Lue keskustelun säännöt.
Kumpaa arvostat enemmän: kovia vai pehmeitä tieteitä?
15.03.2015 |
Otsikossa kaikki. Olin tekemässä tästä peukutusketjua mutta ylös- ja alaspeukutukset kuulostaa liian provosoivilta.
Kommentit (11)
Kovat tai eksaktit: ne jotka perustuu havaintoihin tai perustuvat matematiikkaan. Esimerkkeinä tekniikka ja luonnontieteet.
Pehmeät tai epäeksaktit: Ne jotka ei kuulu ylläolevaan. Humanistiset, kasvatus ja filosofia näin esimerkkinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molempia tarvitaan, mutta opiskelujeni (sosiologia) myötä arvostan enemmän ns. kovia tieteitä. Pehmeät ovat ensialkuun pelkkää teorioiden ja etenkin niiden kehittäjien ulkoaoppimista, ja sitten niitä kyseenalaistetaan vedoten toisten teorioihin. Mikään ei perustu muuhun kuin sosiaaliseen konstruktioon, ja kaikki on kuitenkin päivänselvää ilman tutkimuksiakin. Pehmeissä tieteissä tärkeintä on hienot termit, teoreetikkojen nimet ja termien pyörittely, kovat tieteet tuottavat jotain uutta ja hyödyllistä.
Silti molempia tarvitaan. Ihminen on osa luontoa ja osa yhteiskuntaa, turhaa tehdä rajanvetoa.
Pehmeät kiinnostaa mua enemmän, mutta ne tarvitsee rinnalle koviakin
Molemmat. Nyt on vallalla kovien tieteiden suosiminen. Itse pidän esimerkiksi filosofiaa hyvin tärkeänä, kuten myös matematiikka. Ne ovat oikeastaan kaiken pohja.
Luin otsikon ja mietin, että mitä ovat tietiet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ovat hyviä niin kauan kuin tieteen määritelmä säilyy tutkimuksessa.
Tieteet pohjautuvat tieteenfilosofiassa kehittyneeseen empiristiseen ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana intuitiolle ja niin sanotulle musta tuntuu -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on perustavasti subjektiivinen ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Todellisuus ja yksittäisen ihmisen todellisuuskäsitys ovat toisistaan poikkeavia, mutta todellisuus on näistä tieteen tutkimuskohde. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. Tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.Tieteellisessä menetelmässä hypoteesit ja teoriat täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain a priori -ajatteluun. -Tiede, Wikipedia
Tällaista "tiedettä" en taas halua akateemisessa tekstissä nähdä, oli se sitten "kova" tai "pehmeä":
Feministisen tutkimuksen ei kuitenkaan edes odoteta olevan objektiivisuuteen pyrkivää, vaan omat lähtökohdat ja arvot tunnistetaan eikä poliittistakaan sanomaa pyritä liiaksi peittelemään. - Vastavirtaa ja valtaistumista, Pro Gradu, Jyväskylän yliopisto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 02:44"]
Kaikki ovat hyviä niin kauan kuin tieteen määritelmä säilyy tutkimuksessa.
Tieteet pohjautuvat tieteenfilosofiassa kehittyneeseen empiristiseen ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana intuitiolle ja niin sanotulle musta tuntuu -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on perustavasti subjektiivinen ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Todellisuus ja yksittäisen ihmisen todellisuuskäsitys ovat toisistaan poikkeavia, mutta todellisuus on näistä tieteen tutkimuskohde. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. Tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.Tieteellisessä menetelmässä hypoteesit ja teoriat täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain a priori -ajatteluun. -Tiede, Wikipedia
Tällaista "tiedettä" en taas halua akateemisessa tekstissä nähdä, oli se sitten "kova" tai "pehmeä":
Feministisen tutkimuksen ei kuitenkaan edes odoteta olevan objektiivisuuteen pyrkivää, vaan omat lähtökohdat ja arvot tunnistetaan eikä poliittistakaan sanomaa pyritä liiaksi peittelemään. - Vastavirtaa ja valtaistumista, Pro Gradu, Jyväskylän yliopisto
[/quote]
Vielä kun tajuaisit, että subjektiivisuus on läsnä kaikissa tieteissä, vaikka kaikissa sitä ei avoimesti myönnetä. Edes empiiriset tieteet eivät ole vapaita tulkitsijoiden arvoista ja olettamuksista, vaikka tilanne niissä onkin oleellisesti parempi kuin lääketieteessä ja ihmistieteissä, joissa tutkimus sisältää paljon piilomuuttujia ja/tai on lähes täysin subjektiivista.
