Onko teillä (ollut) ihastusta, josta ette ole koskaan päässeet yli?
Olen ollut ihastunut useita kertoja ja kaikista olen yli päässyt. Tiesin pääseväni yli jo silloin kun tilanne oli ns päällä. Eli silloin kun tuli pakit tai muuten tieto ettei meistä tule mitään.
Mutta nyt... Tapasin n. 2 kk sitten miehen jonka kanssa ihastuimme molemminpuolisesti. Lopulta mies vetäytyi enkä vieläkään tiedä miksi. Oliko hän edes tosissaan, vai kuvittelinko kaiken. Koko juttu ja sen loppuminen jäi auki, mies ei sanonut suoraan ettei halua enää nähdä, selitteli vaan että hänellä on elämä sekaisin (mikä toki onkin totta). Sanoi että unohda minua ja kyllä me vielä joskus tapaamme.
Minä olisin halunnut olla miehen kanssa tekemisissä ihan vain ystävinäkin.
Toki "erosta" (=tapailun loppumisesta) on vain vähän aikaa, mutta silti tuntuu että tämä mies jätti ison aukon elämääni ja tulee olemaan sydämessäni koko loppuelämäni. Pelkään että niin käy, koska en usko että hän ottaisi minuun enää koskaan yhteyttä. Sattuu aivan mielettömästi.
Onko kellään vastaavaa kokemusta? Vieläkö tuo ihminen pyörii mielessäsi, vaikka aikaa olisi kulunut paljonkin....?
Vertaistuki ja kannustavat kommentit kelpaisi...
Kommentit (6)
Olin parin vuoden ajan erittäin ihastunut työpaikkani naiseen. Nainen lähti pois, ja huomasin että kuukaudessa ihastumisen tunteet alkoivat lopahtaa. Nyt hän palasi hiljattain takaisin, ja pelästyin jo että taasko se alkaa 😅 Ei onneksi alkanut, ainakaan samalla tavalla kuin aiemmin. Eli vanha klisee kyllä pitänee paikkansa, että ajan kuluessa alkaa helpottaa.
Ehkä se on just pahin tilanne, kun ei ole varma, olisiko se toinen ollut kuitenkin kiinnostunut. Omalla kohdalla ajattelin sen niin, että eipä ois ollut helppoa semmoisen ihmisen kanssa, joka ei tiedä mitä tuntee ja tahtoo, eikä osaa sitä edes sanoiksi pukea. Parempi näin ettei siitä mitään tullutkaan. Silti yhä vielä joskus hetken kaihoan, tai näen unta hänestä, 20 vuoden jälkeenkin. Mutta siis parempi mielestäni näin ettei yhdessä olla.
Ehkä yksi. Oli silloin 14-vuotias. Ihastus kesti pari vuotta omalta osaltani. Tietenkään en koskaan fantasioi hänestä nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Olin parin vuoden ajan erittäin ihastunut työpaikkani naiseen. Nainen lähti pois, ja huomasin että kuukaudessa ihastumisen tunteet alkoivat lopahtaa. Nyt hän palasi hiljattain takaisin, ja pelästyin jo että taasko se alkaa 😅 Ei onneksi alkanut, ainakaan samalla tavalla kuin aiemmin. Eli vanha klisee kyllä pitänee paikkansa, että ajan kuluessa alkaa helpottaa.
Itsellä ei vaan meinaan laantua. Ihastuin erääseen mieheen harrastuspaikalla reilusti yli 2 vuotta sitten. Sitten emme enää olleet samassa paikassa, mutta ihastumisen tunne ei laantunut. Ajattelin häntä silti, ehkä myös siksi että näin häntä aina silloin tällöin jossain. Nykyään taas enempi ja olen yrittänyt häivyttää ihastumisen tunteet, mutta ei meinaa millään onnistua. Luulin, että nyt olisi helpompi nähdä häntä mutta eipä vain ole.
Kaikki muut on laantunut mutta 1 ei. Ja se on syy miksi olen ollut jo 14 v selibaatissa ja sinkku, en voi haluta ketään muuta, en seksuaalisesti enkä suhteeseen. Ei hän niinkään aina edes pyöri aktiivisesti mielessä, mutta silti on kuin joku näkymätön side yhdistäisii sielunkumppaniin tuolla jossain, ja aina jos esim. joku ihastuu minuun, jostain syvältä tulee varmuus, etten voi tässä elämässä rakastaa kuin sitä yhtä.
*sanoi ettei unohda minua
-ap