Kuulin kun minusta puhuttiin pahaa työpaikalla

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on naisvaltaisissa.

Miesvaltaisessa vedetään turpaan pikkujouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Olisin hakenut esimiehen paikalle ,nostanut kissan pöydälle asiasta siinä heti! Missä ihmisiä,siellä kuppikunnat.Oli dunit,kerhot,kissan ristijäiset ymm. Yksi pois sitä selkään puukotetaan. Jatkuu jollet todella kaikille ilmaise samaan aikaan: Kuulit vahingossa heidän keskustelun!Hyvä sinä todella on olla mukana tukena Esimies tai Luottamus Nainen / mies!

Ja tosissasi luulet, että tilanne muuttuu hyväksi, kun vaadit luottamusmiestä kahvitauolle kuulemaan, miten työt on tehty huonosti ja hutiloiden?

Minulle on käynyt samoin, eli kuulin vahingossa työkaverien puhumassa pahaa minusta. En edes tuntenut heitä, joten kyllähän se oli herätys.

Herätys siihen, että ihmiset puhuu paskaa aina ja kaikkialla, tuntivatpa sinut tai eivät.

Pysyn kaukana ihmisistä.

Minä taas tunnun saavan rohkeutta siitä, että joku yllättävä taho on törkeä. Pyrin itse kohtelemaan muita ihan hyvin. Yleensä hiljenee, kun hämmästyy kun avaan asiaan sanaisen arkkuni xD ilkeilijää ei kannata arkailla.

Kannattaa nostaa asia esille ja opetella olemaan yksikseen.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas tunnun saavan rohkeutta siitä, että joku yllättävä taho on törkeä. Pyrin itse kohtelemaan muita ihan hyvin. Yleensä hiljenee, kun hämmästyy kun avaan asiaan sanaisen arkkuni xD ilkeilijää ei kannata arkailla.

Olet täysin oikeassa! Luu kurkkuun heti sopivan tilaisuuden tullen niin yllättyvät eivätkä uskalla kettuilla enää. 😠💪

Ap, en ole koskaan törmännyt tuollaiseen. Olisi suorastaan vastenmielinen piirre ihmisessä, jos hän kaveeraa jonkun kanssa ja sitten tämän selän takana alkaisi minulle haukkua häntä! En luottaisi sellaiseen selkäänpuukottajaan ollenkaan - ja onneksi ihmiset ymmärtävät tämän hyvin eli että muista pahaa selän takana puhujasta ei kukaan pidä.

Sen takia en nyt usko aloitustasi. Sori vaan, ihmiset EIVÄT - toisin kuin kakkonen vihjaa - ole pahoja ja vaikka olisivatkin, he ymmärtävät, ettei tuollainen toisen totaalinen luttaaminen selän takana ole heille itselleen eduksi - kuten alussa selitin.

Siksi väitän, että joko olet trolli TAI kuulit ja ymmärsit väärin.

Totta kai kaveristaan saattaa joku joskus sanoa jotain kriittistä - ei ystävyys tarkoita, että pitäisi olla kaikessa ystävänsä kanssa samaa mieltä. Mutta ei ystävää kukaan ala toisille ystäville kovin pahasti haukkua. 

Jos kykenit taukotilassa pysymään piilossa, et voinut olla kovin lähellä puhujia ja he tuskin puhuivat megafonien välityksellä. Oletko siis varma, että he edes puhuivat sinusta? Tai että he eivät moittineet jotain hölmöä yksittäistä tekoasi? Se on kovin eri asia kuin henkilökohtaisesti nuijia sinut maan rakoon kokonaisuudessaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata välittää. Tuo on tyypillistä naisille, sitä joka ei ole paikalla mollataan.

mies53v

Noin katkeraa sovinistia en ole koskaan ennen tavannut kuin sinä!

Vierailija kirjoitti:

Sääntö numero yksi: Älä luota keneenkään.

Menee elämä aika hankalaksi.

En ihmettele että tuntuu pahalta!

Mutta naisvaltaisessa ja tosi mukavassa työyhteisössä sanoisin, että näitä silti ja juuri siksi aika paljonkin on. Varsinkin, jos tullaan hyvin juttuun ja joku asia alkaa kaivella, niin sitä ei osata sitten ottaa mitenkään rakentavasti esille, vaan seläntakana aika rumastikin märssytään. Ja sitten se asia voi jäädä sikseen, eikä kukaan sitä enää mieti. Itse yritän kyllä puhua aina siten, että voisin sanoa samat asiat kasvokkain, en tiedä onko aina onnistunut.

Yritä unohtaa koko juttu, jos nää ihmiset on kuitenkin sulle edelleen kivoja ja muuten viihdyt porukassa. Tai voithan kysyä jonkun viikon päästä, että "mietin onko minun tapani tehdä asia x, sinusta hankala" tai vastaavaa, jolloin on mahdollisuus asiasta puhua, ilman että tarvii suoraan mainostaa kuulleensa toisten juttelua.

Varmaan aika ikuisuuskysymys. Ihmiset juoruilevat. Kurjaa että kuulit.

Toisaalta joku totuuden muru siis lievänä ja pieneltä osin siinä voi olla. Kukaan kun ei ole täydellinen.

Nyt tiedät heistä enemmän kuin he sinusta. Koita kääntää tämä ajan kanssa mielessäsi voitoksi.

Työkaverit ja ystävät ovat eri asioita. Hyvät työkaverit ovat hyviä kavereita mutta ystäviä, ei sinne päinkään.

