Onko Jouko Piho maanpetturi?

Sosiaalisessa mediassa minua on väitetty maanpetturiksi, koska olen kirjoittanut sen puolesta, että tulevassa kriisitilanteessa Suomen ei tule ryhtyä taistelemaan Venäjää vastaan, vaan Suomen tulee suostua Venäjän pyyntöön kauttakulkuoikeuden saamiseksi heidän armeijalleen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Venäjä tulee pyytämään Suomen osittaista miehittämistä oman turvallisuutensa ja NATO-pelkonsa takia.

Suomen hallitus tulee suostumaan venäläisten pyyntöön, tai oikeastaan painostukseen, koska suostumattomuuden vaihtoehtona olisi paljon uhreja vaativa verinen sota, jota Suomi ei halua.

Uhoajia kyllä riittää, jopa kenraalitasolla, kuten eläkkeellä oleva entinen Puolustusvoiman komentaja Gustav Hägglund, joka on sanonut, että Venäjästä ei ole sotilaallista uhkaa Suomelle – "Sai viimeksi niin rankasti turpiinsa".

Tällä kertaa turpaan saaja olisi Suomi, joka voisi kyllä hiukan viivyttää Venäjän Suomeen marssia, mutta ei pystyisi millään estämään sitä. Armeijoilla on sen verran kokoeroa ja lisäksi Venäjä on ydinasemahti.

Tällaisessa epäsuhtatilanteessa Suomen on parasta noudattaa myöntyväisyyspolitiikkaa, mikä varmistaa sen, että Suomen ja Venäjän välille ei synny varsinaista sotatilaa eikä valtavaa määrää kuolleita samaan aikaan, kun muualla maailmassa raivoaa Kolmas maailmansota, jossa tullaan käyttämään myös ydinaseita ja jossa tulee kuolemaan vähintään miljardi ihmistä.

Tänä päivänä Suomessa on paljon niitä, jotka eivät usko Venäjän hyökkäävän koskaan Suomeen. He puhuvat samassa itsevarmassa hengessä kuin profeetta Jeremian ajan ihmiset, jotka uhosivat: ”Ei meitä kohtaa mikään onnettomuus, ei uhkaa miekka eikä nälkä.”

Yhtä varmasti kuin Jeremian sanat kävivät toteen, kun Babylonia hävitti Juudan ja Jerusalemin, nälkä tuli ja kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen, niin yhtä varmasti profeettojen sanat käyvät toteen, että Venäjä tulee miehittämään osan Suomesta ja Suomeen tulee ruokapula.

Myös Jeremiaa haukuttiin maanpetturiksi, joka murtaa sotilaiden rohkeuden, kun hän kehotti kuningas Sidkiaa antautumaan ja olemaan tekemättä vastarintaa. Jouni Turtiainen kirjoittaa tilanteesta hyvin: ”Jerusalemissa ollut Israelin johto ajoi kovaa, suurvallan laajentumista vastustavaa linjaa. Sen linjavalinnan perusteina olivat haaveet laajentaa Israelin oma vaikutusvalta kuningas Daavidin suurvallan tasolle. Israelin johtajat eivät halunneet myöntyä suurvallan kanssa yhteistyöhön, koska he halusivat pitää ehdottoman vallan omissa käsissään ja laajentaa sitä entisestään. Tätä he myös pitivät Jumalan tahtona.

Jumalan suunnitelmat olivat kuitenkin toiset. Hän oli lähettänyt profeettansa Jeremian hyvin epäkiitolliseen tehtävään: Jeremian piti varoittaa Israelin johtajia ahneudesta, tulevasta sodasta ja tuhosta sekä kehottaa heitä myöntymään suurvallan vaatimuksiin. Tässä ei auttanut ihmisen viisaus ja laskelmointi. Tarvittiin herkkyyttä kuulla Jumalan ääni ja suostua hänen sanansa johdettavaksi.

Ei liene yllätys, että Jeremian sanoma ei saanut kansanjoukkojen, poliittisten johtajien ja kansallismielisten pappien ja profeettojen suosiota. Jeremia oli helppo leimata isänmaan petturiksi: hänhän oli luovuttamassa itsemääräämisoikeuden Babyloniaan!" Tähän loppui Turtiaisen tekstin lainaus.

Koska Herra oli päättänyt antaa Babylonian kurittaa Juudaa sen syntien tähden, niin sitä tuomiota ei voinut mikään estää, joten sotiminen olisi ollut täysin turhaa. Sidkia ei uskonut Jeremiaa, mutta niin kävi kuten Jeremia oli profetoinut.

Niin käy nytkin, kuten monet eri profeetat ovat sanoneet. He eivät ole maanpettureita enkä minä, joka olen tuonut näiden profeettojen sanomia julkisuuteen. Tulee käymään tarkalleen niin kuin Herra on palvelijoidensa kautta etukäteen ilmoittanut.

Jumala ilmoitti v. 1999 Tauno Rantalalle, että Venäjän ja Suomen hallitukset tulevat neuvottelemaan Venäjän armeijan läpikulusta ja Suomen hallitus tulee suostumaan siihen.

Hyvä näin, että Suomen hallitus tulee kuulemaan profeetallista neuvoa, koska toinen vaihtoehto eli täysimittainen sota Venäjän kanssa olisi hirveä kansallinen katastrofi Suomelle.

Nyt Suomi pääsee verrattain vähillä vahingoilla ainakin ihmisuhreja ajatellen. Kolmannen maailmansodan jälkeen Venäjän armeija poistuu Suomesta, koska sen armeijat ovat kokeneet suuria tappioita kaikilla rintamilla. Esim. Israelin kimppuun hyökännyt Venäjän armeija tuhoutuu kokonaan.

Suomi saa hallintavallan koko Suomeen ja sen lisäksi Suomeen liitetään kaikki viime sodissa menetetyt alueet kuten Petsamo ja Karjala sekä lisäksi vielä Aunuksen ja Vienan Karjala ja Kuolan niemimaa, koska Venäjä on häviöidensä takia kutistunut murto-osaan (ehkä 1/6) entisestä koostaan. Silloin Suomelle Jumalan rangaistusruoskana toiminut Venäjä saa oman tuomionsa – ja se on hirmuinen.

Venäjällä pääsee lopulta valtaan hyvä hallitsija, jonka hallinnon kanssa Suomi on hyvissä väleissä ja jopa mahdollisesti yhteisrintamassa Uutta maailmanjärjestystä rakentavia vapaamuurari- ja illuminaaattivoimia vastaan.