Lue keskustelun säännöt.
Miten hygieniatottumukset ovat muuttuneet 60 vuodessa?
19.03.2015 |
Äidin lapsuudessa saatettiin pitää viikkokin samoja vaatteita ja käydä kerran viikossa pesulla.
Mä itse vaihdan joka päivä uuden vaatekerran ja käyn myös päivittäin pesulla. En pystyis samaan, mihin äiti lapsena ja nuorena.
Muutenkin olisi mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksia asiasta.
Kommentit (48)
Me muutimme v. -75 asuntoon, jossa oli kylpyamme. Olin silloin 10- vuotias. Sitä ennen asuttiin asunnoissa, joissa ei pesumahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:32"]
Kyllä osa kävi jo 60 vuotta sitten päivittäin suihkussa. Vaatteita ei pesty kuten nyt, villapaidalle ja villavaatteille muutenkin riitti pelkkä tuuletus. Alusvaatteet ja sukat pestiin joka ilta käsin. Äitini kasvoi maalla ja jopa siellä ihmisillä oli kylpyhuoneita suihkuineen.
[/quote]
Vaihteli varmaan tuo asuntojen varustelu kovasti. Omassa kotikylässäni 50-luvulla ei kenelläkään ollut vielä suihkua sisällä. Sauna oli piharakennuksessa tai navetan yhteydessä. Jos sauna oli navetan yhteydessä, lämmintä vettä oli tarjolla padassa( maitoastioiden pesemistä varten ) Muutenhan sauna lämmitettiin vain lauantaina ja silloin tosiaan vaihdettiin vaatteet. Ei edes alusvaatteita vaihdettu viikolla. Hygienia oli aivan toisella tasolla, eikä niitä vaatteitakaan niin runsaasti ollut.
Ulkohuusi ja kantovesi oli varmaan yleistä maaseudulla vielä 60-luvullakin.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:59"]
Mikä 60 vuotta sitten, itsekin muistan ettei käyty pesulla kuin saunassa lauantaisin, eikä minulla tietääkseni ole vielä ikää kuin 50 vuotta.
70-luvulla muutettiin kerrostaloon, jossa oli suihku, jolloin pääsi pesulle tarpeen vaatiessa.
[/quote]
Itse olen 60-luvun lapsi, ja asuin omakotitalossa, jossa kävimme saunomassa kaksi kertaa viikossa eli keskiviikkona ja lauantaina. Kesäaikaan helteillä etenkin saunoimme useammin kuin kaksi kertaa viikon aikana. Talvisin kunnes meillä ei vielä ollut rakennettu sisävessaa ja käsisuihkua sekä pesuallasta, niin koko perheemme suoritti iltapesunsa ja aamupesunsa hampaiden pesuineen keittiössä, ja kaivosta kannettu vesi ämpäristä kauhalla ammennettiin isoon kattilaan, joka lämmitettiin lieden päällä tai kaasuhellan levyllä, ja myöhemmin sähköhellan lieden päällä. Kuumennettu vesi sitten sekoitettiin pesuvatiin kylmän veden kera sopivan lämpöiseksi, ja saippuapalalla pestiin strategiset paikat: kainalot, jalkaterät, kasvot & korvien taustat sekä intiimialue. Yleensä hiuksetkin pestiin maanantai-iltaisin keittiön pesuvadissa (ainakin murrosiässä itse pesin maanantaisin hiukseni, koska ne rasvoittuivat herkästi tietyssä iässä), ja myöhemmin sitten kun vesijohdot oli asennettu keittiöönkin, ja saimme myös lämpimän veden putkia pitkin vedenlämmittäjän lämmittäessä (eli boilerin) kylmän veden kuumaksi pesimme hiukset pesualtaassa suihkupidikkeen avulla wc-tiloissa. Meidän perheessämme oli vaan niin monta perheenjäsentä, että maanantaisin, jos kaikki me lapset vuoronperään pesimme hiuksemme, niin kyllähän siinä vettä kului ja sähköä veden lämmittämiseen, ja kaivosta putkia pitkin veden nostoon pumppulaite joutui "huutamaan" jonkin verran. Joskus lämpöinen vesi saattoi loppua kesken pesunkin, joten viimeiseksi pesijäksi ei kannattanut jättäytyä perheessämme. Myöhemmässä elämässäni joskus omien lasteni ollessa pieniä aikoinaan mietiskelinkin muistellen ennen vanhaisia aikoja, että on se vaan hyvä, että edistystä on tapahtunut hygieeniasta huolehtemisen tason suhteen, että kaikilla on mahdollisuus suihkuun ja pesuihin milloin tahansa, koska omassa lapsuuden perheessäni se oli aina jonkinmoinen puljaamisprojekti veden lämmittämisineen ja pyyhe piti levitellä keittiön lattialle, ettei kastu lattia ja piti olla kaksi eri vatia eri kehon osien pesemiseen.