Ellet ole satavarma että et ole ikinä sanonut etkö tulevaisuudessakaan kertaakaan sano kenestäkään työkaverista mitään negatiivista, en lähtisi konfrontoimaan.

Asia kun ei varmaan tule menemään kivasti jatkon kannalta. Ja jos et ole itse täydellinen työkaveri, niin silloin siitä myrskyn synnyttämisestä vesilasiin puuttuisi se moraalinenkin voitto.

Eli tällä asialla saat halutessasi kyllä paskottua paljon ihan ok ja kivaa tulevaisuutta töissä. Harkitse ennen kuin toimit.

Sillä fakta on että ihmiset joskus tuulettavat ja se ei vaan ole aina ihan väärinkään. Muista se totuuden siemen.

Sillä jos sinua haukuttiin esim lusmuksi niin et vain ole se kaikkein ahkerin aina. Et tietenkään lusmu. se on sitä v:llä alkavan yleisen tunnetilan purkua.

Et vain sattunut olemaan paikalla. Eikä sinun pitänyt olla. Tuskin halusivat sinua loukata. Täydellisessä yhteisöissä täydellisten ihmisten kesken näitä ei tietenkään ole.

Nyt ei tarvi enää kuin löytää sellainen - ja olla itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on naisvaltaisissa.

En haluaisi painaa plussaa, mutta painan silti, koska totta. Miehet sentään sanovat suoraan, mikä mättää. Voi sitten itse arvioida, annatko mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos vai toteatko heidän olevan oikeassa ja muutat käytöstäsi. Naiset turvautuvat tuohon maineen pilaamiseen selän takana puhumalla, mikä on lopulta uhrille paljon vahingollisempaa ja lopulta myrkyttää lopunkin työyhteisön.

T. naisvaltaiselta alalta paennut nainen

Raamattu:

"Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan,

ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua. Muistathan ne monet kerrat,

jolloin sinä itse olet kironnut muita."

Aika törkeää toimintaa. Minä ottaisin asian puheeksi. Sanoisin, että "Hei, kuulin vahingossa, että sanoit näin, ja se jäi vaivaamaan. Voidaanko keskustella asiasta? Olen pahoillani, että olet tätä mieltä minusta, ja mietin että voisinko tehdä jotain paremmin?"

Olen pahoillani AP, ymmärrän ja lähetän virtuaaliset tsempit.

Minä en koskaan ole saanut työkavereita "rysän päältä kiinni" puhumassa minusta pahaa, mutta olen aistinut selkeää ivaa, syrjintää ja ulkopuolistamista. Eräällä työpaikalla tilanne oli se, että monesti huomasin muiden katsovan minua ivallisesti, virnuillen. Supattelivat keskenään ja katsoivat minun suuntaani. Jos ilmestyin yhtäkkiä taukotilaan, tunnelma oli vaivaantunut ja työkaverit menivät hiljaisiksi - aivan kuin olisivat puhuneet minusta pahaa ennen kuin saavuin paikalle.

Olin porukan uusin ja moni juttu oli sellainen, jota vasta ensimmäistä kertaa harjoittelin. En saanut riittävää perehdytystä (huonoa suomea puhuvan henkilön kiireessä näyttämään minulle jonkin työtehtävän) ja sitten minun oletettiin osaavan se samantien. Jos mokasin, oli työkaverit silminnähden vttuuntuneita siihen, että pyysin apua ja heidän piti neuvoa minua. Sain piikittelyä siitä, jos ei joku uusi homma mennyt ensimmäisellä putkeen. Lopulta esimies oli sitä mieltä, että en ehkä sovellu alalle (hassua kyllä seuraavassa paikassa johon pääsin heittämällä, homma sujui paljon paremmin koska työilmapiiri oli parempi) ja ehdotti että puramme työsopimuksen. En pistänyt vastaan, lähdin ihan mielelläni pois siitä paikasta.

Onhan se kamalaa, kun työkaverit on moneen kertaan yrittäneet selittää, että teet työsi huonosti, mutta et suostu sitä ymmärtämään. Sitten yllättäen kuulet heidän puhuvan samasta asiasta kahvitauolla ja kimmastut, että puhutaan selän takana.

Vierailija kirjoitti:

Sääntö numero yksi: Älä luota keneenkään.

Sääntö numero kaksi: työpaikalla ollaan töissä, siellä ollaan kateellisia, kilpaillaan ainajostain. Älä siis ikinä keveeraa työkavereiden kanssa, äläkä anna puukkoja, joita heittää selkääsi.

Vierailija kirjoitti:

Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Kehitä sellainen suojapanssari, että suhun ei tuollaiset tartu etkä jää niitä vatvomaan.

Jos töissä on niin huono ilmapiiri, että juorutaan henkilökohtaisuuksista ja haukutaan selän takana niin itse en kyllä sietäisi. Varsinkaan jos tilanne kerrankin toistuu ja minua ollaan eristämässä. Muualtakin töitä kyllä löytyy. Hyviä työyhteisöjäkin on nimittäin olemassa enkä jaksaisi tyytyä huonoon ja alentaa sillä työkykyäni ja mielenterveyttäni hitaasti, mutta varmasti.

Älä kerro työkavereille koskaan mitään henkilökohtaista,äläkä luota siellä kehenkään.

Ei ole yhtäkään ihmistä kenestä ei puhuttaisi pahaa. Näin se vaan on.