Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voiko aisteihin luottaa - onko reaalimaailma totta?
11.03.2015 |
Filosofit ovat usein sitä mieltä, että et voi luottaa mitä näet, kuulet, luet, kirjoitat jne. Eikä havainointi tai mittaus laajemmin tieteellisenä operaationa ole luotettavaa. Todellista on vain ideoiden maailma, jossa hevonen ei olekaan hevonen, jolla voi ratsastaa, vaan jotain ihan muuta.
Moderni tiede on pääosin hylännyt ideaopin harhaoppina, mutta platonistisia yleiskäsitteitä on silti paljon käytössä eri tieteiden osa-alueilla.
Kysymykseni onkin: Uskotko sinä aistien maailmaan eli reaalimaailmaan, jossa me elämme, vai hypoteettiseen ideoiden maailmaan, jossa kaikki on muuttumatonta ja pysyvää? Kumpi on sinun mielestä totta?
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 22:16"]
Kuka pääsee määrittelemään tuon reaalimaailman?
Onko se väri, jonka minä näen punaisena samanvärinen myös sinun silmiesi kautta katsottuna, vai muistuttaako se enemmänkin keltaista sellaisena kuin minä keltaisen näen?
Sanonta kuuluu "Kauneus on katsojan silmässä", miksi jos me kaikki näemme saman?
Jos näköaisti on noin epäluotettava, niin miksi olisi syytä uskoa että muutkaan aistimme olisivat yhtään sen luotettavampia ns. reaalimaailman havainnoinnissa?
[/quote]
Miksi olet vauvapalstalla, jos et luota näköaistiisi? Mitä hyötyä siitä on sinulle? En ymmärrä logiikkaasi.
[/quote]
Enhän minä olekaan missään vauvapalstalla, vaan istun mieleni luomassa huoneessa, seuraten mitä harhanäkyjä mieleni luo eteeni projisoimalleen kuvaruudulle.
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 22:41"]
Ongelma vain platonistisessa ajattelutavassa on, että et voi lukea, kirjoittaa tms. koska nämä vaativat aistitoimintaa, koska et luota aisteihin. Sinun täytyy olla vain luolassa ajattelemassa yksin ilman mitään vuorovaikutusta mihinkään tahoon.
Eli ei niin Platonin kirjoituksiin voi logiikallasi luottaa, koska niiden kirjoittamisessa on käytetty aisteja.
Ideaoppi on vailla mitään tieteellsiä perusteluja. Ainoa perustelu sille on: "Minä, Platon, olen totuus".
[/quote]
En väittänytkään, että kaikki mitä tekee olisi jotenkin järkevää. Kai tässä nyt jotain täytyy tehdä. Tai en tiiä.
Aistimaailma on totta, mutta maailmassa on paljon mitä emme aisti. Se ei ole mikään ideamaailma, vaan säteilyä ja hiukkasia jota emme pysty aistimaan. Ehkäpä joku päivä pystymme havaitsemaan ne. 1000 vuotta sitten kukaan ei ollut nähnyt atomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
[/quote]
Et ymmärtänyt lukemaasi, joten selkiytyän vielä. Klassinen matematikka kuvastaa pääsääntöisesti todellisuutta ja niiden käyttämille käsitteille löytyy pääsääntöisesti geometrian avulla luonnollinen tulkinta reaali- eli aistimusmaailmassa, mutta vastaavanlaista yhteyttä reaalimaailman ei pääsääntöisesti löydy abstraktista maailmasta. Eli klassisen matematiikan käsitteet ovat aidosti olemassa pääosin, mutta abtsraktin matematiikan käyttämät käsitteet eivät ole olemassa pääsääntöisesti. Toisin sanoen voimme soveltaa käytäntöön eli aistimusmaailmaan klassista matematiikka, mutta emme voi näin tehdä abstraktin matematiikan kanssa. Oikea termi klassiselle matematiikalle olisi varmaan soveltava matematiikka erotuksena puhtaasta eli abstraktista matematiikassa.
[/quote]
Tiedätkö mikä on ympyrä? Sellaisia ei ole olemassa tässä fyysisessä maailmassa. Onko sinusta silti ympyröitä olemassa?
[/quote]
Onhan noita ympyröitä olemassa esim. auton renkaat. Vai väitätkö ettei autonrenkaita ole olemassa? Ja yleisesti pyörän keksiminen matematiikan innoittamana onkin yksi ihmishistorian virstanpylväistä.