Arvanette sitten kun 70-luvulla myöhemmin, kun pääsimme muuttamaan kerrostaloon, jossa oli sen aikaisen kerrostalon isohko kylpyhuone, jossa oli myös kylpyamme suihkuineen, niin olihan se ihanaa, vaikkakin sauna muuttui kerrostalon yhteissaunaksi, ja puilla lämmitettävä pihasauna jäi sinne omakotitaloomme, jota jäin kylläkin kaipaamaan. Ulkona sijaitseva pihasauna vaan oli niin ihana ja tunnelmallinen niin kesäisin kuin talvisinkin, ja etenkin juhannuksena ja jouluaattona pihasaunassa koristeluineen teemaan liittyen oli jotenkin erilainen tunnelmakin, jota ei kerrostalon sähkösaunoissa ole koskaan saanut tuta, vaikka saunahan se on sähköllä lämpiäväkin kiuas. Onneksi pääsen kesäisin mökkisaunaan ja saan kokea sitä mennyttä nuoruutta puilla lämmitettävästä saunasta, vaikkakin muuripata kiehuvan ja tulikuuman veden kera sieltä puuttuukin.
[/quote] Edelliseen jatkaen vielä alusvaatteiden vaihdostamme silloin 60/70-luvuilla sen verran, että pääasiassahan ne aina pesukertojen yhteydessä vaihdettiin, ainakin alushousut niin pojat kuin me tytötkin, mutta saunomisen jälkeen vaihdettiin ainakin alusvaatteiden tai kerraston lisäksi myös päällysvaatteita vaihdettiin puhtaisiin niiden likaisuuden ja hikisyyden mukaan. Mutta pyykinpesuhan oli melkoisen alkeellista vielä 70-luvun alkupuolella minunkin lapsuuteni perheessä, koska äitini joutui kuten naapureidenkin emännät pesemään pyykit saunatiloissa, ja pulsaattorikone oli se vakio, joka siihen aikaan monessa perheessä pyöritti pyykkejä, ja huuhtelu sitten tapahtui saaveissa tai kuten meillä kesäaikaan äitini vei ensin saunassa pulsaattorikoneella pestyään pulverilla vaatteet huuhdeltavaksi kottikärryillä ja isoissa saaveissa läheiselle virtaavalle purolle. Voitte vain kuvitella millainen souvi se aina oli äidin pyykkipäivä suurperheessä, jossa lakanoitakin piisasi monilukuinen määrä, kun niiden pesun aika oli kerran kuussa vähintään. Talvella lumen aikaan ja pakkaskelissä olikin aina kauhean näköistä jopa sivusta lapsena seurata äidin hommia, kun esim. lakanatkin piti saada kuivaksi, ja kun oli pakkasta ja piti ne pyykit kuivatella sitten saunan pukuhuonetiloissa, jossa meillä oli sellainen pieni porinmattimainen uuni, jotta sen tilan sai lämpimäksi ja pyykit naruille kuivumaan. Usein pyykkejä kuivatettiin myös talomme yläkerran aulassa naruilla. Sitten vaikka pakkaset hellittivätkin niin äitini alkoi jo varhain kuivatella esim. lakanoita ulkonaruilla päiväaikaan aurinkon paistaessaan kevättalvella, mutta joskushan kävi niin, että vielä ilma pikkuisen pakasti, ja ne jäätyivät koppareisiksi. Muistan kun joskus lapsena ollessani ulkoleikkien yhteydessä kävin kokeilemassa niitä jäykkiä valkoisia lakanoita ja pussilakanoita, kuinka kivikovia ja jäätyneitä laattoja ne olivat roikkuessaan ulkona pihan pyykkinarulla. Äitini sitten kantoi niitä sisälle jatkokuivumaan narulle. Hankalaa oli pyykinpesu siihen aikaan.
