Ahdistaa jos joku kiinnostuu minusta

Minulla sama, vaikka olisinkin itsekin ihastunut. Luulen että kyseessä on jokin kiintymyssuhdetrauma tai hylätyksi tulemisen pelko, ja sitä setvimällä varmaan mahdollista päästä eroon.

Vierailija kirjoitti:

AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA

Minkäs sille voi, jos kaikki ahdistaa.

Mulla sama. Pelkään, että jos se toinen todella tutustuisi muhun, ei enää haluaisikaan olla kanssani. En jaksa enää torjutuksi tulemista.

Mulle kävi näin, kun töissä eräs minua 15 vuotta nuorempi mies kiinnostui minusta. Tunnen hänet ja tiedän, että on fiksu, mukava ja luotettava. Ihastuin ja tunne olikin yllättäen molemminpuolinen .... no, minä menin täysin lukkoon ja olen siitä asti vältellyt häntä ja samaan aikaan ikävöin häntä. Tästä on jo kuukausia, emmekä ole enää samassa työpaikassa. 

Sama. Johtuu siitä että minusta kiinnostuvat vain tosi epätoivoiset, epämiellyttävät heput. Jostain syystä vedän näitä puoleeni magneetin lailla. Tälläkin hetkellä pari tällaista on selvästi kiinnostunut ja toivon että ymmärtävät olla tekemättä aloitetta.

Joo, nuorena meni aivan pasmat sekaisin tällaisesta. Opiskelupaikassa yksi mies kiinnostui minusta ja tuli ihan ystävällisesti tekemään tuttavuutta. Kävimme joissakin illanvietoissakin. Tyyppi oli erittäin mukava ja sympaattinen, mutta en vaan kestänyt sitä, että joku kiinnitti minuun huomiota. Olin tottunut olemaan niin näkymätön. En olisi ollut valmis mihinkään seurusteluunkaan. Harmittaa silloinen panikointini, mutta ei voi mitään.

Sama. Itseäni häkellyttää ja kauhistuttaa kiinnostuneita saamani huomio ja tarkkailu. Lisäksi ällöttää ajatus siitä, että joku mielessään kuvittelee mut alasti ja mitä kaikkea hommailisi mun kanssa ja että kukaan ylipäätään syttyy musta seksuaalisesti.

Sama homma... Onko kukaan päässyt tällaisesta eroon? Itsellä edes ikä ei ole auttanut

Eikö tämä ole väärä paikka tulla ahdistuksesta valittamaan? Eikö amnattiapua saa? Mitä tämän palstan lukijat voivat sinulle sanoa, muuta kuin että ei ole normaalia? Sitäkö haluat kerta kerran jälkeen kuulla?

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole väärä paikka tulla ahdistuksesta valittamaan? Eikö amnattiapua saa? Mitä tämän palstan lukijat voivat sinulle sanoa, muuta kuin että ei ole normaalia? Sitäkö haluat kerta kerran jälkeen kuulla?

Vertaistuki on myös tärkeää ja sitä täältä joskus löytyy.

Voi tsiiisus teitä ongelmaisia. V...u täällä on ihminen jota kukaan, ei kukaan ole koskaan pyytänyt ulos.

Ja jos mä olen, ei ole lähdetty... v...u ette inise täällä et ei kiinnosta jos joku on kiinnostunu ja panikoitte pakoon. P...n paviaanit.

Haistakaa tömppäkröhnä

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole väärä paikka tulla ahdistuksesta valittamaan? Eikö amnattiapua saa? Mitä tämän palstan lukijat voivat sinulle sanoa, muuta kuin että ei ole normaalia? Sitäkö haluat kerta kerran jälkeen kuulla?

Öö.. Tämä on myös siitä mielenkiintoinen paikka että ihmiset olettaa että aloittaja on sama henkilö kun kenties joku toisen keskustelun aloittaja.

Jokainen saa tänne tulla kirjoittamaan mieltään painavista asioistaan. Taitaa ongelma olla sinulla kun luet näitä keskusteluja niin ahkerasti. Mene muualle jos ei ole mitään ystävällistä sanottavaa. Kukaan ei ole pakottanut sinua tänne!!

Täällä jitkut hakevat vertaistukea ja ihan vain pohtivat asioita. Täältä voi saada myös ahaa elämyksiä toisilta ihmisiltä tms.

Ja tiedätkö. Ei kaikki sitä ammattiapua saa, vaikka haluaisi. Valitettavasti...

En edelleenkään ymmärrä miksi tulet lukemaan näitä jos ihmisten kysymykset tms ahdistaa niin paljon mieltäsi.

Vierailija kirjoitti:

Sama. Itseäni häkellyttää ja kauhistuttaa kiinnostuneita saamani huomio ja tarkkailu. Lisäksi ällöttää ajatus siitä, että joku mielessään kuvittelee mut alasti ja mitä kaikkea hommailisi mun kanssa ja että kukaan ylipäätään syttyy musta seksuaalisesti.

Minulla on aiva sama! Kun ihastun niin voin kuvitella kaikkia ihania asioita ihastukseni kanssa, mutta sitten kun mietin vaikka petipuuhia niin ruoee kans ällöttää se ajatus että hän näkisi minut samoin kuin itse näen hänet.

Mutta toisaalta kun on ollut jonkun kans niin ei sitä sillon miettinyt oikeasti, vaan jotenkin etukäteen murehtii.

Varmaan sinua ahdistaa ja stressaa se pitävätkö ihmiset sinusta vai ei.

Naiset kyllä ahdistuvat milloin mistäkin.

Vierailija kirjoitti:

Sama homma... Onko kukaan päässyt tällaisesta eroon? Itsellä edes ikä ei ole auttanut

Muakin kiinnostas että miten pääsis eroon tästä.

Että pitääkö vaan mennä kohti pelkoja ja antaa mahdollisuus toiselle, jos ihastus on molemmin puolinen.

Se on vaan ikävä, että on huonoja kokemuksia taustalla niin ei haluaisi taas tulla satutetuksi. Ehkä sitä vaan sitten pelkää sitä niin paljon..

Välillä vaan miettii että paras kai sitten olla yksin.

Toisaalta kerran on käynyt niin että olen pitkäaikaisessa ihastuksessani huomannut merkkejä, että hänkin olisi ollut ihastunut minuun. Se on ainoa kerta jolloin en ahdistunut ja minulla oli helppo olla tämän tyypin seurassa. Mutta sitten hän vain katosi (työskentelee samassa työpaikassa), en tiedä vaihtoiko hän työpaikkaa vai jäikö pitkälle saikulle, en oikein ole saanut huhuista selkoa. Eipä se sinänsä mulle kuulu, mutta olisi mielenkiintoista tietää tulenko enää koskaan näkemään häntä. Välillä mietin häntä vieläkin, aivan ihana ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Ja näitä te skitsot ãmmãt sitte itkette verorahoilla terapiassa. __EIJUMANKAVITASAATTANA__🤦🏻‍♂️🤦🏻‍♂️🤦🏻‍♂️

Näitä kommentteja kun lukee, niin en taidakkaan olla ainoa joka sitä terapiaa tarvihtee.😆

Vierailija kirjoitti:

Ja näitä te skitsot ãmmãt sitte itkette verorahoilla terapiassa. __EIJUMANKAVITASAATTANA__🤦🏻‍♂️🤦🏻‍♂️🤦🏻‍♂️

Sentään ahdistun ihan oikeista asioista, enkä mistään nettipalstan jutuista.