[/quote]
Olet niin syvällä aristeleläisessä maailmankuvassa, ettet edes tajua mitä tarkoitin.
[/quote]
Vastaa kysymykseen: Väitätkö tosiaan että ympyränmuotoisia objekteja kuten pyorää ei ole olemassa reaalimaailmassa?
Yksinkertainen vastaus riittää.
[/quote]
Väitän.
Uskon reaalimaailmaan, joka on todellinen ja havaitsijoista riippumaton (havaitsijat ovat osa sitä). Ei maailma ole staattinen, vaan muuttuu koko ajan. Aisteilla ja mittalaitteilla voi mitata jotain asioita tuosta maailmasta rajallisella tarkkuudella ja tehdä päätelmiä miten se maailma toimii. Havainnot ja päätelmät voivat vaihdella hyvin tarkasta (tieteelliset kokeet ja teoriat parhaimmillaan) täydellisen vääristyneisiin ja totuudenvastaisiin (esim. aistiharhojen tulkitseminen yliluonnollisten olentojen viestinnäksi). Mutta lopullinen totuus ei selviä koskaan eikä fyysikoilta lopu työt (jos eivät työnantajat lopu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
Luottakaa sen verran aisteihin, että kirjotatte "kuulostaa" oikein. Tuota virhettä näkee hirveen usein... ja se alkaa ihmetyttää miten moni aistit kirkkaina pokkana "kuullostelee".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun alkaa ajatella viruksien ja bakteerien maailmaa, nanopartikkeleista puhumattakaan alkaa huimata ennenkuin edes paasee mustiin aukkoihin. Olemmeko itse vain jotain pienhiukkasia jonkun suuren olion pinnalla?
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki me vaan eletään jossain kollektiivisessa hallusinaatiossa. Matrixissa?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
[/quote]
Et ymmärtänyt lukemaasi, joten selkiytyän vielä. Klassinen matematikka kuvastaa pääsääntöisesti todellisuutta ja niiden käyttämille käsitteille löytyy pääsääntöisesti geometrian avulla luonnollinen tulkinta reaali- eli aistimusmaailmassa, mutta vastaavanlaista yhteyttä reaalimaailman ei pääsääntöisesti löydy abstraktista maailmasta. Eli klassisen matematiikan käsitteet ovat aidosti olemassa pääosin, mutta abtsraktin matematiikan käyttämät käsitteet eivät ole olemassa pääsääntöisesti. Toisin sanoen voimme soveltaa käytäntöön eli aistimusmaailmaan klassista matematiikka, mutta emme voi näin tehdä abstraktin matematiikan kanssa. Oikea termi klassiselle matematiikalle olisi varmaan soveltava matematiikka erotuksena puhtaasta eli abstraktista matematiikassa.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
[/quote]
Et ymmärtänyt lukemaasi, joten selkiytyän vielä. Klassinen matematikka kuvastaa pääsääntöisesti todellisuutta ja niiden käyttämille käsitteille löytyy pääsääntöisesti geometrian avulla luonnollinen tulkinta reaali- eli aistimusmaailmassa, mutta vastaavanlaista yhteyttä reaalimaailman ei pääsääntöisesti löydy abstraktista maailmasta. Eli klassisen matematiikan käsitteet ovat aidosti olemassa pääosin, mutta abtsraktin matematiikan käyttämät käsitteet eivät ole olemassa pääsääntöisesti. Toisin sanoen voimme soveltaa käytäntöön eli aistimusmaailmaan klassista matematiikka, mutta emme voi näin tehdä abstraktin matematiikan kanssa. Oikea termi klassiselle matematiikalle olisi varmaan soveltava matematiikka erotuksena puhtaasta eli abstraktista matematiikassa.
[/quote]
Tiedätkö mikä on ympyrä? Sellaisia ei ole olemassa tässä fyysisessä maailmassa. Onko sinusta silti ympyröitä olemassa?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
[/quote]
Et ymmärtänyt lukemaasi, joten selkiytyän vielä. Klassinen matematikka kuvastaa pääsääntöisesti todellisuutta ja niiden käyttämille käsitteille löytyy pääsääntöisesti geometrian avulla luonnollinen tulkinta reaali- eli aistimusmaailmassa, mutta vastaavanlaista yhteyttä reaalimaailman ei pääsääntöisesti löydy abstraktista maailmasta. Eli klassisen matematiikan käsitteet ovat aidosti olemassa pääosin, mutta abtsraktin matematiikan käyttämät käsitteet eivät ole olemassa pääsääntöisesti. Toisin sanoen voimme soveltaa käytäntöön eli aistimusmaailmaan klassista matematiikka, mutta emme voi näin tehdä abstraktin matematiikan kanssa. Oikea termi klassiselle matematiikalle olisi varmaan soveltava matematiikka erotuksena puhtaasta eli abstraktista matematiikassa.