Kuinkahan moni nuori nainen suostuisi enää pikkuhousujaan ja rintsikoitaan pyykkäämään käsin, kuten siihen aikaan se tehtiin siinä hiusten pesun jälkeen pikkuvessan käsienpesualtaassa? Nykyisin on niin helppoa heittää vaan alkkarit ja rintsikat koneeseen ja pestä pienempiäkin määriä pikaohjelmissa koneissa, ja itse voi sen aikaa vaikkapa lakkailla kynsiään suihkun jälkeen. Samahan se on jo astioiden tiskauksen suhteenkin, sillä melkoisen usealla perheellisellä on ainakin jo astianpesukone ollut jo kauan, omassakin perheessäni heti ensimmäisen lapsen syntymää ennen jo hankittiin ensimmäinen astianpesukone. Ei sen puoleen pesen kylläkin joskus jotain käsin tiskatenkin, esim. pannuja ja kattiloita. Samoin joskus mutta hyvin harvoin pesen käsin jotain vaatettakin, joka on arkalaatuinen materiaaliltaan ja sitä ei suositella konepestäväksi esim. huivi tai rintaliivit.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:27"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:32"]
Kyllä osa kävi jo 60 vuotta sitten päivittäin suihkussa. Vaatteita ei pesty kuten nyt, villapaidalle ja villavaatteille muutenkin riitti pelkkä tuuletus. Alusvaatteet ja sukat pestiin joka ilta käsin. Äitini kasvoi maalla ja jopa siellä ihmisillä oli kylpyhuoneita suihkuineen.
[/quote]
Vaihteli varmaan tuo asuntojen varustelu kovasti. Omassa kotikylässäni 50-luvulla ei kenelläkään ollut vielä suihkua sisällä. Sauna oli piharakennuksessa tai navetan yhteydessä. Jos sauna oli navetan yhteydessä, lämmintä vettä oli tarjolla padassa( maitoastioiden pesemistä varten ) Muutenhan sauna lämmitettiin vain lauantaina ja silloin tosiaan vaihdettiin vaatteet. Ei edes alusvaatteita vaihdettu viikolla. Hygienia oli aivan toisella tasolla, eikä niitä vaatteitakaan niin runsaasti ollut.
Ulkohuusi ja kantovesi oli varmaan yleistä maaseudulla vielä 60-luvullakin.
[/quote]
Mun mummolaan Pohjanmaalla tuli sisävessa ja suihku joskus 80-luvulla, tais olla joskus puolivälin jälkeen. Itse asuin 2000-luvulla yhden kesän mökillä jossa ei ollut juoksevaa vettä tai edes kaivoa, ja ulkovessa tietty, ei saunaa. Hygienia hoitui jokapäiväisellä uinnilla, mutta jos ois ollut talvi olis voinut olla pesut aika rajoittuneita.
Miettikää miten 60 vuotta sitten peseydyttiin maissa jossa ei ole saunaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:59"]
Mikä 60 vuotta sitten, itsekin muistan ettei käyty pesulla kuin saunassa lauantaisin, eikä minulla tietääkseni ole vielä ikää kuin 50 vuotta.
70-luvulla muutettiin kerrostaloon, jossa oli suihku, jolloin pääsi pesulle tarpeen vaatiessa.
