Mistä löydän elämänilon?
Olen syvästi masentunut. Miten saan ensiaskeleet otettua,jotta pääsen ylös?
Kommentit (6)
Lopeta sen etsiminen. Avaa silmäsi sille mitä sinulta jo löytyy. Katso ympärillesi ja mieti mitkä asiat tässä hetkessä on hyvin.
Itse tajusin lopettaa iän ikuisen onnen etsimisen,ei se etsimällä löydy.Sinulla on varmaan myös tietyt päivärutiinit? Niistäkin voi olla onnellinen.
Minulle onnea on esim että lääkitys on kohdillaan,jaksan tehdä esim ruokaa,olla lasten kanssa jne..tämä hetki,tämä päivä.
Ala hymyillä. Se vaikuttaa aivokemiaan.
Hymyn ei tarvitse olla vilpitön, ainakaan alkuun. Riittää, että pidät vaikka lyijykynää poikittain suussasi, että joudut vetämään suupieliä ylöspäin. Aivot alkaa kuvitella, että sinulla on hauskaa, koska käytät iloisen ihmisen kasvolihaksia.
Laske ne hyvät asiat, joita sinulla on, älä niitä, mitkä puuttuvat.
En pääse edes sängystä ylös. Välillä yritän,mutta en jaksakaan. Mies sanoo että hajotan perheen masennuksellani.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 10:44"]En pääse edes sängystä ylös. Välillä yritän,mutta en jaksakaan. Mies sanoo että hajotan perheen masennuksellani.
[/quote]
Siis ap oli tämä
Mä olen masentunut. En koskaan tule saamaan tarpeeksi rahaa että "voisin vain olla". Koko ajan täytyy tehdä jotain. Mulla on takana surkea ja köyhä lapsuus, isä pahoinpiteli jos en totettulut, petti äitiä jne. Äiti ei uskaltanut ottaa eroa. Äitikin haukkui mun ulkonäköä ja mulla on dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö.
Työssäkäyvä ei taida saada julkiselta puolelta terapiaa? Ja kaikki rahani menee ihan vaan normaaliin elämiseen :(
Mitä sinä haluat ensisijaisesti tai mikä ilahduttaa sinua? Ensiaskeleina ehkä kokeilisin samaa kuin itse, kun olin passiivinen ja ehkä jollakin tavalla masentunut. Suljin tietokoneen ja tv:n jolloin minun oli pakko alkaa siivota, käydä ulkona ym. tekemisen puutteen takia. Siitä se lähti vähitellen. Tämä voi olla vähän outoa, mutta luulen myös sen auttaneen, että katselin netissä kuvia kaikenlaisesta iloisesta, mitä haluaisin.