[/quote]
Tiedätkö mikä on ympyrä? Sellaisia ei ole olemassa tässä fyysisessä maailmassa. Onko sinusta silti ympyröitä olemassa?
[/quote]
Onhan noita ympyröitä olemassa esim. auton renkaat. Vai väitätkö ettei autonrenkaita ole olemassa? Ja yleisesti pyörän keksiminen matematiikan innoittamana onkin yksi ihmishistorian virstanpylväistä.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
[/quote]
Et ymmärtänyt lukemaasi, joten selkiytyän vielä. Klassinen matematikka kuvastaa pääsääntöisesti todellisuutta ja niiden käyttämille käsitteille löytyy pääsääntöisesti geometrian avulla luonnollinen tulkinta reaali- eli aistimusmaailmassa, mutta vastaavanlaista yhteyttä reaalimaailman ei pääsääntöisesti löydy abstraktista maailmasta. Eli klassisen matematiikan käsitteet ovat aidosti olemassa pääosin, mutta abtsraktin matematiikan käyttämät käsitteet eivät ole olemassa pääsääntöisesti. Toisin sanoen voimme soveltaa käytäntöön eli aistimusmaailmaan klassista matematiikka, mutta emme voi näin tehdä abstraktin matematiikan kanssa. Oikea termi klassiselle matematiikalle olisi varmaan soveltava matematiikka erotuksena puhtaasta eli abstraktista matematiikassa.
[/quote]
Tiedätkö mikä on ympyrä? Sellaisia ei ole olemassa tässä fyysisessä maailmassa. Onko sinusta silti ympyröitä olemassa?
[/quote]
Onhan noita ympyröitä olemassa esim. auton renkaat. Vai väitätkö ettei autonrenkaita ole olemassa? Ja yleisesti pyörän keksiminen matematiikan innoittamana onkin yksi ihmishistorian virstanpylväistä.
[/quote]
Olet niin syvällä aristeleläisessä maailmankuvassa, ettet edes tajua mitä tarkoitin.
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 07:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:54"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="13.03.2015 klo 06:25"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 15:55"]
[quote author="Vierailija" time="12.03.2015 klo 06:39"]
Tosimaailma on mielestäni maailma, jossa me elämme eli "aistumusmaailma". Ideoiden maailma ei ole todellinen, vaan ihmismielen erheellistä tuotetta. Luotan omiin aisteihin, mutta teen jatkuvasti ajatusvirheitä, kun järkeilen. Mieleni ei siis ole kovin luotettava kapitus, vaikka pidän itseäni kohtuullisen fiksuna ihmisenä.
En siis usko, että on olemassa mitään ideoiden maailman tosiolevaista oliota, kuten Jumalaa. Minulle olemassaolo on vain havaituksi tulemista eli mitään sellaista, mitä ei pystytä havaitsemaan, ei ole tosiasiassa ole olemassa. Olen siin puhdasverinen empiirikko, erotuksena rationalistista.
[/quote]
Entäs matematiikka? Et voi havaita sitä joten onko se olemassa?
[/quote]
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia.
Klassinen matematiikka eli matematiikka 1800-luvun loppupuolelle saakka alkaen 3000 eKr on kehittynyt ratkaisuna käytännön ongelmiin eli lähinnä fysiikan ongelmiin eikä ole lainkaan teoreettista, kun asiaa tarkastelee lähemmin, vaan on kokemusperäisesti motivoitunutta. Sen sijaan 1800-luvun lopulta tähän päivään kehittynyt abstrakti matematiikka on asia erikseen, jonka hyötyä ja olemassaolon oikeutusta voi aidosti miettiä ja kyseenalaistaa.
[/quote]
Tässä ei nyt ollut kysymys hyödystä tai olemassaolon oikeutuksesta vaan olemassaolosta.
