Ihana tunne, olen saanut uuden ystävän!

Näin aikuisiällä ei (ainakaan minun) ole helppo ystävystyä. Minulla on hyviä ystäviä, mutta osa asuu kaukana, eli nähdään todella harvoin, osa on kiireisiä työn Ym. vuoksi, jolloin myöskään ehditään nähdä vain harvoin. Mutta! Olen nyt hiljalleen tutustunut lapsen kautta erääseen suunnilleen ikäiseeni naiseen ja eilen huomasin, että enää hän ei ole minulle lapsen kaverin äiti, vaan ystävä. Olen varovainen tällaisissa, mietin, että jos toinen ei koekaan samoin, mutta eilen ymmärsin, että kyllä, minäkin olen tärkeä hänelle. Ihana tunne!