[/quote]
Itse olen 60-luvun lapsi, ja asuin omakotitalossa, jossa kävimme saunomassa kaksi kertaa viikossa eli keskiviikkona ja lauantaina. Kesäaikaan helteillä etenkin saunoimme useammin kuin kaksi kertaa viikon aikana. Talvisin kunnes meillä ei vielä ollut rakennettu sisävessaa ja käsisuihkua sekä pesuallasta, niin koko perheemme suoritti iltapesunsa ja aamupesunsa hampaiden pesuineen keittiössä, ja kaivosta kannettu vesi ämpäristä kauhalla ammennettiin isoon kattilaan, joka lämmitettiin lieden päällä tai kaasuhellan levyllä, ja myöhemmin sähköhellan lieden päällä. Kuumennettu vesi sitten sekoitettiin pesuvatiin kylmän veden kera sopivan lämpöiseksi, ja saippuapalalla pestiin strategiset paikat: kainalot, jalkaterät, kasvot & korvien taustat sekä intiimialue. Yleensä hiuksetkin pestiin maanantai-iltaisin keittiön pesuvadissa (ainakin murrosiässä itse pesin maanantaisin hiukseni, koska ne rasvoittuivat herkästi tietyssä iässä), ja myöhemmin sitten kun vesijohdot oli asennettu keittiöönkin, ja saimme myös lämpimän veden putkia pitkin vedenlämmittäjän lämmittäessä (eli boilerin) kylmän veden kuumaksi pesimme hiukset pesualtaassa suihkupidikkeen avulla wc-tiloissa. Meidän perheessämme oli vaan niin monta perheenjäsentä, että maanantaisin, jos kaikki me lapset vuoronperään pesimme hiuksemme, niin kyllähän siinä vettä kului ja sähköä veden lämmittämiseen, ja kaivosta putkia pitkin veden nostoon pumppulaite joutui "huutamaan" jonkin verran. Joskus lämpöinen vesi saattoi loppua kesken pesunkin, joten viimeiseksi pesijäksi ei kannattanut jättäytyä perheessämme. Myöhemmässä elämässäni joskus omien lasteni ollessa pieniä aikoinaan mietiskelinkin muistellen ennen vanhaisia aikoja, että on se vaan hyvä, että edistystä on tapahtunut hygieeniasta huolehtemisen tason suhteen, että kaikilla on mahdollisuus suihkuun ja pesuihin milloin tahansa, koska omassa lapsuuden perheessäni se oli aina jonkinmoinen puljaamisprojekti veden lämmittämisineen ja pyyhe piti levitellä keittiön lattialle, ettei kastu lattia ja piti olla kaksi eri vatia eri kehon osien pesemiseen.
Arvanette sitten kun 70-luvulla myöhemmin, kun pääsimme muuttamaan kerrostaloon, jossa oli sen aikaisen kerrostalon isohko kylpyhuone, jossa oli myös kylpyamme suihkuineen, niin olihan se ihanaa, vaikkakin sauna muuttui kerrostalon yhteissaunaksi, ja puilla lämmitettävä pihasauna jäi sinne omakotitaloomme, jota jäin kylläkin kaipaamaan. Ulkona sijaitseva pihasauna vaan oli niin ihana ja tunnelmallinen niin kesäisin kuin talvisinkin, ja etenkin juhannuksena ja jouluaattona pihasaunassa koristeluineen teemaan liittyen oli jotenkin erilainen tunnelmakin, jota ei kerrostalon sähkösaunoissa ole koskaan saanut tuta, vaikka saunahan se on sähköllä lämpiäväkin kiuas. Onneksi pääsen kesäisin mökkisaunaan ja saan kokea sitä mennyttä nuoruutta puilla lämmitettävästä saunasta, vaikkakin muuripata kiehuvan ja tulikuuman veden kera sieltä puuttuukin.
[/quote]
Tää on vielä ihan pakko mainita, että arvatkaapa, oliko kaivovetemme todella, todella jäätävän kylmää omakotitalomme kaivossa talvipakkasilla ja talvella yleensäkin, ja kylmää se oli kesälläkin, oli kyllä niin hyvää kaivovettä, ja koskaan siinä ei ollut mitään bakteereja eikä vatsa tullut koskaan vedestämme kipeäksi, eikä se ikinä loppunut, pikemminkin lähinaapurilla oli vaikeuksia oman kaivovetensä suhteen, ja naapurit kävivät hakemassa meidän kaivosta aika ajoin juomavetensä.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:27"]
Ulkohuusi ja kantovesi oli varmaan yleistä maaseudulla vielä 60-luvullakin.
