voiko vanha suola janottaa, kun

Kyseessä on aivan nuoruudenrakkaus, jossa seksiä ei ollut. Kiihkeitä suudelmia kyllä sitäkin enemmän, mutta ei muuta. Oltiin nuoria. Elämä mennyt eteenpäin. Nyt jo keski-iän kynnyksellä, kumpikin tahoillamme naimisissa ja perheellisiä. Aivan sattumalta törmäsimme töiden kautta ja tulemme jatkossakin silloin tällöin törmäämään. Mitään ei ole tapahtunut, vain asiallista keskustelua ym. Minä kuitenkin tunnen todella vahvasti häntä kohtaan. Miksi, oi miksi??? En tiedä onko hänellä tunteita. En tietenkään aio rikkoa omaani tai hänen perhettään. Kunhan hämmästelen voiko nyt vanha suola janottaa kun kyse vain nuoruuden ihastuksesta...? Oma avioliitto ei järin onnellinen joskaan ei nyt ihan pahimmastakaan päästä. Arvostusta en juuri saa joten kaipa siksi tuo entinen ystäväni, joka on niin lämmin ja kohtelias, saa perhoset lentämään vatsassani. Mietin vain että miksi ihmeessä tapasimme 20 vuoden jälkeen? Onko tällä jokin tarkoitus... ? Pettämään en lähde, mistään sellaisesta ei ole kyse. Mietin vain omia tunteitani ja sitä, mikä tarkoitus sillä on että tämä ihana ihminen on yhtäkkiä ilmaantunut elämääni. Mietin häntä paljon mutta en tietenkään ole hänelle sitä sanonut.