Lue keskustelun säännöt.
Miten oppisin rakastamaan taas miestäni?
24.03.2015 |
Vai onko se vaan mahdotonta enää. Yhteistä elämää takana 17 vuotta ja meillä on kaksi lasta, talo, kaksi autoa ja koira. Normi setti :)
Mieheni on oikein hyvä isä, hyvä hoitamaan asioita kotona, siivoaa, laittaa ruokaa, huomioi minua, rakastaa ja jumaloi minua. On oikein kunnollinen ja uskollinen. Luonteeltaan ahdistunut toisinaan, mustasukkainen, tylsähkö, ei lainkaan spontaaninen, haluton tekemään juurikaan mitään (paitsi työ ja koti).
Mutta entä sitten minä.. Minusta tuntuu, että minun vain pitäisi olla kiitollinen kaikesta tästä. Ja olenhan minä. Mutta minusta tuntuu etten ole onnellinen. Kaipaan jotain muuta. Minulla on paljon ns. omaa elämää, on harrastuksia ja liikun paljon jne. En ole kotihiiri, viihdyn liikkeessä. En toisinsanoen viihdy kotona. Lauantaina aamulla minulla on kuin tuli sukassa, pakko päästä jonnekin, pakko tehdä jotain. En vain voi olla vaan kotona.
Mietin eroa jatkuvasti, lähes päivittäin. Jotenkin minusta olisi vaan niin väärin erota, kun ei ole mitään ns. oikaa syytä (väkivaltaa, viinaa jne.).. Kaikki kai pitäisi olla hyvin ja moni varmasti on kateellinen tällaisesta elämästä. Tunnen olevani kiittämätön kakara, jolle mikään ei riitä. Mutta kun ei ole hyvä olla :(
Auttakaa...
Kommentit (9)
1/9
|
24.03.2015 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Eli miehesi rakastaa sinua mutta sinä et häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eiköhän kaikki jossain määrin ole mustasukkaisia, joskus tuo hänen mustasukkaisuus on haitannut elämää, ei enää niinkään paljon. Mutta varjonsa se on jättänyt tähänkin päivään, vaikka mieheni on tsempannut sen suhteen kyllä paljon.
AP
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 16:28"]
No eiköhän kaikki jossain määrin ole mustasukkaisia, joskus tuo hänen mustasukkaisuus on haitannut elämää, ei enää niinkään paljon. Mutta varjonsa se on jättänyt tähänkin päivään, vaikka mieheni on tsempannut sen suhteen kyllä paljon.
AP
[/quote]Sinulla on kaiketi hyvä mies ?
Vai onko se vaan niin, että kyllä se rakkauskin voi loppua vaikka mitä tekis. Tai jos mitään ei tee eikä oikein ole haluakaan tehdä. Enkä edes tiedä mitä tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 16:43"]
Vai onko se vaan niin, että kyllä se rakkauskin voi loppua vaikka mitä tekis. Tai jos mitään ei tee eikä oikein ole haluakaan tehdä. Enkä edes tiedä mitä tekisin.
[/quote]Ei ikusta rakauta ole, se muuttuu syväksi ystävyydeksi. Turvallisuuden tunteeksi jossa voi luottaa toiseen ihmiseen. Mitä rakkaus on ?
Turvallista on joo. Mutta hiljaista. Ehkä kysymys kuuluisi paremminkin, että miten alkaisin taas viihtymään mieheni kanssa. Ei me jutella enää juurikaan mitään. Lasten läksyt, koiran tekemiset ja ruoka-asiat. Siinä aikalailla kaikki. illat vaan ollaan omissa oloisssamme. EIkä mulla ole minkäänlaista halua/tarvetta olla mieheni kanssa. Seksiä ehkä kerran kuussa, sekin tuntuu velvollisuudelta, vaikka kyllähän siitä ihan hyvä mieli kuitenkin tulee..
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellinen keskustelu asiasta, kerro omat ajatukseni ja tunteesi. Kysy mieheltäsi mistä hän haaveilee, miten hän näkee suhteenne viiden vuoden päähän. Hyväksyminen että, ihmiset muuttuvat ja parisuhde muuttuu vuosien kuluessa.