[/quote]
Ei enää ehkä yleistä, mutta hyvin noilla pärjää nykypäivänäkin. Saunan tosin lämmitän kaksi kertaa viikossa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 17:59"]
Mikä 60 vuotta sitten, itsekin muistan ettei käyty pesulla kuin saunassa lauantaisin, eikä minulla tietääkseni ole vielä ikää kuin 50 vuotta.
70-luvulla muutettiin kerrostaloon, jossa oli suihku, jolloin pääsi pesulle tarpeen vaatiessa.
[/quote]
Itse olen 60-luvun lapsi, ja asuin omakotitalossa, jossa kävimme saunomassa kaksi kertaa viikossa eli keskiviikkona ja lauantaina. Kesäaikaan helteillä etenkin saunoimme useammin kuin kaksi kertaa viikon aikana. Talvisin kunnes meillä ei vielä ollut rakennettu sisävessaa ja käsisuihkua sekä pesuallasta, niin koko perheemme suoritti iltapesunsa ja aamupesunsa hampaiden pesuineen keittiössä, ja kaivosta kannettu vesi ämpäristä kauhalla ammennettiin isoon kattilaan, joka lämmitettiin lieden päällä tai kaasuhellan levyllä, ja myöhemmin sähköhellan lieden päällä. Kuumennettu vesi sitten sekoitettiin pesuvatiin kylmän veden kera sopivan lämpöiseksi, ja saippuapalalla pestiin strategiset paikat: kainalot, jalkaterät, kasvot & korvien taustat sekä intiimialue. Yleensä hiuksetkin pestiin maanantai-iltaisin keittiön pesuvadissa (ainakin murrosiässä itse pesin maanantaisin hiukseni, koska ne rasvoittuivat herkästi tietyssä iässä), ja myöhemmin sitten kun vesijohdot oli asennettu keittiöönkin, ja saimme myös lämpimän veden putkia pitkin vedenlämmittäjän lämmittäessä (eli boilerin) kylmän veden kuumaksi pesimme hiukset pesualtaassa suihkupidikkeen avulla wc-tiloissa. Meidän perheessämme oli vaan niin monta perheenjäsentä, että maanantaisin, jos kaikki me lapset vuoronperään pesimme hiuksemme, niin kyllähän siinä vettä kului ja sähköä veden lämmittämiseen, ja kaivosta putkia pitkin veden nostoon pumppulaite joutui "huutamaan" jonkin verran. Joskus lämpöinen vesi saattoi loppua kesken pesunkin, joten viimeiseksi pesijäksi ei kannattanut jättäytyä perheessämme. Myöhemmässä elämässäni joskus omien lasteni ollessa pieniä aikoinaan mietiskelinkin muistellen ennen vanhaisia aikoja, että on se vaan hyvä, että edistystä on tapahtunut hygieeniasta huolehtemisen tason suhteen, että kaikilla on mahdollisuus suihkuun ja pesuihin milloin tahansa, koska omassa lapsuuden perheessäni se oli aina jonkinmoinen puljaamisprojekti veden lämmittämisineen ja pyyhe piti levitellä keittiön lattialle, ettei kastu lattia ja piti olla kaksi eri vatia eri kehon osien pesemiseen.
Arvanette sitten kun 70-luvulla myöhemmin, kun pääsimme muuttamaan kerrostaloon, jossa oli sen aikaisen kerrostalon isohko kylpyhuone, jossa oli myös kylpyamme suihkuineen, niin olihan se ihanaa, vaikkakin sauna muuttui kerrostalon yhteissaunaksi, ja puilla lämmitettävä pihasauna jäi sinne omakotitaloomme, jota jäin kylläkin kaipaamaan. Ulkona sijaitseva pihasauna vaan oli niin ihana ja tunnelmallinen niin kesäisin kuin talvisinkin, ja etenkin juhannuksena ja jouluaattona pihasaunassa koristeluineen teemaan liittyen oli jotenkin erilainen tunnelmakin, jota ei kerrostalon sähkösaunoissa ole koskaan saanut tuta, vaikka saunahan se on sähköllä lämpiäväkin kiuas. Onneksi pääsen kesäisin mökkisaunaan ja saan kokea sitä mennyttä nuoruutta puilla lämmitettävästä saunasta, vaikkakin muuripata kiehuvan ja tulikuuman veden kera sieltä puuttuukin.