Ymmärtääkö kukaan minua: olen niin paskassa työpaikassa etten jaksa hakea uutta
Mies patistaa minua hakemaan uutta työpaikkaa, koska nykyinen imee minut kuiviin. Hän ei ymmärrä yhtään, etten pysty. En keksi tällä hetkellä yhtään hyvää kerrottavaa saavutuksistani nykyisessä työpaikassa, tuntuu etten ole saavuttanut mitään, koko työ on vain yhtä sekavaa sähellystä. En usko enää itseeni, en usko että olen ajantasalla taidoissani ja pätevä. Olisi aivan hirveä tilanne joutua työhaastatteluun, munaisin vain itseni kun osoittaisin ammattitaidottomuuteni.
Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan vai olenko tässäkin asiassa aivan kuutamolla ja viallinen? En jaksaisi tapella miehen kanssa, toivoisin että hän ymmärtäisi ja antaisi minun olla rauhassa nyt.
Kommentit (24)
Minulla ollut sama tilanne ja työskentelen it-alalla. Vaihdoin muutama kuukausi sitten työnantajaa ja tuntuu hyvältä ratkaisulta.
Olin aika samassa jamassa kuin ap. Edellisellä työpaikalla oli parin viime vuoden aikana paljon muutoksia ja lähes poikkeuksetta ne olivat muutoksia huonompaan.
Yt:itä pidettiin, mutta niistä selvisin. Sen sijaan moni osaava kollega joutui lähtemään. Olin lopulta siinä pisteessä, että tunsin jatkuvaa ahdistusta. Loppuajasta jouduin opettamaan mielenkiintoisia työtehtäväni toiselle ja itselle tarjottiin tehtäviä, jotka olivat täysin muuta kuin vaikka kehityskeskusteluissa oli puhuttu.
Jostain sitten sain sen verran suuttumusta, jonka voimalla hain uutta työpaikkaa. Hyvät ja huonot puolensa on joka paikassa, mutta ainakaan uudessa ei ole vielä sitä monen vuoden aikana kerääntynyttä ahdistuksen ja epäoikeudenmukaiselta tuntuvan johtamisen painolastia.
Tsemppiä ap! Yritä alkuun ottaa tämä viikonloppu levon kannalta. Sitä en tiedä, mistä saat voimia uuden työn hakemiseen, mutta itselläni sattui tulemaan edes yksi kirkas hetki ahdistuksen keskelle.
Oletko kenties kirjanpitäjä tilitoimistossa? Minä olen jo kolmesta tilitoimistosta lähtenyt kun pää ei kestänyt sitä paskaa! Nyt olen onnellinen yrittäjä : ) tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:03"]Millä alalla olet?
[/quote]
miksi kysyt?
Mulla oli aivan sama tilanne! Työpaikassani jaettiin sitten onneksi eropaketteja johon tartuin. Kauan meni toipuessa, mutta nyt vihdoin työllistyin ihan eri alalle.
Joo ymmärrän, että olet liian uupunut ja väsynyt hakemaan uutta työtä, vaikka nykyinen vie sinusta viimeisetkin mehut. Olen kokenut saman. Asia ratkesi työpaikan yt-neuvotteluissa. Otin vapaaehtoisesti kenkää, kun vaihtoehtona olisi ennestäänkin kurjassa tilanteessa ollut nimikkeen- ja palkanalennus, mutta työtaakan tuplaaminen rutiinitehtävillä. Ei kiinnostanut, kun olisin paremminkin halunnut uusia, kiinnostavampia haasteita, enkä tylsiä rutiineja, jotka osasin silmät kiinni suorittaa.
En ymmärrä.
Tunnen tosin sympatiaa miestäsi kohtaan; mikään ei ole ärsyttävämpää kuin itsesäälissä vellova nainen, joka "haluaa olla rauhassa" mutta jos et kiinnitä siihen huomiota niin sekin on huono. Ja näitä riittää :D
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:04"][quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:03"]Millä alalla olet?
[/quote]
miksi kysyt?
[/quote]
No että saisi yleisrlla tasolla paremman käsityksen tilanteestasi, ja voisi antas vaikka vinkkejä. Tyhmiä nää "paska työpaikka" -avaukset, joissa ollaan niin salaperäisiä, ettei voida paljastaa edes AMMATTIALAA, vaikka tämä on täysin anonyymi palsta.
