Kukaan palannut HETI synnytyksen jälkeen töihin?

Mites imetys? Pumppaatko töissä ollessasi?

Mä menin töihin 5 päivää synnytyksen jälkeen. Mies kun oli silloin työttömänä (-90 lama) ja velat ym painoi päälle. Ihan hyvin meni.

Ei, en pumppaa enkä imetä. Eniten hirvittää se, että jos vauvalle tulee koliikki, niin miehen pitäisi kuitenkin hoitaa suurin osa öistä, kun minun pitäisi olla suhteellisen skarppina töissä...

Ennen kaikki tekivät niin. Ei silloin jääty kotiin makoilemaan. Oli maatila jossa töitä riitti.
Itsekin palasin töihin melkein heti kun kotiin pääsin. Mies hoiti pihan työt ja minä auttelin navetassa. Lapsi nukkui samalla päiväunia ja jos heräsi kesken töiden niin sitten heräsi. Työt hoidettiin ensin. Ei se lapsi pieneen odotteluun kuole.

Kyllähän sitä ennen vanhaan naiset synnyttivät aamu- ja iltalypsyn välissä... Anoppikin taisi tehdä näin.

Miksi pitää tehdä lapsia, jos työ on niin tärkeää, ettei lapselle voi "uhrata" edes muutamaa kuukautta äitiyslomaa? Mahtaako sille lapselle olla äidillä aikaa tulevaisuudessakaan vai onko lapsi tehty pelkästään miehen mieliksi, kun hän siitä kerran huolehtiikin?

Sääliksi käy lasta, kun äitiä näköjään kiinnostaa työt enemmän, kuin lapsi itse.. Jotain rajaa!

Itse olen joutunut menemään mukaan isoon työprojektiin vauvan ollessa 3vk. Vaihtoehtona oli joko projekti tai potkut. Projekti loppui vauvan ollessa 8vk ja siitä saamien rahojen turvin olin kotona puolisen vuotta, sitten palkattiin nanny. Tuon välin 3vk-8vk vauvaa hoiti äitini. Mies myös sellaisessa työssä ettei pystynyt olemaan kotona.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 15:56"]

Miksi pitää tehdä lapsia, jos työ on niin tärkeää, ettei lapselle voi "uhrata" edes muutamaa kuukautta äitiyslomaa? Mahtaako sille lapselle olla äidillä aikaa tulevaisuudessakaan vai onko lapsi tehty pelkästään miehen mieliksi, kun hän siitä kerran huolehtiikin?

[/quote]

Niin, voi kait sitä kysyä että on isälle se työ niin tärkeää ettei voi olla paria kuukautta kotona. Painellaan vain heti töihin, hyvä kun edes isyyslomaa pidetään.

Vauvalle on melko lailla se ja sama, kumpi vanhemmista hoitaa, kunhan siinä on se ensisijainen hoitaja. Ettei hoitajat vaihdu tuosta vain.

Itse kysymykseen en voi vastata, koska meillä lapset ovat olleet noin 4kk:n ikäisiä kun palasin töihin. Kait sitä olisi voinut palata jo aiemmin mutta halusin toipua synnytyksistä, koska oma työni on fyysistä.

Varmaan suurin osa kautta aikojen eläneistä naisista on niin tehnyt. Ei entisaikaan ollut mitään äityislomia vaan työt oli hoidettava, jos mieli saada napaansa ruokaa.

Kolmas lapsi syntyi tiistaina ja torstaina olin jo töissä. Mulla oma yritys ja töissä oli vaihe jossa mun oli pakko olla mukana tai olisi kusahtanut aikamoiset projektit. Meillä mies oli kotona sekä mun eläkkeellä oleva äiti oli meillä päivisin ja anoppikin auttoi paljon. Työpaikkani oli pihapiirissä joten pystyin hoitamaan imetykset ja sain myös läheisyyttä vauvan kanssa. Rankkaa oli yhdistää työ ja vauva, mutta hyvällä tukiverkolla se onnistui. 

Kyllä parasta äitinä on se aika vauvan kanssa kotona ilman mitään työkuvioita, se on selvä. Nyt jo kuudes vauva meillä ja olen täysin kotona ja nautin vauvasta. Toki tilanteita on erilaisia, mutta kannattaa tarkoin miettiä sillä vauva on vain kerran pieni.

Muuten meillä toi kolmas lapsi josta isä on eniten ollut vastuussa pienenä on kaikista "läheisin" isän kanssa. Heillä on kahdestaan todella oma maailmansa ja lapsi yleensä huutaa isää eikä äitiä kun yleensä lapset huutaa äitiä kun on jotain asiaa :) Selvästi vaikutusta sillä että isä oli aikoinaan se "ykkönen" kuitenkin hänelle.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 15:57"]

Sääliksi käy lasta, kun äitiä näköjään kiinnostaa työt enemmän, kuin lapsi itse.. Jotain rajaa!

[/quote]

Sinun elämäsi on liian helppoa.

