Mies on melkein kaikista kasvatukseen liittyvistä asioista eri mieltä
Mies on luonteeltaan ns. jyrä ja on lisäksi melkein kaikista kasvatusihanteista eri mieltä. Tuloksena kaksivuotias ei tottele enää minua ja käyttäytyy todella huonosti (heittelee tavaroilla ihmisiä ja repii kirjoja hyllystä ja heittelee niitä sekä potkii ja lyö ihmisiä). Jos esimerkiksi lapsi on kiipeämässä TV-tason päälle ja mies pelaa samalla konsolipeliä ja huomaan ko. seikan sekä käsken lapsen tulemaan siitä pois, niin mies ei reagoi mitenkään, sillä hän on niin keskittynyt peliin. Toinen vaihtoehto on se, että hän sanoo, että anna pojan vain leikkiä siinä. Sama koskee pattereilla kiipeilyä sekä kirjojen heittelyä. Mies itse myös heittelee tavaroita ja poika matkii perässä. Mies myös välillä saa raivareita ja repii itse mun kirjojani tai CD:itä hyllystä aivan hirveäksi läjäksi keskelle lattiaa ja sanoo, että nyt nämä pitää viedä pois täältä tms.
Mies on melkein kaikista kasvatusasioista eri mieltä (syöminen, D-vitamiinin antaminen, aiemmin vauvana imetys, nukkuminen, kuri, vaatetus). Esimerkiksi talvella hän olisi halunnut viedä pojan loskakeliin pelkissä farkuissa ja toppatakissa ja jouduin todella jankuttamaan, että pojalle laitettiin talvihaalari ja lämpimät vaatteet päälle. Mies on myös omasta mielestään kaikessa oikeassa ja minä olen väärässä. Alkaa kyllä ahistaa tämä tilanne. Miten saisin miehen mielen hieman yhteistyöhaluisemmaksi? Epätoivo iskee tässä.
Kommentit (7)
Parisuhdeterapiaan tai jonnekin vastaavaan, jotta lapsen kasvuympäristö ja sen ihmissuhteet saadaan turvallisiksi ja johdonmukaisiksi ja tukemaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 00:45"]
Parisuhdeterapiaan tai jonnekin vastaavaan, jotta lapsen kasvuympäristö ja sen ihmissuhteet saadaan turvallisiksi ja johdonmukaisiksi ja tukemaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia.
[/quote]
Mies ei suostu menemään minnekään terapiaan, sillä hänen mielestään minä olen väärässä kaikessa ja hän on oikeassa. Yksi vaihtoehto olisi sellainen, että vain nielisin harmitukseni ja myöntyisin kaikkiin todella typeriinkin ideoihin, joita mies ehdottaa ja pitäisi vain mölyt mahassani, vaikka itse olisinkin oikeasti oikeassa. Mutta kun kyse on lapsista, en vain yksinkertaisesti halua päästää lasta sopimattomissa vaatteissa ulos, vaikka mies kuinka sitkeästi niin toivoisi. Enkä halua saattaa heitä vaarallisiin tilanteisiin, kun kuulemma lasten olisi hyvä saada leikkiä muovipusseilla tai alumiinifoliolla tms. roskilla sekä kiipeillä patterin päälle tasapainottelemaan, vaikka sieltä välillä vähän tippuisikin pää edellä. Ainakin itse lapsena muistan, että minua ojennettiin käyttäytymään fiksusti, joten leikin sellaisia leikkejä, jotka tiesin sallituiksi enkä joutunut mihinkään kummempiin vaaroihin tai onnettomuuksiin, sillä vanhempani ja mummoni jne. vahtivat minua tarkasti.
Kuulostaa hankalalta ja siltä, että sinulla se isoin "lapsi" on siellä hankalin kasvatettava. Sinä olet nyt vastuussa aika pitkälti itse lasten turvallisuudesta ja epäreilusti kodin ilmapiiristä ja siitä millainen kasvuympäristö sinun ja miehesi suhde lapsille, jos mies on tuollainen räjähtelijä.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 01:19"]
Kuulostaa hankalalta ja siltä, että sinulla se isoin "lapsi" on siellä hankalin kasvatettava. Sinä olet nyt vastuussa aika pitkälti itse lasten turvallisuudesta ja epäreilusti kodin ilmapiiristä ja siitä millainen kasvuympäristö sinun ja miehesi suhde lapsille, jos mies on tuollainen räjähtelijä.
[/quote]
Tämä pitää paikkansa. Jopa uhmaikäinen esikoinenkin tosiaan käyttäytyy paremmin kuin itkupotkuraivareita saava tavaroita viskelevä ja äkkipikainen mieheni. Mies käyttäytyy monissa asioissa ihan pohjattoman itsekkäästi ja impulsiivisesti, kun kaksivuotias puolestaan jakaa kiltisti välillä lelunsa ja paijaa pikkusisarustaan. Olen itse kärsivällinen ja yritän parhaani, mutta tosiaan mies torpedoi yleensä melkein kaiken hyvän, mitä yritän rakentaa.
Tee siitä lastensuojeluilmoitus, niin pääsette keskustelemaan lasten kasvatuksesta ja mies saa kuulla jonkun ulkopuolisen mielipiteen.
[quote author="Vierailija" time="03.04.2015 klo 01:28"]
Tee siitä lastensuojeluilmoitus, niin pääsette keskustelemaan lasten kasvatuksesta ja mies saa kuulla jonkun ulkopuolisen mielipiteen.
[/quote]
Tässä on se "ongelma", että haluaisin oikeastaan vain erota miehestä ja jatkaa lasten kanssa elämää kolmistaan. Jos olisi ls-ilmoitus, niin pahimmassa tapauksessa lapset päätyisivät hyvätuloiselle, puheliaalle ja itsevarmalle, asuntomme omistavalle kotidespoottimiehelleni.
Ootpas ihanan miehen valinnut ja sille haarasi levittänyt ja pukenut jälkikasvua <3