Lue keskustelun säännöt.
Miten ystävällinen muiden lapsille pitää olla?
31.03.2015 |
Asumme lapsipitoisella alueella, ja poikamme on suosittu lapsi, jolla kavereita riittää niin koulusta kuin omasta pihapiiristäkin. Hänellä on myös Xbox, oma pädi ja muuta kivaa kilkettä, joka houkuttelee muksuja meille. Seuraus: ovikellomme soi JATKUVASTI. Koko ajan ovella hyppää 6-12 vee naapurinpoikaa, osa kivoja ja kohteliaita nuoria miehiä, osalla tapakasvatus kotona jäänyt puolitiehen. Esim. viime sunnuntaiaamuna noin 9.30, jolloin luin vielä Hesaria ja join lattea YÖPAIDASSA, ovikellomme soi, takana poika 7 vee pelkissä verkkareissa ja kumppareissa. Toitottaa: MÄ SAAN TULLA TEILLE, MUN ISI SANOI! Sanoin kohteliaasti, ettei meille nyt sovi sisälle tulo, ehkä poikani tulee ulos hieman myöhemmin.
Napero alkaa kinata alahuuli väpättäen: MUT MUN ISÄ SANO!
Toistin, ettei sovi, ja suljin oven kyyneleisen lapsen nenän edestä.
Paska fiilis jäi heti aamusta, mutta hei - yksi naapurin napero ei perheemme ajankäytöstä päätä. Tähän asti olen ollut ns. mukava mutsi, mutta nyt alkaa riittää. Välillä tuntuu, että naapurit suunnilleen lähettävät penskansa meille hoitoon. Pitääkö lähteä tylytyslinjalle, muuttua bitchiksi, että saa olla rauhassa?
Itselleni ei tulisi mieleenkään lähettää lastani palelemaan toisten oven taakse pelkissä sisävaatteissa sillä idealla, että joku kutsuu hänet säälistä sisään lämmittelemään. Onko teistä ihan ok käytöstä? Perhe on normaali, ei mikään lastensuojelutapaus kyseessä.
Kommentit (10)
Mikseivät lapset käyneet virpomassa viime sunnuntaina? Kyllä pitäisi osata nostaa nokka sieltä hilavitkuttimien seasta välillä poiskin ja tehdä jotain hauskaa ja perinteikästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaikki aikuisetkaan varmaan ajattele, että toisilla voi sunnuntaiaamu olla jotenkin erityisen pyhitetty. Ehkä olisit voinut selittää lapselle miksi ei kyläily nyt sovi. Oliko pakko olla vittumainen? Ei pieni lapsi ymmärrä, jos hänelle ei selitä.
Kotona tilanne on voinut mennä niin, että nappula on kysynyt isältään, että voinko mennä leikkimään naapuriin ja isä on sanonut sen enempää pohtimatta, että voit. Ehkä isä ei ole tiennyt, että lapsi lähtee pelkissä verkkareissa kyläilemään. Ehkä isä ei ajatellut, että teille tuleminen on yhtäkkiä ongelma, jos se ei aiemmin ole ollut. Naapuritkaan ei osaa lukea ajatuksia. Joskus voi ihan kertoa suoraan, että sunnuntaiaamu on perheaikaa.
Tottakai lapsillekin tulee olla kohtelias. Meidän kaikkien aikuisten velvollisuus on omalla esimerkillä opettaa lapsille hyviä käytöstapoja.
Tällä en tosiaankaan tarkoita, että lasten kaverit tulee päästää sisään joka kerta. Kohtelias "nyt meille ei sovi tulla, mutta joku toinen kerta olet tervetullut" pitäisi riittää. Sitten on näitä, jotka eivät ymmärrä tästäkään, joten heille tulee selittää hieman tiukemmin (on koettu).
Ap, ymmärrän harmistuksesi. Yritä kuitenkin olla ystävällinen ja kohtelias, lapset ymmärtävät yleensä, kun asia heille selitetään.
Ansaitsitkin saada huonon mielen, häpeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse olla ystävällinen, kohtelias asiallisuus riittää. Epäkohteliaille lapsille ei tarvitse olla edes kohtelias.
En todellakaan jaksaisi selitellä vieraille ihmisille, miksi meille ei saa tulla sisälle.
Minusta tuossa ei kysymys ole miten ystävällinen täytyy olla, vaan naapurin perheen hyvien käytöstapojen puutteesta.
Luulisi jokaiselle vanhemmalle olevan selvää, että sunnuntai aamut monet perheet haluavat viettää ihan oman perheen kesken. Eikä toisen kotiin lähdetä kutsumatta ja vaikka kutsu olisi ollut, niin molempien perheiden vanhemmilta tarvitaan vielä lupa.
On todella moukkamaista laittaa lapsi soittamaan naapurin ovikelloa sunnuntai aamuna ja olettaa sen olevan ok. ilman toisen vanhemmat lupaa, jotenkin tilanteen vielä ymmärtäisi jos kaveri olisi pyytänyt lastasi kylään heille.
Minusta sinä teit ihan oikein, kun selvästikin perheeltä puuttuu hyvät käytöstavat ja tahdikkuus, mikä on sopivaa ja mikä ei, joka ei tietenkään ole lapsen syy, mutta ehkä lapsi välittää terveiset vanhemmilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ihan jutellut niiden kavereiden vanhempien kanssa ja sovittu yhdessä että meidän naperon saa kutsua heille tai ulos vkl aamuina 9 jälkeen (ehdin kyllä komentaa lapseni aamupalalle ennen sitä), mutta meille päin ei kannata suunnata ennen puoltapäivää. Samoin on sovittu, että lapset vierailevat korkeintaan pari tunia ja sitten heidät lähetetään kotiin ellei muuta ole erikseen sovittu.
Samoin minulle on tuttuja parin lähimmän kaverin perheiden heräämis-, sisarusten päiväuni- ja ruoka-ajat. Tietysti tämä edellyttää että ylipäätään puhuu niille toisille vanhemmille :)
Pikkuhiljaa vastuu sopimisista siirretään lapsille (nyt ekaluokkalaisia) ja sitten niitä hutireissuja ja pettymyksiä tulee lapselle, eikä siinä mitään pahaa ole, saa pettymyksiä tulla.
Lapsi ei osaa ajatella, että pitäisi teiltäkin kysyä sopiiko kyläily, mutta kyllä sen isän olisi pitänyt ymmärtää tuo... Jos tuntuu tylyltä sanoa lapselle ettei sovi, niin otat yhteyttä suoraan isään ja kerrot, että on kohteliasta ensin kysyä sopiiko kyläily eikä olettaa että teille voi tulla koska tahansa. Oppiipa isäkin jotain käytöstavoista ja voi opettaa jälkikasvulleenkin.
Pidä tiukka linja vaan jos siihen pystyt. Lapset ei ymmärrä että se omien vanhenpien lupa ei ole se mikä määrää saako tulla vai ei. Oppivat sitten kertaheitolla ettei voi tulla noin vain.
Mun lapsen kaveri tulee myös yllättäen vaikka sanottu et pitää soittaa saako tulla. Olen päästänyt aina sisälle, kun kävelymatkaa on ja se on kyllä iso virhe. Katsos kun tekee sitä usein vaikka jo kolmesti sanottu et soittaa ensin. No poika meille sen verran tuttu et en ole kehdannut olla ilkeä.
Saat ikuisen riesan jos päästät sisälle.