Kuulin vaimoni sanovan kaverilleen, että hän ei ikinä voisi olla naimisissa ateistin kanssa.
Tämä hätkähdytti, koska olemme olleet naimisissa 16 vuotta, josta viimeiset 10 vuotta olen ollut ateisti.
Pitäisikö minun nyt kertoa vaimolleni, että en enää usko Jumalaan?
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki uskovat jumalaan.
Useimpien jumala on raha, ja hän asuu pankkitilillä, lompakossa ja sijoituksissa.
Jumala on se asia, johon ihminen pohjimmiltaan turvautuu ja luottaa.
Voi Jeesus! Mulla on tossa pihassa vanha Volvon rötiskä, mutta se lähtee aina käyntiin ja siihen turvaan ja luotan. Onko se siis mun jumala? Saanko siitä enemmän, kun myyn ja vetoan sen jumalallisuuteen?
Meinaatko, että jumaluus on kauppatavaraa? Kiinnostava näkemys.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viiskymppinen mies enkä voisi kuvitella eläväni yhdessä ateistinaisen kanssa. Ystävä voisin toki olla mutta parisuhde näin ratkaisevan maailmankuvallisen eron kanssa ei toimi. En suostuisi kuuntelemaan minkäänlaista uskonnonvastaista naljailua, mitä olisi tiedossa väistämättä. Lisäksi mahdolliset lapset haluaisin ilman muuta kastettavaksi ja liitettäväksi kirkkoon. Ateistille tämä tuskin sopisi.
Rukoilet vaan kovemmin niin kyllä se siitä! :D
Vaimo teologian maisteri, minä ateisti. Erilaiset arvomaailmamme ovat olleet kummallekin selvää suhteemme alusta alkaen. Minä annan vaimolleni tilaa olla oma itsensä ja hän antaa minulle.
Lapsemme ovat uskonnon opetuksessa ja osoittavat ateistisia piirteitä kuten minäkin. Olen opettanut heille, että sivistyneen ihmisen ei tarvitse toisen ihmisen läsnä nollata tai mitätöidä toisen ihmisen uskoa tai sen puutetta vaikka olisi täysin eri mieltä asioista ja sen sisällöistä.
Olen myös sitä mieltä, että yhteiskunnallisesta ja kulttuurishistoriallisesta näkökulmasta lapselle on hyvä, että hän käy läpi uskonnonopetuksen, koska se auttaa ymmärtämään yhteiskuntaamme ja uskontoja ihmisiä johtavina ja yhdistävinä ilmiöinä ja arvomaailmoina. Käymme myös joulukirkossa, koska se on minusta kaunis suomalainen perinne myös ateistina.
Olen opettanut lapsille, että osa maailman uskonnoista on räikeän eriarvostavia ja niissä on meidän yhteiskuntamme näkökulmasta kummallisia ihmiskäsityksiä.