Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummola säännöt
10.12.2021 |
Onko teillä sellaiset tai kuuluuko mielestäsi olla? Tarkoittaako se sitä, että mummo päättää lapsen kasvatuksellisista asioista tuolloin? Onko ns.mummola säännöt asia mitä pitää vain sietää tai kuuluu asiaan vai ihanaa sillä isovanhemmilla on oikeus lellilä/noukkia rusinat pullasta? Käydäänkö teillä harvoin mummolassa vai päteekö mummola säännöt viikottain, koska tapaatte usein?
Kiinnostaisi tietää miten muut tähän ilmiöön suhtauttuu sillä ajatus saa itselläni karvat pystyyn. Näemme isovanhempia harvoin ja olemme tottuneet hoitamaan lapsemme itse, jolloin hoito- ja kasvatusvastuun sysääminen mummolassa ei vaan tunnu luontevalta. Jos mummo pääsee päättämään mm.ruokailuista, pukemisesta, säännöistä niin mielestäni lapsi menee tästä aivan sekaisin, kun ei tiedä ketä kuuluu uskoa ja totella, jolloin tämä murtaa pahasti vanhempien auktoriteettiä. Jos joillain mummo hoitaa viikottain lapsia niin on toki aivan ymmärrettävää ettei kaikkea voi noudattaa täysin vanhempien toiveiden mukaan, mutta pääsääntöisesti asioissa pitäisi vetää yhtäköyttä. Mielipiteitä?
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia on ollut iät ja ajat niin, että kun äidistä tulee mummo, sääntöruuvi löystyy jopa sen kaikista tiukimman äiti-ihmisen päässä. Lapsenlapset kautta aikain ovat tienneet että mummo tarjoaa jotain erikoista hyvää, mitä ei kotona saa (esim pullaa välipalalla). Jokainen täysijärkinen vanhempi ymmärtää ettei lapsi siitä rikki mene ja kotona on kodin säännöt.
Tuttavaperheen lapset aikuistuvat ja perheeseen jäi vain koira kotiin. Koira oli kasvatettu tiukasti ja sohvalle ei saanut mennä.
Lasten lähdettyä koiran kuri höltyi ja sohvalla sai pötkötellä. Lasten tullessa käymään kotona koiralle muistui mieleen, ettei sohva ollut aina ok. Halusi kuitenkin mennä sohvalle ja sivusilmällä pälyili lapsia tyyliin... onko ok jos tässä ihan vähän makoilen 🤣
Mummolassa on mummolan säännöt. Täällä ei roikuta verhoissa, kiipeillä kirjahyllylle tai syödä kirjastohuoneessa tai missään muualla kuin keittiössä. Täällä pestään kädet ennen ruokailua ja täällä jokainen siivoaa omat sotkunsa, myös sen vahingossa kaatamansa maidon. Täällä ei tarvitse syödä lautasta tyhjäksi, mutta oma lautanen pitää viedä (tyhjänä) tiskikoneeseen. Täällä ei pelata mummin tietokoneella tai puhelimella eikä täällä saa hieroa suklaata seinään.
Täällä totellaaan mummia ja vaikka äiti sanoo, että suklaavanukkaan kanssa saa mennä sohvalle, niin mummilla on oikeus napata se vanukas pois ja ilmoittaa, että minun kotini, minun sääntöni.
Ymmärrän AP:ta erittäin hyvin. Mielestäni mummolassa voi ottaa rennoin rantein silloin, kun isovanhemmat kunnioittavat vanhempien tapaa ja tyyliä kasvattaa. Ja esim. kysäisevät vaivihkaa, että voiko jälkkäriksi tarjota jätskiä. Minä vastaan aina, että voi, vaikka kotona ei aina voisikaan. Kun taas mummo salassa syöttää herkkuja, työntää juuri kävelemään oppivalle suklaata suuhun ilman, että vahtii tai vänkyttää, että lautanen on syötävä tyhjäksi, niin se on huono homma. Lapsi oppii, että herkut on syötävä salassa ja syyllistyy, ruokasuhde voi vääristyä. Ja taapero pahimmillaan tukehtuu, kun kukaan ei tiedä, että karkki suussa leikkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa tuo ja viisastukaa tai pysytte tyhmänä. Jos kovin ollaan eri linjoilla sääntöjen puolesta niin ei pidä lapsia kuskata mummolaan.
Alue: Aihe vapaa
Harmi että ei monen osalta saanut hedelmällistä keskustelua ja muiden käytäntöjä. Tämä kääntyi meidän tilanteemme arviointiin ja alapeukutteluun. Eikä kenenkään (pienet lapset) sitten kiukuttele, itke ja ole tottelematta ja ihan yli kierroksilla mummolan jälkeen? Onneksi en ole läheisriippuvainen niin ei tarvitse moista sietää. Meilläkin yhdellä isovanhemmalla käynti antaa voimavaroja ja iloa elämään puolin ja toisin, mutta sitten taas toinen luo tätä pahaa mieltä.