kestää, ja täytyy tietää miten tulee treenata oikein. Tästä löytyy kyllä tietoa kun googlaa.
Kyllä mulla aina silloin tällöin sektiohaavan kohdalla vihlaisee ikävästi, oletan, että kiinnikkeet. Ekasta sektiosta 10 vuotta ja tokasta 8. Ei silleen, että ne oikeasti haittaisivat elämää kuin hetkellisesti silloin, kun tuntuu (ei onneksi ihan hirveän usein), mutta tuntuu kyllä, ja uskon hyvin, että tuntuu muillakin ja joillain enemmänkin.
Ihan turhaa tuollainen höpöhöpö-puhe, joka mitätöi toisten kokemuksen. Just tästä täällä ketjussa puhutaan, että kätilöt ohittaa synnyttäjän/äidin kokemuksen sanomalla höpöhöpö. Miksi se on niin vaikea uskoa, että jollain on erilainen kokemus kuin itsellä?
Tää nyt ei sitten ollut mikään puhe sektioita vastaan. Olen omistani toipunut hyvin (sektiot kiireellisiä alkuyöstä ja seuraavana päivänä oon liikkunut itse sekä hoitanut vauvan), eikä mulla sinänsä sektioista ole jäänyt mitään hampaankoloon. Mutta ei se ole mitään höpöhöpöä, että ne on isoja leikkauksia ja niistä _voi_ jäädä seuraamuksia pitkäksi aikaa, ja aika monella jonkinlaisia jääkin.
Sillä höpö höpöllä tarkoitin sitä että hän sanoi että ei kannata mennä sektioon koska tieen käy näin. Kun suurimmalle osalle ei tosiaankaan käy. Sektiota demonisoidaan ihan hirveästi vaikka monilla se sujuu aivan mainiosti ja maailmassa jo melkoisen tavallinen toimenpide .
minäkään en suosittele, eikä suosittele perheessäni ja tuntemani mm lastenlääkäri, leikkaussalihoitaja, kirurgi, terveydenhoitaja *2, sairaanhoitajat...Komplikaatioriski on nelinkertainen verrattuna suositeltavampaan synnytystapaan. Kohdun kudospuute, kiinnikkeet ja istukan ongelmat vaikeuttavat uutta raskautta. Lapsen sairastuvuus on korkeampaa kuin synnyttäessä alateitse. Mukavuuskin on vähän makuasia, itsellä kohtutulehdus aiheutti voimakasta oksentelua ja ripulointia useiden päivien ajan, viikon mittaisen ummetuksen päätteeksi. Jouduin syömään vahvan antibioottikuurin ja lapsella sitten koliikki. Liikuntaa oli heti vaikeaa aloittaa, joten vauvakilot ei todella pudonneet ennen kuin ehkä vuoden-kahden kohdalla
Sairastuvuus korkeampi jos synnyttää sektiolla? Täyttä sanonko mitä. Tuo on alatiefanaatikkojen puhetta. Kaksi lasta sektiolla tullut, ei ole minkäänlaisia allergioita eikä mitään sairauksia. Paino tippui heti kun pääsi lenkkeilemään haavan parannuttua. Ystäväni lapsi kuoli alatiesynnytyksessä. Itse yritin ekalla alatiesynnyttää ja lapsi oli viikon teholla kun ehti tulla kohtutulehdus kun ei edennyt. Toinen lapsi tuli suunnitellulla sektiolla, ei mitään ongelmia. Joten älä sinäkään yleistä.
niin... tätä asiaahan on ihan tutkittukin ja extensiivisesti vieläpä. Tässä referoidaan Yhdysvaltalaistutkimusta https://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/onko-naisella-oikeus-paat….
Lääkärin vala hieman edellyttää ammattilaista vahvasti suosittelemaan potilaalleen vähimmän haitan hoitomenetelmää:
"Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat."
Mikä se lääkintähenkilökunnan suuri salajuoni viekkaudella ja vääryydellä evätä synnyttäjiltä se kaikkein helpoin, turvallisin ja mukavin toimenpide sitten oikein olisi -mikä sitä motivoi?
Artikkelissa mainitut luvut sektio vs. alatiesynnytys kiinnostaa se, kuinka moni sektiossa tapahtunut fataali seuraus johtui puhtaasti sektiosta. Eikä niin, että riskit olisi ollut molemmissa, tai riskien takia päädyttiin sektioon. Koska vaikka toisissa maissa nainen saakin päättää synnytystavan itse, osa sektioista on kuitenkin pakon sanelemaa.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009314731.html
Linkki perhebarometriin