Kun mies kehuu tai sitten ei..
Täälläkin on ollut muutama aloitus viime aikoina tästä aiheesta. Kehuuko mies ja miten usein ja missä tilanteissa jne.
Mä olen tätä aihetta paljon pohtinut. Miettinyt, että missä tilanteissa voisin sen kehun saada ja miten.
Tällä viikolla tapahtunutta. Tein lohikeittoa ja sämpylöitäkin leivoin. Jälkkäriksi pakkaspullaa ja kahvia.
Mies tuli kahden kaverinsa kanssa syömään yllättäen. Ruokaa riitti kyllä, ei siinä mitään. Itse olin kodinhoitohuoneessa ruokatilan vieressä ja kuulin herrojen keskustelua sieltä täältä. En varsinaisesti kuunnellut, mutta jotain tarttui.
Toinen kaveri kyseli, että onko teillä aina ruoka valmiina, kun tulee töistä/harrastuksista himaan. Joo, on. Kotiruokaa aina? Ja leipomuksia? Joo, on.
Sitten mies jaaritteli jonkin aikaa, kun Tiina tykkää tehdä ruokaa ja lasten allergioista jne., en kuullut kaikkea ja loppuun madalsi todella paljon ääntään, melkein kuiskasi, joten silloin kuuntelin lähes korva kiinni ovessa! "tiina tekee maailman parasta ruokaa".
Mähän meinasin itkuun purskahtaa siinä tilanteessa. Olin aivan äimänä, että ohhoh! Eihän tuo MULLE sitä sanonut, mutta otetaan kehu sieltä missä se on. Myöhemmin kiitti kasvotusten ruuasta ja sanoi "ihan hyvää oli." Otin kiitoksen vastaan hyvillä mielin.
Silti tässä sitten mietin, että olisko se vaikeeta sanoa mullekin joskus, että oli maailman parasta ruokaa. Kyllähän noissa lauseissa on selkeä ero. "ihan hyvää" kuulostaa aina vaan siltä, kun parempaakaan ei ollut.
Eli tämä saattaa olla akkamaista vääntelyä, mutta silti. Olihan tuolla edes sana hyvää joukossa jossain.
Saanhan mä kehuja välillä, mutta jotenkin niissä on negatiivinen tunnelma.
Tuossa eräs päivä kun noita pullia leivoin, niin mies sanoi pullasta "joku vois pitää tätä raakana, mutta mä tykkään" Okei, ihmettelin ääneen, että miksi kypsää pullaa kukaan raakana pitäisi. Sitten mies hieman närkästyneenä katsoi sanoen " korostan sanaa JOKU voisi pitää raakana.." Mä en ymmärtänyt vieläkään, mutta pääasia, että tykkäs. :D
Pysyttelen siis lieden äärellä, sieltä irtoaa välillä mukavia pisteitä. ;)
Kommentit (6)
Joo, ei kannata ehkä analysoida liikaa :)
Kunhan kehut eivät ole tyyliä: sä kaunehin oot, kun muita ei näy. Niin kelpaa.
Kyllä minä saan ihan kehuja, että "kiitos, todella hyvää", kuitenkin sellainen peruskiitos, jota sanotaan lähes aina, jos syödään esim. kylässä. Kuitenkin olen todella positiivisesti yllättynyt juuri siitä, kuinka mies kehuu ruokiani kavereilleen :D parikin kaveria on ihan tosissaan tullut kysymään, että voisinko joku kerta tehdä sitä nakkikastiketta heillekin ja ihan minun seisoessa vieressä on kehunut kuinka teen parasta siskonmakkarasoppaa... Joopajoo :D ihan tavisruokia, mutta kelpaa!
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 13:14"]
Kyllä minä saan ihan kehuja, että "kiitos, todella hyvää", kuitenkin sellainen peruskiitos, jota sanotaan lähes aina, jos syödään esim. kylässä. Kuitenkin olen todella positiivisesti yllättynyt juuri siitä, kuinka mies kehuu ruokiani kavereilleen :D parikin kaveria on ihan tosissaan tullut kysymään, että voisinko joku kerta tehdä sitä nakkikastiketta heillekin ja ihan minun seisoessa vieressä on kehunut kuinka teen parasta siskonmakkarasoppaa... Joopajoo :D ihan tavisruokia, mutta kelpaa!
[/quote]
Noista kavereista toinen antoi käyntikorttinsa, kun oma mies alkaa kyllästyttämään, niin hänen luonaan voin piipahtaa. Voe jesta. :D
Hyvähän se on, että noi perussapuskat maistuu. En mä oikein osaakaan semmoisia hienoja juttuja tehdä, mies meillä kokkaa ne viikonloppuisin. :)
Pitää tässä itsekehun tunnossa vielä kertoa, että kaverin nirso muksu syö vaan mun tekemiä ruokia. Ihan mitä vaan. Hän on meillä vakivieras ruokapöydässä 3-4 kertaa viikossa.
AP
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 13:22"][quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 13:14"]
Kyllä minä saan ihan kehuja, että "kiitos, todella hyvää", kuitenkin sellainen peruskiitos, jota sanotaan lähes aina, jos syödään esim. kylässä. Kuitenkin olen todella positiivisesti yllättynyt juuri siitä, kuinka mies kehuu ruokiani kavereilleen :D parikin kaveria on ihan tosissaan tullut kysymään, että voisinko joku kerta tehdä sitä nakkikastiketta heillekin ja ihan minun seisoessa vieressä on kehunut kuinka teen parasta siskonmakkarasoppaa... Joopajoo :D ihan tavisruokia, mutta kelpaa!
[/quote]
Noista kavereista toinen antoi käyntikorttinsa, kun oma mies alkaa kyllästyttämään, niin hänen luonaan voin piipahtaa. Voe jesta. :D
Hyvähän se on, että noi perussapuskat maistuu. En mä oikein osaakaan semmoisia hienoja juttuja tehdä, mies meillä kokkaa ne viikonloppuisin. :)
Pitää tässä itsekehun tunnossa vielä kertoa, että kaverin nirso muksu syö vaan mun tekemiä ruokia. Ihan mitä vaan. Hän on meillä vakivieras ruokapöydässä 3-4 kertaa viikossa.
AP
[/quote]
Se on jotenkin hauskaa kuinka miehet innostuvat hyvästä ruuasta ja vielä ihan perus nakit ja muusi jutuista... Kaveritkin haluaa :D
vaikea uskoa. siis koko tämän avautumisen totuudellisuutta. poika-mammako itseään palstalla taas viihdyttää.