Vaikka itse olen lapseton vela, niin silti tuntuu todella tylyltä pientä vauvaa kohtaan, kun äitiä kiinnostaa enemmän työ kuin vastaayntyneen vauvan hoitaminen. Huonoa elämänsuunnittelua, jos edes pieni irtiotto työstä ei ole mahdollinen.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:15"]

Vaikka itse olen lapseton vela, niin silti tuntuu todella tylyltä pientä vauvaa kohtaan, kun äitiä kiinnostaa enemmän työ kuin vastaayntyneen vauvan hoitaminen. Huonoa elämänsuunnittelua, jos edes pieni irtiotto työstä ei ole mahdollinen.

[/quote]

Tätä paikkaa siis tarjottiin minulle vasta raskausaikana, mikään pakkohan sitä ei olisi ollut hyväksyä, ellen itse olisi halunnut. Jos etukäteen olisin asiasta tiennyt, olisi lapsen yrittäminen jäänyt myöhemmälle ajankohdalle.

Ap

Kunhan on hyvä hoitaja tiedossa niin mikä ettei.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 15:52"]

Ei, en pumppaa enkä imetä. Eniten hirvittää se, että jos vauvalle tulee koliikki, niin miehen pitäisi kuitenkin hoitaa suurin osa öistä, kun minun pitäisi olla suhteellisen skarppina töissä...

[/quote]

Miksi tämä sai näin paljon miinuspeukkuja? Imetys vai se, että isä joutuisi hoitamaan yöllä?

Tuossa tilanteessa jos äiti ei imetä ei mielestäni ole MITÄÄN väliä hoitaako isä vai äiti, olettaen että kumpikin ovat täyspäisiä. Mikä tekee sen, että äiti olisi jollain tavalla parempi, raskausko? Toki on ne kuuluisat äidin vaistot, mutta yhtä lailla isäkin oppii jos hän haluaa ja on läsnä ja pääosallinen hoitaja työpäivien ajan. Yhtä lailla se on uuden opettelua äidillekin, en ainakaan itse saanut mitään maagista kosketusta sairaalassa että nyt olen mahtava äiti.

Enkä ole mikään lapsenhylkääjä, imetin 11kk ja olen yhä 1-vuotiaan kanssa kotona, en vain ymmärrä tätä äitien jalustalle nostamista ja isien vähättelyä. Yhtä tärkeitä kumpainenkin.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:42"]

Tuossa tilanteessa jos äiti ei imetä ei mielestäni ole MITÄÄN väliä hoitaako isä vai äiti, olettaen että kumpikin ovat täyspäisiä. Mikä tekee sen, että äiti olisi jollain tavalla parempi, raskausko? Toki on ne kuuluisat äidin vaistot, mutta yhtä lailla isäkin oppii jos hän haluaa ja on läsnä ja pääosallinen hoitaja työpäivien ajan. Yhtä lailla se on uuden opettelua äidillekin, en ainakaan itse saanut mitään maagista kosketusta sairaalassa että nyt olen mahtava äiti. Enkä ole mikään lapsenhylkääjä, imetin 11kk ja olen yhä 1-vuotiaan kanssa kotona, en vain ymmärrä tätä äitien jalustalle nostamista ja isien vähättelyä. Yhtä tärkeitä kumpainenkin.

[/quote]

Mä muuten olen aina miettinyt, mitä ovat ne kuuluisat äidin vaistot. Minä en esim. herännyt edes öisin vaikka kumpikin lapsista huusi ihan korvan vieressä. Siksi ne vähät yöherätykset olivatkin miehen vastuulla.

Mitä  tulee vauvan hoitoon noin yleisesti niin ihan samalla sekä isä että äiti joutuvat opettelemaan sen. Ei naisiin ole rakennettu mitään yksikköä, jossa on kaikki tarvittava tieto valmiina.

[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 16:42"]Tuossa tilanteessa jos äiti ei imetä ei mielestäni ole MITÄÄN väliä hoitaako isä vai äiti, olettaen että kumpikin ovat täyspäisiä. Mikä tekee sen, että äiti olisi jollain tavalla parempi, raskausko? Toki on ne kuuluisat äidin vaistot, mutta yhtä lailla isäkin oppii jos hän haluaa ja on läsnä ja pääosallinen hoitaja työpäivien ajan. Yhtä lailla se on uuden opettelua äidillekin, en ainakaan itse saanut mitään maagista kosketusta sairaalassa että nyt olen mahtava äiti.

Enkä ole mikään lapsenhylkääjä, imetin 11kk ja olen yhä 1-vuotiaan kanssa kotona, en vain ymmärrä tätä äitien jalustalle nostamista ja isien vähättelyä. Yhtä tärkeitä kumpainenkin.
[/quote]
Itse ajattelin, että imetys jää työn takia pois, mutta jääkö se jostain muusta syystä?

Ihan yhtälailla se mies osaa ja voi lasta hoitaa. Mikä siinä on, että miehet voivat lähteä töihin, ryyppäämään ja harrastamaan ja äidille lapsi on seuraavat 18 vuotta pallo jalassa, eikä mitään saisi tehdä? Töihin vaan ap, jos se teidän perheelle sopii.