Käytän pankkiasiointiin (yleensä nettiä) pöytäkonetta. Yritin saada puhelimella koronapassia. Ymmärrän nyt miten ihmiset päätyvät huijauspankkisivuille
Johtuu siitä että kaikki eivät osaa käyttää puhelimiaan. Tämä taas johtuu siitä että he käyttävät puhelinta vain puhumiseen ja joihinkin aina auki oleviin sos. median palveluihin. Tai jotka aukeavat, kun joku tuttu lähettää viestin.
Google pilaa sitten loputkin, koska ehdottaa niitä sivuja. On niin helppo klikata sitä ja päätyä huijauspankkisivuille.
Tämän kokemuksen mukaan jos käyttää puhelinta pankkiasiointiin, niin on vaikea välttyä huijauksen kohteeksi joutumiselta.
Jäi koronapassi minultakin saamatta, ainakin tältä erää.
Kommentit (6)
Noinhan se on.
Stressaavaa, sirpaleista ja hankalaa, kun pitää tietää monenmonista asioista ja samalla suojautua erilaisia uhkia vastaan.
Kun voisi keskittyä omaan työhön sen sijaan.
Kerokaas joku, kun itsekin käytän vain pöytäkonetta, onko se jotenkin turvallisempaa kuin puhelimen käyttö? Kotimainen virustorjunta pankkisalauksineen on käytössä.
Mitä käytännössä tapahtui? Päätyikö siis Kantaan kirjautuessa huijaussivustolle, kun oli painanut oman pankin kuvaketta?
Mulla on ihan mobiilivarmenne käytössä, nin ei minkään pankkitunnusten kanssa tarvitse edes puljata kun menee Omakantaan. Jossa toki tarvii käydä YHDEN kerran hakemassa se todistus.
Ladatkaa puhelimeen pankin oma sovellus.
Ei tulisi mieleenkään puhelimella käyttää pankkia selaimen kautta.
No minä ainakin käytän pankin mobiiliappia, kuten jokainen järkevä ihminen joka hoitaa pankkiasiat puhelimella.