Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En tunne kuuluvani perheeseeni:(
16.03.2015 |
Tilanne on siis se, että olen lestadiolaisesta perheestä oleva 23v nainen. Uskonnolla ei sinänsä ole asian kanssa tekemistä muuten kuin siten, että minulla on 10 sisarusta. Olen aina kokenut oloni jotenkin ulkopuoliseksi kun olemme perheen kesken.
Olen sinkku, ja muutama minua nuorempi sisarus on jo naimisissa ja raskaana. En kadehdi heidän tilannettaan, koska en koe olevani valmis menemään naimisiin, mutta tuntuu vaan että minussa on muiden silmissä jotain vikaa kun en vielä ole naimisissa.
Koko muu perhe on tosi "sukurakas", mutta minulle sukulaiset ovat lähinnä ihmisiä, joita on pakko nähdä suvun juhlissa tms.
Kaikki muut perheestämme tykkäävät matkustella, mutta itse viihdyn parhaiten kotona.
Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta haluaisin kuulla, onko täällä muita, jotka tuntevat itsensä ulkopuoliseksi omassa perheessään.
Itse muistan kuinka jo lapsena ajattelin että minut on varmaan adoptoitu:D
Kommentit (7)
heip:) auttaisko jotenki sellanen näkökulma et oot todellakin sen 1/11 (ite 1/8), ja teistä jokanen on erilainen ja jokaisella oma elämä. vertaaminen tekee itelle hallaa, koska keneksikään heistä et voi muuttua. On tosi tärkeetä sisäistää et sulla on ihan yhtälailla merkittävä rooli perheessäs kuin pikkusiskolla ja isoveljellä.:)
vois kuvitella myös et kyllähän uskonnolla varmaan jotain tekemistä on asian kans kun mietit nimenomaan tota avioliitto/lapset -asiaa. 23v on ihan normi ikä vielä olla sinkku ja hakea mitä nyt sitte hakeekaan.
vika on muiden silmissä jos sun tilanteessa jotain väärää näkevät;) keep going, woman!
ex-lestadiolainen
ps. pojoa perinteiden rikkomisesta:D miel.kiint.!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja tosiaan oon ihan samassa jamassa oman suvun kans, tosin varmaan voi johtua siitä et oon suvun junnuja ja tätejä ei enää jaksa niin innostaa kuulla samoja juttuja vuosikymmenestä toiseen. :D enkä mä oo niin seurankipee et tyrkyttäytyisin kertomaan turhanpäiväsiä kuulumisiani. serkkuja onneks on kymmeniä joten on varaa valita kermat eli avarakatseisimmat päältä. ;) kirjo on laaja.
-3
Minä tunnen samoin kuin ap, vaikka olenkin naimisissa ja on lapsia. Olen siis myös vl-perheestä. Olen tuntenut aina olevani poikkeustapaus :)
vois kuvitella et tosta tunteesta jotenki pääsis yli ku kertaa itelleen et mitä oma elämä on ja mitä haluaa et se on, ja duunaa jotain järkevää ja edistää omaa elämäänsä. Tai siis et kun on tarpeeks selkee suunta oman pään sisällä ja nauttii omasta elämästä ni muiden mielipiteiden merkitys kummasti vähenee.:) Jees, sama tausta itellä mut ikää 19.
Ei johdu uskonnosta. Kaikki perheelliset pitävät itseään sinkkua parempina ihmisinä. Sanaton tai sanallinen viestintä riittää kertomaan tämän sinkulle ja jossain vaiheessa sinkku alkaa itsekin uskoa siihen. Sinkkuja ei kutsuta perheellisten tapahtumiin. perheelliset pitävät sinkkuja alempana kastina. Jotenkin keskeneräisinä.
Ryhmäpainetta, nääs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 23:34"]
Ryhmäpainetta, nääs.
[/quote]
Meinaan vaan et toi ryhmänpaine saattaa kyseisissä piireissä paisua aikamoisiin mittasuhteisiin. onhan perhekysymys vois sanoa et yks isoimmista asioista mitkä repii lestadiolaisia.
Alue: Aihe vapaa
Up