Molemmat kiinnostaa (pehmeistä erityisesti filosofia ja psykologia), mutta arvostan kuitenkin eniten kovia tieteitä (fysiikka, matematiikka, kemia, jne). T. biologi, joka toivoisi olevansa matemaattisesti lahjakkaampi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 03:06"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 02:44"]
Kaikki ovat hyviä niin kauan kuin tieteen määritelmä säilyy tutkimuksessa.
Tieteet pohjautuvat tieteenfilosofiassa kehittyneeseen empiristiseen ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana intuitiolle ja niin sanotulle musta tuntuu -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on perustavasti subjektiivinen ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Todellisuus ja yksittäisen ihmisen todellisuuskäsitys ovat toisistaan poikkeavia, mutta todellisuus on näistä tieteen tutkimuskohde. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. Tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.Tieteellisessä menetelmässä hypoteesit ja teoriat täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain a priori -ajatteluun. -Tiede, Wikipedia
Tällaista "tiedettä" en taas halua akateemisessa tekstissä nähdä, oli se sitten "kova" tai "pehmeä":
Feministisen tutkimuksen ei kuitenkaan edes odoteta olevan objektiivisuuteen pyrkivää, vaan omat lähtökohdat ja arvot tunnistetaan eikä poliittistakaan sanomaa pyritä liiaksi peittelemään. - Vastavirtaa ja valtaistumista, Pro Gradu, Jyväskylän yliopisto
[/quote]
Vielä kun tajuaisit, että subjektiivisuus on läsnä kaikissa tieteissä, vaikka kaikissa sitä ei avoimesti myönnetä. Edes empiiriset tieteet eivät ole vapaita tulkitsijoiden arvoista ja olettamuksista, vaikka tilanne niissä onkin oleellisesti parempi kuin lääketieteessä ja ihmistieteissä, joissa tutkimus sisältää paljon piilomuuttujia ja/tai on lähes täysin subjektiivista.
[/quote]
Toki ihmisten tekemässä tieteessä on aina subjektiivisuutta mutta sitä tulisi välttää eikä ylpeillä sillä. Sitähän varten tieteelliset artikkelitkin vertaisarvioidaan, useimmat laatujulkaisut jopa moninkertaisella sokkoarvioinnilla.
Eihän rehellisesti sanottuna moni Sigmund Freudin genitaalihöpinöistäkään täytä tieteen tunnusmerkkejä vaikka hänen ihmisillä tekemänsä tutkimukset tällaisia ovatkin.
Valitettavasti olen nähnyt omalla alallani fysiikassakin subjektiivisuutta, mutulla julkaistuja "huruteorioita" yms. Esimerkiksi itse Stephen Hawking julkaisi viime vuonna Naturessa sen paljon puhutun mustien aukkojen olemassaolon kiistävän paperin, jossa ei ollut mitään todisteita ja loppukaneettina "lisää aiheesta tulossa myöhemmin" tms. Suurin subjektiivisuuden aihe omalla alallani taitaa kuitenkin olla ilmastonmuutos, sillä esimerkiksi auringonpilkkututkimusta on arvosteltu kriittisesti sillä se asettaa kyseenalaiseen valoon joitain IPCC:n hypoteesejä. Mittaustuloksiakin siis on vähätelty kun ne eivät ole sopineet tiedeyhteisön konsensukseen...
Määrittele, mitä ovat kovat ja pehmeät tieteet.