[/quote]
Et ymmärtänyt lukemaasi, joten selkiytyän vielä. Klassinen matematikka kuvastaa pääsääntöisesti todellisuutta ja niiden käyttämille käsitteille löytyy pääsääntöisesti geometrian avulla luonnollinen tulkinta reaali- eli aistimusmaailmassa, mutta vastaavanlaista yhteyttä reaalimaailman ei pääsääntöisesti löydy abstraktista maailmasta. Eli klassisen matematiikan käsitteet ovat aidosti olemassa pääosin, mutta abtsraktin matematiikan käyttämät käsitteet eivät ole olemassa pääsääntöisesti. Toisin sanoen voimme soveltaa käytäntöön eli aistimusmaailmaan klassista matematiikka, mutta emme voi näin tehdä abstraktin matematiikan kanssa. Oikea termi klassiselle matematiikalle olisi varmaan soveltava matematiikka erotuksena puhtaasta eli abstraktista matematiikassa.
[/quote]
Tiedätkö mikä on ympyrä? Sellaisia ei ole olemassa tässä fyysisessä maailmassa. Onko sinusta silti ympyröitä olemassa?
[/quote]
Onhan noita ympyröitä olemassa esim. auton renkaat. Vai väitätkö ettei autonrenkaita ole olemassa? Ja yleisesti pyörän keksiminen matematiikan innoittamana onkin yksi ihmishistorian virstanpylväistä.
[/quote]
Olet niin syvällä aristeleläisessä maailmankuvassa, ettet edes tajua mitä tarkoitin.
[/quote]
Vastaa kysymykseen: Väitätkö tosiaan että ympyränmuotoisia objekteja kuten pyorää ei ole olemassa reaalimaailmassa?
Yksinkertainen vastaus riittää.
Olen platonisti. Tämä on tärkeä kysymys. Koska jos nyt ajatellaan, että aistien kautta ei voi saada luotettavaa tietoa, niin on ihan sama tapahtuuko asiat todella vai kuvittelemmeko vain niiden tapahtuvan. Olen platonisti varsinkin siinä mielessä, että minua kiinnostaa tieto eli tieto siitä millainen se ideoiden maailma on tai voi olla. Se miten ideoiden maailma toteutuu käytännössä, on aika toisarvoinen seikka.
Esim. jos pohditaan kysymystä siitä millainen on hyvä ihminen, niin joko sellainen jonka hyvyys on realisoitunut eli hän tekee hyviä tekoja mutta entäs sitten ihminen joka haluaisi tehdä hyviä tekoja mutta ei pysty? Tai onko ihminen joka haluaisi tehdä pahaa mutta ei pysty, silti paha ihminen? Minusta tärkeämpää on se, että mitä ihminen haluaa tehdä vaikka teot eivät realisoituisi käytännön elämässä.
Tai esim. voisitko rakastaa jotain josta tiedät, että se ei rakasta sinua vaikka muutoin et voi valittaa siitä miten se sinua kohtelee?
Minusta on aivan käsittämätöntä miten jotkut ihmiset ovat omaksuneet sen asenteen, että sitä mitä ei silmä näe tai korva kuule, ei ole olemassa. Esim. mitä sitten vaikka rasistiset huutelut onnistuttaisiin rangaistuksien avulla karsimaan pois? Ei ne asenteet sieltä ole mihinkään kadonneet. Tai esim. kun jotkut vaativat kunnioitusta. Oksymoroni. Ei sellaista voi vaatia. Voi tietysti vaatia teeskentelemään sitä mutta ketä varten sellainen show oikein laitetaan pystyyn, en ymmärrä.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 23:12"]
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="11.03.2015 klo 22:16"]
Kuka pääsee määrittelemään tuon reaalimaailman?
Onko se väri, jonka minä näen punaisena samanvärinen myös sinun silmiesi kautta katsottuna, vai muistuttaako se enemmänkin keltaista sellaisena kuin minä keltaisen näen?
Sanonta kuuluu "Kauneus on katsojan silmässä", miksi jos me kaikki näemme saman?
Jos näköaisti on noin epäluotettava, niin miksi olisi syytä uskoa että muutkaan aistimme olisivat yhtään sen luotettavampia ns. reaalimaailman havainnoinnissa?
[/quote]
Miksi olet vauvapalstalla, jos et luota näköaistiisi? Mitä hyötyä siitä on sinulle? En ymmärrä logiikkaasi.
[/quote]
Enhän minä olekaan missään vauvapalstalla, vaan istun mieleni luomassa huoneessa, seuraten mitä harhanäkyjä mieleni luo eteeni projisoimalleen kuvaruudulle.
[/quote]
Et siis mielestäsi ole vauvapalstalla. Anteeksi nyt vaan, et kuullosta lainkaan järkevältä. Ja silti luotat järkeesi.