Itsetuntosi on murentunut. Auttaisiko psykologi?
Saikkua saikkua ja vielä vähän lisää saikkua.
Varmasti monikin ymmärtää. Mutta ymmärrätkö itse, että vain työpaikkaa vaihtamalla olosi muuttuu. Joten mieti keinoja.
Ymmärrän sua. Vaikeudet voivat passivoida ihmisen todella pahasti. Pitäisi ensin irtisanoutua, jotta voi saada elämänsä takaisin.
Ymmärrän täysin, olen itse samassa tilassa. Uupumus on romahduttanut ammatillisen itsetunnon täysin. Yhtäältä tiedän, että osaan ja pystyn, toisaalta en usko ja luota itseeni laisinkaan. Sitä on vaikea kuvata toiselle ihmiselle ja kaikki hyvääkin tarkoittava tsemppaus voi tuntua painostukselta.
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:11"][quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:04"][quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:03"]Millä alalla olet?
[/quote]
miksi kysyt?
[/quote]
No että saisi yleisrlla tasolla paremman käsityksen tilanteestasi, ja voisi antas vaikka vinkkejä. Tyhmiä nää "paska työpaikka" -avaukset, joissa ollaan niin salaperäisiä, ettei voida paljastaa edes AMMATTIALAA, vaikka tämä on täysin anonyymi palsta.
[/quote]
Sanotaan että työskentelen taloushallinnon parissa. En kyllä keksi, mitä erityisvinkkejä voisit tähän asiaan antaa ammattialani perusteella. Eiköhän se ole ihan sama, oliisinko opettaja, koodari vai rekkakuski. ap
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:10"]En ymmärrä.
Tunnen tosin sympatiaa miestäsi kohtaan; mikään ei ole ärsyttävämpää kuin itsesäälissä vellova nainen, joka "haluaa olla rauhassa" mutta jos et kiinnitä siihen huomiota niin sekin on huono. Ja näitä riittää :D
[/quote]
Näin mieskin suhtautuu. Olen yrittänyt selittää, että nyt on kyse enemmästä kuin pienestä alakulosta. Mies ei tunnu uskovan kuinka huonossa jamassa olen. ap
Hae sairaslomaa. Saat vähän nollattua itseäsi. Ehkä kannattaa myös pyytää depressiohoitajalle tai vastaavalle lähetettä. Saikun aikana saat vähän voimaa alkaa tehä uusia työpaikka hakemuksia. Ja palata töihinkin...
Sairauslomalle! Masennusta tuo on. Maanantaina soitat työterv.lääk.ajan. oikeesti. Oot kohta muuten ihan huonossa jamassa. Kokemusta on!!
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 12:14"]Varmasti monikin ymmärtää. Mutta ymmärrätkö itse, että vain työpaikkaa vaihtamalla olosi muuttuu. Joten mieti keinoja.
[/quote]
Tiedän. Odottelen kesälomaa, toivon että saisin voimia takaisin ja keksisin jonkin keinon päästä ulos tästä oravanpyörästä.Harmittaa että annoin tämän mennä näin pitkälle. Pari vuotta sitten mietin työnhaun käynnistämistä, mutta ajattelin silloin vielä toiveikkaana, että omalla työpaikalla asiat selkeytyisivät. Jälkiviisas sanoisi, että olisi pitänyt hakea silloin muualle. ap
Kohta rakentaa näkymätön muuri työ- ja vapaa-ajan välille. Se alkaa hetkestä, kun suljet työpaikan oven, ja saat tätä "toista elämääsi" varten rahaa töistä.
. Kun olet rakentanut näkymättömän muurin, alkaa alitajunnastasi kummuta vihjeitä, mitä oikeasti tuntuisi hyvältä tehdä.
Uutta työpaikkaa hakiessasi voit kertoa olevasi täsmällinen ja tarkka työssäsi... olet oppinut uudet ohjelmat hyvin ja osaat käyttää niitä, olet auttavainen työkaveri toisille ym... ja kaipaat uusia haasteita ja monipuolisempia tehtäviä...
Kyllä sä jotain keksit! :)