Lue keskustelun säännöt.
Iltalehden juttu "yksinäisestä" Kristasta on jotenkin outo
16.12.2021 |
Hänellä on perhe, kummallista että usein näillä lehtien palstoilla yksiäisyyttä valittavilla on perhettä. Kun on niitä oikeasti yksinäisiä, joilla ei ole ketään. Jotenkin muutenkin ihan outo tuo juttu, onko tarve vaan saada julkisuutta.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kyllä ihan sama tilanne kun Kristalla. Muutimme lapsuudessa 2v välein ja aina vaihtui koulu. Lisäksi kuuluimme uskonnolliseen yhteisöön, joten missään normileireillä ei saanut käydä saati diskoissa, joissa olis tavannu kavereita.
Porukat erosivat lahkosta ollessani yläasteella, joten sinne jäi seurakuntakin.
Tosin ei harmita, en ikinä samaistunut uskisnuorten fanaattisuuteen.
Ei vaan jäänyt yhtään ystävää nuoruudesta.Kahdesti olen ollut avoliitossa ja aina kaveripiiri on ollut miehen lähipiiri. Eka suhde oli 18 vuotiaana.
Oon sosiaalinen ja viihdyn ihmisten seurassa, kait musta on tykättykin, mutta eron myötä ystävät ovat tietty jääneet exälle.Olen tottunut tähän olotilaan ja hyväksynyt irrallisuuden tunteen, viihdyn hyvin yksin, mutta kieltämättä juhlapäivinä ja synttäreinä olisi ollut hiljaista ilman miestä.
Töistä on tullut aikuisiällä kavereita, mutta kun ei ole ekaan 20 vuoteen oikein ollut ketään läheistä, kaverisuhteet jäävät pinnalliseksi.
En osaa jakaa asioita muille ja kertoa huolistani, joten ”vika” on minussa.
Kieltämättä kadehdin heitä, joilla tiivis lapsuuden kaveriporukka.Nykyisen mieheni kaveripiiri on onneksi sellainen, että jos ero ikinä tulisi, ainakin yhden heistä puolison kanssa jäisimme varmasti kavereiksi.
Tämä on niin totta. Lisäksi kun tutustuin paremmin mieheeni, hänen tosiasiallinen kaverinsa oli samalla paikkakunnalla ikänsä asunut serkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkoinen s e k s i p o m m i oli tämä neito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mun mielestä mitään outoa... on mullakin mies, muttei mitään kaveriporukkaa tai ketään, joka järkkäis polttareita tai tommosia. Ymmärsin täysin jutun pointin.
Jatkan: häissäkin oli jotenkin noloa kun ei ollut yhtään kaveria kutsulistalla, kun niitä ei ole.
Ihan sama juttu.
En pidä esimerkiksi koskaan syntymäpäiväjuhlia siksi, ettei ole ketään kutsuttavia. Ei ole ketään niin läheistä kaveria. Kerran yritin ja kutsuin vähän kaukaisempia tuttuja, mutta lopulta paikalle tuli yksi ihminen. Oli vähän noloa, kun ruokaa oli varattu aika reippaasti yms..
Vaimolla on laaja kaveripiiri, niin pidetään hänen synttärijuhlia ja muita tapahtumia.
Mä en ole yhtään ystävääni löytänyt heidän rintavaoistaan. Mua kiinnostaa enemmän heidän harrastuksensa, arvonsa ja ajatusmaailmansa.